Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Muita jotka eivät halua palata etätöistä?
En varmaan ole yksin, kun tutkimusten mukaan yli 80% työntekijöistä länsimaissa, jotka ovat nyt tehneet koronan aikana etätöitä, ei halua palata toimistolle. Ja puolet harkitsisi irtisanoutumista jos pakotettaisiin takaisin toimistolle 5 päivää viikossa.
Mutta olisi kiva kuulla kohtalotovereista täällä Suomessa! Milloin ja missä määrin teidän työpaikoillanne palataan toimistolle, mitä olette siitä mieltä ja kuinka paljon teillä on neuvotteluvaraa työnantajienne kanssa?
Kommentit (2742)
Kyllä teistä suurin osa palaa takaisin ja se jos mikä on kivaa:):) Itse IT tyyppinä olen aina ollut etänä ja se oli jo ennen koronaa mahdollista.
-mulkku mies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin eräässä webinaarissa, missä moni kertoi pitävänsä etätöissä työ- ja vapaa-ajan erossa esim. pukeutumalla työvaatteisiin, kampaamalla tukan ja laittamalla vähän meikkiä.
Ahdistuin.
Minä niin nautin siitä, että voin olla mukavissa vaatteissa, eikä tarvitse meikata. Ei kotivaatteet tarkoita välttämättä edes ns. rönttävaatteita, nekin voivat olla kivan näköiset.
Yritän ajatella, että ihmiset vaan ovat erilaisia ja jotkut tarvitsevat erilaisia riittejä ja rituaaleja päättääkseen työt ja aloittaakseen vapaan. Itselleni se on helppoa, kun läpsäytän läppärin kiinni, unohdan kaiken työnasian ja aivoni loksahtavat välittömästi vapaalle. Mutta ehkä tämä ero näkyy myös etä/toimistotyökeskustelussa; joillekin on helpompi erottaa työaika muusta kun joutuu fyysisesti menemään paikalle.
Älä turhaan ahdistu, et varmasti ole ainoa joka ei tälläydy etätöihin. Myös itselleni riittää töiden ja vapaa-ajan erottamiseen työvälineiden siivoaminen pois näkyviltä. Meikkaan kyllä aina aamulla (vapaapäivinäkin), mutta vaatteet ovat etänä yleensä verkkarit ja huppari -linjaa. Palautumisen kannaltakin on paljon parempi, jos työasiat on helppo unohtaa heti työpäivän jälkeen.
Just luin aamun iloksi viestintätoimistosta ja etätöistä jutun. Siinä yksi työntekijä halusi tehdä ainakin 3 päivää viikossa töitä toimistolla, mm. näistä syistä: toimistolla on paremmat välineet, voi keskittyä töihin ja kotona perheeseen, luova työ on helpompaa kun ollaan paikalla. Lisäksi hän murehti sitä, että "näkeekö sitä enää koskaan joitain työkavereita" kun osa ehkä haluaa olla enemmän etänä. Kyseinen firma siis aikoi jatkaa etätyön sallimista ja toimistolla oli tilaa varattuna vain osalle porukasta kerralla.
Ihan niitä samoja asioita mitä tässäkin on käyty läpi, mutta ihmettelen miksi TAAS oli valittu toimistoa rakastava työntekijä siihen haastateltavaksi? Eikö todellakaan voi haastatella sitä tai niitä, joille etätyö on tosi kivaa ja jotka näkevät siinä etuja?
Sinänsä tuollainen juttu on erinomaista mainosta yritykselle, koska heti pisteet nousivat omassa mielessä kun luin etteivät he aio "palata vanhaan normaaliin". Toisaalta toivon, että kyseinen nuorehko mieshenkilö ymmärtäisi jossain vaiheessa, että myös etänä olevat kollegat ovat läsnä ja heidän mielestään ehkä nähdään joka päivä. Että ei se toimistolla näkeminen ole ainoaa kohtaamista.
Aina jotain hesalaisten naisten viestintätoimistoja. Miten olisi rakennusfirma Satakunnasta, edes joskus?
Suomessa on muutakin kuin Helsinki, ja työpaikkoja on muunkinlaisia kuin "asiantuntijaorganisaatioita".
Näkökulmia on myös muitakin kuin palkansaajan näkökulma, vaikkei HS Visiota lukiessa se heti mieleen tulisikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä kyllä kiinnostaisi mennä takaisin toimistolle, liikaa melua ja kahvitauoilla saisi kuunnella pomon lellikin tyhjänpäiväisiä tarinoita omasta elämästä, kuinka kaikki on niin hyvin ja miten töissä pitäisi tehdä hommia sen mielen mukaan. Muut työkaverit on ok, vaikka yhteishenki on kadoksissa, kun kaikki asiat pyörii yhden henkilön ympärillä.
Ihan kamalaa kun pitäisi mennä töihin sen sijaan että loisii kotona. Kyllä on sulla kovaa.
Jos teen samat työt kotona tai toimistolla, niin miksi kotona tehtynä se on loisimista?
Taitaa nyt vaan se sinun oma työmoraali olla kelvoton ja oletat kaikilla olevan samanlainen?
Tätä minäkään en ymmärrä, että miten se kotona työskentely on loisimista. Olen laskutuksessa töissä ja ihan samat eräpäivät on kotona työskennellessä kuin toimistollakin.
Meillä on jo 18/30 palannut toimistolle vaikka etänä saa tehdä ihan vapaasti vielä. Introvertit ja kauempaa tulevat ovat kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Verkostoituminen kyllä kusee etätöissä kunnolla. Esim. meillä on lähes 2000 työntekijää ja itse olen toisiksi alimpana rivitasolla, mutta varatoimarin paikka ollut 5m päässä itsestäni ja nykysin äijä pysähtyy mun paikalle heittämään läppää ihan mistä vaan. Muuten en ole/olisi tyypin kanssa missään tekemisissä ja tuskin tutustunutkaan häneen.
Vierailija kirjoitti:
Just luin aamun iloksi viestintätoimistosta ja etätöistä jutun. Siinä yksi työntekijä halusi tehdä ainakin 3 päivää viikossa töitä toimistolla, mm. näistä syistä: toimistolla on paremmat välineet, voi keskittyä töihin ja kotona perheeseen, luova työ on helpompaa kun ollaan paikalla. Lisäksi hän murehti sitä, että "näkeekö sitä enää koskaan joitain työkavereita" kun osa ehkä haluaa olla enemmän etänä. Kyseinen firma siis aikoi jatkaa etätyön sallimista ja toimistolla oli tilaa varattuna vain osalle porukasta kerralla.
Ihan niitä samoja asioita mitä tässäkin on käyty läpi, mutta ihmettelen miksi TAAS oli valittu toimistoa rakastava työntekijä siihen haastateltavaksi? Eikö todellakaan voi haastatella sitä tai niitä, joille etätyö on tosi kivaa ja jotka näkevät siinä etuja?
Sinänsä tuollainen juttu on erinomaista mainosta yritykselle, koska heti pisteet nousivat omassa mielessä kun luin etteivät he aio "palata vanhaan normaaliin". Toisaalta toivon, että kyseinen nuorehko mieshenkilö ymmärtäisi jossain vaiheessa, että myös etänä olevat kollegat ovat läsnä ja heidän mielestään ehkä nähdään joka päivä. Että ei se toimistolla näkeminen ole ainoaa kohtaamista.
Sen takia, että ainahan lusmuilu on se joka kiinnostaa suurinta osaa. Minä etäilin ensimmäisen koronakevään ja voi pojat, että oli mukavaa. Heräsin n. 5 minuuttia ennen töiden alkua ja loikoilin aamupäivät sohvalla ja tein pihatöitä iltapäivät (puhelin taskussa). Oli helppoa sanoa, että voi voi, kun yhteydet pätkii tai kone temppuili jos ei joku "palaveri" hotsittanut 🤣
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vain elämää kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa, ensi kuussa pääse takaisin toimistolle. Ihanaa heittää verkkarit nurkaan ja laittaa kauniita vaatteita päälle, meikata vähän huolellisemmin ja laittaa kivoja kampauksia. Puolen tunnin matka menee sujuvasti aamulehteä lukien kännykästä ja mukavaa astua uusiin, avariin ja valoisiin tiloihin, ottaa kuppi työnantajan maksamaa erikoiskahvia, katsella kauniita työkavereita ja työskennellä mukavassa ilmapiirissä.
Ja muutamana päivänä viikossa tai tarpeen mukaan etänä sitten, mutta ainakin pääsee taas mukaan normaaliin elämään. Onhan tämä kotoilu mukavuudenhalua miellyttänyt, mutta en kaipaa täyspäiväistä kotielämää kotivaatteineen. Ehdin mainiosti tehdä kotityöt muutenkin.
Varmasti kivaa tuokin, jos ei työn lisäksi muuta elämää ole.
Kateus rumentaa hyvä ihminen. Minulla on miellyttävän työpaikan lisäksi vilkas harraste- ja sosiaalinen elämä. Olen tyytyväinen ihminen, enkä kursaile sen sanomisessa ja ilmeisesti se aiheuttaa kiukkua kommentoijassa. Mikä sinut edes sai päättelemään, että minulla ei ole elämää työn ulkopuolell? Sekä, että työpaikkani ei ole kärsimynäytelmä, josta pitää päästä pakoon? Jos sinulla näin on, suosittelen työpaikan vaihtoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa, ensi kuussa pääse takaisin toimistolle. Ihanaa heittää verkkarit nurkaan ja laittaa kauniita vaatteita päälle, meikata vähän huolellisemmin ja laittaa kivoja kampauksia. Puolen tunnin matka menee sujuvasti aamulehteä lukien kännykästä ja mukavaa astua uusiin, avariin ja valoisiin tiloihin, ottaa kuppi työnantajan maksamaa erikoiskahvia, katsella kauniita työkavereita ja työskennellä mukavassa ilmapiirissä.
Ja muutamana päivänä viikossa tai tarpeen mukaan etänä sitten, mutta ainakin pääsee taas mukaan normaaliin elämään. Onhan tämä kotoilu mukavuudenhalua miellyttänyt, mutta en kaipaa täyspäiväistä kotielämää kotivaatteineen. Ehdin mainiosti tehdä kotityöt muutenkin.
Siis työpaikka vissiin kuitenkaan ole mikään treffailupaikka minne mennään näytille ja katselemaan työkavereita?
Ehditkö tehdä töitä siinä sivussa?
En tiedä miten teillä on tapana tehdä töitä, mutta meillä työnteko sujuu ihan kaunissa vaatteissakin ja kauniit ihmiset ovat positiivinen asia, joka tekee työpäivästä mukavan (minä pidän kaikkia toimiston ihmisiä kauniina omalla tavallaan). Miten se, että minulla on kauniit vaatteet ja toimiston ihmiset miellyttävät silmääni tekee työnteostani tehotonta? Vai onko vain kotona verkkareissa puurtaminen oikeaa työntekoa? Me saman työn toimistolla tekevät olemme jotenkin huonompia? Vai häiritsikö sinua vain yleisesti positiivinen asenteeni?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä kunnan töissä ollaan hyvinkin vanhanaikaisia ja työntekijät on saatava takaisin isoon avokonttoriin pomojen komtrolliitavaksi. Ei luoteta työntekijän kykyyn kantaa vastuuta työstään, vaikka laki määrittelee jo aikarajat ym. ja kaiken tehdyn työn voi tarkastaa kyllä etänäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just luin aamun iloksi viestintätoimistosta ja etätöistä jutun. Siinä yksi työntekijä halusi tehdä ainakin 3 päivää viikossa töitä toimistolla, mm. näistä syistä: toimistolla on paremmat välineet, voi keskittyä töihin ja kotona perheeseen, luova työ on helpompaa kun ollaan paikalla. Lisäksi hän murehti sitä, että "näkeekö sitä enää koskaan joitain työkavereita" kun osa ehkä haluaa olla enemmän etänä. Kyseinen firma siis aikoi jatkaa etätyön sallimista ja toimistolla oli tilaa varattuna vain osalle porukasta kerralla.
Ihan niitä samoja asioita mitä tässäkin on käyty läpi, mutta ihmettelen miksi TAAS oli valittu toimistoa rakastava työntekijä siihen haastateltavaksi? Eikö todellakaan voi haastatella sitä tai niitä, joille etätyö on tosi kivaa ja jotka näkevät siinä etuja?
Sinänsä tuollainen juttu on erinomaista mainosta yritykselle, koska heti pisteet nousivat omassa mielessä kun luin etteivät he aio "palata vanhaan normaaliin". Toisaalta toivon, että kyseinen nuorehko mieshenkilö ymmärtäisi jossain vaiheessa, että myös etänä olevat kollegat ovat läsnä ja heidän mielestään ehkä nähdään joka päivä. Että ei se toimistolla näkeminen ole ainoaa kohtaamista.
Sen takia, että ainahan lusmuilu on se joka kiinnostaa suurinta osaa. Minä etäilin ensimmäisen koronakevään ja voi pojat, että oli mukavaa. Heräsin n. 5 minuuttia ennen töiden alkua ja loikoilin aamupäivät sohvalla ja tein pihatöitä iltapäivät (puhelin taskussa). Oli helppoa sanoa, että voi voi, kun yhteydet pätkii tai kone temppuili jos ei joku "palaveri" hotsittanut 🤣
Ja kaltaistesi vuoksi me tunnollisetkaan ei saada tehdä etätöitä.
Mutta joka asiassa on aina se tyyppi tai porukka joka pilaa ilon ja hyödyn kaikilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä siinä tottumista tulee tarvitsemaan.
Yöunista tulee menemään työmatka ja ehostautuminen. Lisäksi nykyään syön aamupalan työpöydän ääressä. Sillekin pitää jostain saada aikaa.
Työrauha avokonttorissa on myös niin ja näin.
Kamalaa kun joutuu menemään töihin
Vierailija kirjoitti:
Meillä kunnan töissä ollaan hyvinkin vanhanaikaisia ja työntekijät on saatava takaisin isoon avokonttoriin pomojen komtrolliitavaksi. Ei luoteta työntekijän kykyyn kantaa vastuuta työstään, vaikka laki määrittelee jo aikarajat ym. ja kaiken tehdyn työn voi tarkastaa kyllä etänäkin.
Vaihda työpaikkaa jos et pärjää duunissa, tuolta vähän kuulostaa.
Vierailija kirjoitti:
vain elämää kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa, ensi kuussa pääse takaisin toimistolle. Ihanaa heittää verkkarit nurkaan ja laittaa kauniita vaatteita päälle, meikata vähän huolellisemmin ja laittaa kivoja kampauksia. Puolen tunnin matka menee sujuvasti aamulehteä lukien kännykästä ja mukavaa astua uusiin, avariin ja valoisiin tiloihin, ottaa kuppi työnantajan maksamaa erikoiskahvia, katsella kauniita työkavereita ja työskennellä mukavassa ilmapiirissä.
Ja muutamana päivänä viikossa tai tarpeen mukaan etänä sitten, mutta ainakin pääsee taas mukaan normaaliin elämään. Onhan tämä kotoilu mukavuudenhalua miellyttänyt, mutta en kaipaa täyspäiväistä kotielämää kotivaatteineen. Ehdin mainiosti tehdä kotityöt muutenkin.
Varmasti kivaa tuokin, jos ei työn lisäksi muuta elämää ole.
Kateus rumentaa hyvä ihminen. Minulla on miellyttävän työpaikan lisäksi vilkas harraste- ja sosiaalinen elämä. Olen tyytyväinen ihminen, enkä kursaile sen sanomisessa ja ilmeisesti se aiheuttaa kiukkua kommentoijassa. Mikä sinut edes sai päättelemään, että minulla ei ole elämää työn ulkopuolell? Sekä, että työpaikkani ei ole kärsimynäytelmä, josta pitää päästä pakoon? Jos sinulla näin on, suosittelen työpaikan vaihtoa.
Ei mun työpaikka ole kärsimysnäytelmä mutta vaikka se on moderni, siellä on kivat työkaverit ja hyvä lounasravintola, niin silti olen tuhat kertaa mieluummin etätöissä ihan käytännön syistä: pitkä työmatka, kotona on parempi työrauha, säästän pari sataa euroa enemmän kuussa kun työmatkat ja ulkona syödyt lounaat jäävät pois, lisääntynyt vapaa-aika, pidemmät yöunet, olen kotona vastaanottamassa paketteja jne. Kauniisti ja järkevästi sisustettu kotini on myös mukavampi paikka työskennellä kuin toimiston avotila, jossa kellään ei ole omaa työpistettä ja joka päivä joutuu säätämään pöydät, näytöt ja tuolit itselle sopivaksi. Saan riittävästi sosiaalisia kontakteja kun tapaan viikonloppuisin sukulaisia ja kavereita.
Kerrot omasta elämästäni. Juuri näin :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just luin aamun iloksi viestintätoimistosta ja etätöistä jutun. Siinä yksi työntekijä halusi tehdä ainakin 3 päivää viikossa töitä toimistolla, mm. näistä syistä: toimistolla on paremmat välineet, voi keskittyä töihin ja kotona perheeseen, luova työ on helpompaa kun ollaan paikalla. Lisäksi hän murehti sitä, että "näkeekö sitä enää koskaan joitain työkavereita" kun osa ehkä haluaa olla enemmän etänä. Kyseinen firma siis aikoi jatkaa etätyön sallimista ja toimistolla oli tilaa varattuna vain osalle porukasta kerralla.
Ihan niitä samoja asioita mitä tässäkin on käyty läpi, mutta ihmettelen miksi TAAS oli valittu toimistoa rakastava työntekijä siihen haastateltavaksi? Eikö todellakaan voi haastatella sitä tai niitä, joille etätyö on tosi kivaa ja jotka näkevät siinä etuja?
Sinänsä tuollainen juttu on erinomaista mainosta yritykselle, koska heti pisteet nousivat omassa mielessä kun luin etteivät he aio "palata vanhaan normaaliin". Toisaalta toivon, että kyseinen nuorehko mieshenkilö ymmärtäisi jossain vaiheessa, että myös etänä olevat kollegat ovat läsnä ja heidän mielestään ehkä nähdään joka päivä. Että ei se toimistolla näkeminen ole ainoaa kohtaamista.
Sen takia, että ainahan lusmuilu on se joka kiinnostaa suurinta osaa. Minä etäilin ensimmäisen koronakevään ja voi pojat, että oli mukavaa. Heräsin n. 5 minuuttia ennen töiden alkua ja loikoilin aamupäivät sohvalla ja tein pihatöitä iltapäivät (puhelin taskussa). Oli helppoa sanoa, että voi voi, kun yhteydet pätkii tai kone temppuili jos ei joku "palaveri" hotsittanut 🤣
Ja kaltaistesi vuoksi me tunnollisetkaan ei saada tehdä etätöitä.
Mutta joka asiassa on aina se tyyppi tai porukka joka pilaa ilon ja hyödyn kaikilta.
Eiköhän se ole Koronan päättyminen se syy, eikä lusmuilevat etätyöläiset!
Etätyö aloitettiin monessa paikassa ensimmäistä kertaa Koronan takia, eli nyt Korona alkaa hellittämään ja on aika palata takaisin töihin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vain elämää kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa, ensi kuussa pääse takaisin toimistolle. Ihanaa heittää verkkarit nurkaan ja laittaa kauniita vaatteita päälle, meikata vähän huolellisemmin ja laittaa kivoja kampauksia. Puolen tunnin matka menee sujuvasti aamulehteä lukien kännykästä ja mukavaa astua uusiin, avariin ja valoisiin tiloihin, ottaa kuppi työnantajan maksamaa erikoiskahvia, katsella kauniita työkavereita ja työskennellä mukavassa ilmapiirissä.
Ja muutamana päivänä viikossa tai tarpeen mukaan etänä sitten, mutta ainakin pääsee taas mukaan normaaliin elämään. Onhan tämä kotoilu mukavuudenhalua miellyttänyt, mutta en kaipaa täyspäiväistä kotielämää kotivaatteineen. Ehdin mainiosti tehdä kotityöt muutenkin.
Varmasti kivaa tuokin, jos ei työn lisäksi muuta elämää ole.
Kateus rumentaa hyvä ihminen. Minulla on miellyttävän työpaikan lisäksi vilkas harraste- ja sosiaalinen elämä. Olen tyytyväinen ihminen, enkä kursaile sen sanomisessa ja ilmeisesti se aiheuttaa kiukkua kommentoijassa. Mikä sinut edes sai päättelemään, että minulla ei ole elämää työn ulkopuolell? Sekä, että työpaikkani ei ole kärsimynäytelmä, josta pitää päästä pakoon? Jos sinulla näin on, suosittelen työpaikan vaihtoa.
Ei mun työpaikka ole kärsimysnäytelmä mutta vaikka se on moderni, siellä on kivat työkaverit ja hyvä lounasravintola, niin silti olen tuhat kertaa mieluummin etätöissä ihan käytännön syistä: pitkä työmatka, kotona on parempi työrauha, säästän pari sataa euroa enemmän kuussa kun työmatkat ja ulkona syödyt lounaat jäävät pois, lisääntynyt vapaa-aika, pidemmät yöunet, olen kotona vastaanottamassa paketteja jne. Kauniisti ja järkevästi sisustettu kotini on myös mukavampi paikka työskennellä kuin toimiston avotila, jossa kellään ei ole omaa työpistettä ja joka päivä joutuu säätämään pöydät, näytöt ja tuolit itselle sopivaksi. Saan riittävästi sosiaalisia kontakteja kun tapaan viikonloppuisin sukulaisia ja kavereita.
Aika harva syö jatkuvasti lounaansa ulkona ja aika harvalla on jatkuvasti vastaanotettavia paketteja!
Minä pystyn kulkemaan työpaikalla, ilman, että täytyy juosta ravintolaan lounaalle tai käydä kesken päivän vastaanottamassa paketteja!
Alue: Aihe vapaa
En halua palata etätöistä ja ihmettelenkin, jos etätyöt eivät säily mahdollisuutena jatkossakin. Minulla ei ole mitään syytä rampata toimistolla ja kuluttaa siihen tunteja joka päivä. Etäaika. On ollut ihanaa ja päästänyt irti oravanpyörästä. Työt tehdään tehokkaasti, mutta omaa aikaa jää paljon enemmän.