Miten työkkäri suhtautuu työttömään, joka asuu niin korvessa
että ei ole julkista liikennettä ollenkaan, lähimpään kaupunkiin/työpaikkaan 20 km, ja työttömällä ei autoa (tai entä jos ei ajokorttiakaan)?
Ihan mielenkiinnosta kysyn, jos joku tietäisi. Tuli vaan tällainen tilanne mieleen, voiko työkkäri velvoittaa kulkemaan 20 km yhdensuuntaisen työmatkan kävellen/pyörällä, tai hommaamaan ajokortin ja/tai auton, karenssinkin uhalla? Vai miten tällainen hoituu?
Kommentit (20)
Voi velvoittaa. Olikos se nykyään 80 km se työssäkäyntialue, paremmin muistavat korjaavat tarvittaessa.
Mitään oikeaa tietoa asiasta minulla ei ole.
Mutta mietin vain sitä, että työttömän työnhakijan tulee olla valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä. Jos työtön asuu niin korvessa, että edes julkisia kulkuneuvoja ei ole, niin miten tämä työtön on ajatellut kulkea mahdolliseen työpaikkaan? Eli onko edes aikomusta työllistyä, jos kulkeminen työpaikalle vaatii 20km pyöräilyn yms?
Ei työkkäri voi ketään pakottaa muuttamaan tai hankkimaan autoa.
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 19:05"]Mitään oikeaa tietoa asiasta minulla ei ole.
Mutta mietin vain sitä, että työttömän työnhakijan tulee olla valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä. Jos työtön asuu niin korvessa, että edes julkisia kulkuneuvoja ei ole, niin miten tämä työtön on ajatellut kulkea mahdolliseen työpaikkaan? Eli onko edes aikomusta työllistyä, jos kulkeminen työpaikalle vaatii 20km pyöräilyn yms?
Ei työkkäri voi ketään pakottaa muuttamaan tai hankkimaan autoa.
[/quote]
Ei työkkäri pakotakaan. Matkan voi mennä pyörällä tai vaikka taksilla, sukulaisen kuskaamana tai ihan mikä tahansa tavalla. Ei sitä työtäkään ole pakko ottaa vastaan, mutta sitten menee korvaukset.
Eikö ole paremmin asiasta tietäviä paikalla? siis varmaa tietoa?
Mietin, että kysytäänhän työkkärissä esim. että onko työttömällä auto käytössään. Miksi kysyisivät tätä, jos olisi "pakko" kulkea johonkin työpaikkaan, oli auto tai ei?
Ja toisethan eivät esim. ota vastaan yötyötä esim. lastensa vuoksi.
Ja lisäksi tiedän että on olemassa jotkut tietyt aikarajat, mitkä työkkäri katsoo sopiviksi julkisilla kulkemiseen ja odottamiseen/bussien vaihtoon kuluvaksi ajaksi (eivät laita sellaiseen työpaikkaan, johon nämä ajat ylittyvät.. olisikohan ollut about 3 h päivässä työmatkoihin?)
Mietin siis että meneekö tosiaan korvaukset, jos on työtön, ja sanoo haluavansa töitä (ainahan sanoa voi..) mutta tosiaan, matkaa olisi 20 km, ei julkisia, ei autoa eikä ajokorttia...
Ja ei tartte alapeukuttaa, mä en ole mikään korvessa asuva työtön, vaan ihan työssäkäyvä, kunhan mielenkiinnosta kyselen :D
ap
Jos kerran haluaa töitä niin muuttaa julkisten äärelle, muuten toi "haluan töitä, mutta julkiset ei kulje" on ihan paskan jauhantaa
Ihan ekana työkkäri kysyy, kuka käy kaupassa, jos perheessä ei ole autoa eikä julkiset kulje. Toiseksi työkkäristä kerrotaan, että työnhakijan tulee olla työmarkkinoiden kätettävissä, jos haluaa saada korvauksia. Siksi maksaja (kassa tai kela) saa päättää, onko korvessa asuminen itseaiheutettu työttömyys vai ei, onko asiakas oikeasti työmarkkinoiden käytettävissä. Yleensä tulkinta on se, että jos työttömänä muuttaa korpeen => aiheuttaa tilanteensa itse. TYökkärin tehtävän ei ole pohtia, pääseekö asiakas töihin vai ei, joten on asiakkaan oma murhe, jos ei pääse.
Jos asuu korvessa eikä ole julkista liikennettä, ei pääse edes lääkäriin, kauppaan, työkkäriin kuin taksilla. Harvalla on siihen varaa.
Ei ole pätevä syy kieltäytyä työpaikasta.
Ja ne kysyy sitä auton käyttömahdollisuutta koska osaan työpaikoista on edellytyksenä ilman auton käyttömahdollisuus ja jos sitä ei ole, eivät tarjoa sellaisia paikkoja.
Ihmisellä on vapaus valita asuinpaikka, muuttamaan ei voi ketään pakottaa. 80 km matka on työssäkäyntialuetta, mutta työtä ei ole pakko ottaa vadtaan, mikäli työmatka kestää yli 3 tuntia päivässä. Työmatkan kulkemiseen huomioidaan julkinen liikenne, oma auto, polkupyörä ja kävely. Oman auton hankkimisvelvoitetta ei enää ole. Polkupyörällä ehkä pääsee sen 20 km juuri ja juuri 1,5 tunnissa.
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 19:36"]Ihmisellä on vapaus valita asuinpaikka, muuttamaan ei voi ketään pakottaa. 80 km matka on työssäkäyntialuetta, mutta työtä ei ole pakko ottaa vadtaan, mikäli työmatka kestää yli 3 tuntia päivässä. Työmatkan kulkemiseen huomioidaan julkinen liikenne, oma auto, polkupyörä ja kävely. Oman auton hankkimisvelvoitetta ei enää ole. Polkupyörällä ehkä pääsee sen 20 km juuri ja juuri 1,5 tunnissa.
[/quote]
No huhhuh... Todella löysällä polkemisella max tunti.
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 19:40"]
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 19:36"]Ihmisellä on vapaus valita asuinpaikka, muuttamaan ei voi ketään pakottaa. 80 km matka on työssäkäyntialuetta, mutta työtä ei ole pakko ottaa vadtaan, mikäli työmatka kestää yli 3 tuntia päivässä. Työmatkan kulkemiseen huomioidaan julkinen liikenne, oma auto, polkupyörä ja kävely. Oman auton hankkimisvelvoitetta ei enää ole. Polkupyörällä ehkä pääsee sen 20 km juuri ja juuri 1,5 tunnissa. [/quote] No huhhuh... Todella löysällä polkemisella max tunti.
[/quote]
Otitko huomioon korven maaston? tuskin suoraa ja tasaista asvalttia.. ;)
Kuinka joku voi olla noin tyhmä? Jos joku asuu noin korvessa, saat valtiolta 4000 €/kk käteen.
Pysy siellä!
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 19:23"]
Ihan ekana työkkäri kysyy, kuka käy kaupassa, jos perheessä ei ole autoa eikä julkiset kulje. Toiseksi työkkäristä kerrotaan, että työnhakijan tulee olla työmarkkinoiden kätettävissä, jos haluaa saada korvauksia. Siksi maksaja (kassa tai kela) saa päättää, onko korvessa asuminen itseaiheutettu työttömyys vai ei, onko asiakas oikeasti työmarkkinoiden käytettävissä. Yleensä tulkinta on se, että jos työttömänä muuttaa korpeen => aiheuttaa tilanteensa itse. TYökkärin tehtävän ei ole pohtia, pääseekö asiakas töihin vai ei, joten on asiakkaan oma murhe, jos ei pääse.
[/quote]
Väärin. Kela tai kassa ei todellakaan tutki on työtön työmarkkinoiden käytettävissä, vaan sen tekee työkkäri.
Kannattaa valehdella lääkärille, että sai epileptisen kohtauksen :) --> ajokieltoa ainakin vuosi.
Ei työkkäri pakota ketään hankkimaan autoa tai ajokorttia eikä muuttamaan. Mutta ei myöskään ole oikeutta työttömyyskorvaukseen, jos ei ole työmarkkinoiden käytettävissä.
Työttömät eivät suinkaan tavallisesti muuta korpeen vaan ovat syntyneet sinne, asuneet siellä koko ikänsä tai ainakin nyt koti ja perhe on korvessa. Jos puoliso on vaikkapa poromies, niin sitten on tultava toimeen sillä.
Yksi hyvä keino on lähteä aina välillä sen verran 'siirtotyöläiseksi", että todistaa olevansa työmarkkinoilla ja hankkii samalla ansiosidonnaista. Voisin väittää tietäväni asiasta jotain, sillä korvessa asun ja tätä keinoa olen käyttänyt, vaikka auto ja ajokortti onkin.
Ei työkkäriä kiinnosta työmatkat. Jos tarjotaan työtä alle 80 kilometrin säteeltä tai alle puolentoista tunnin matkan päässä, niin se pitää ottaa vastaan. Jos työstä kieltäytyy, niin saa karenssin. Karenssista voi valittaa, mutta työmatkaa ei ilman erityistä perustelua hyväksytä syyksi kieltäytyä työstä. Jos korpeen haluaa muuttaa, niin tämä on yksi asia, joka pitää vain huomioida kun käytännön asioita miettii.
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 19:46"]
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 19:23"]
Ihan ekana työkkäri kysyy, kuka käy kaupassa, jos perheessä ei ole autoa eikä julkiset kulje. Toiseksi työkkäristä kerrotaan, että työnhakijan tulee olla työmarkkinoiden kätettävissä, jos haluaa saada korvauksia. Siksi maksaja (kassa tai kela) saa päättää, onko korvessa asuminen itseaiheutettu työttömyys vai ei, onko asiakas oikeasti työmarkkinoiden käytettävissä. Yleensä tulkinta on se, että jos työttömänä muuttaa korpeen => aiheuttaa tilanteensa itse. TYökkärin tehtävän ei ole pohtia, pääseekö asiakas töihin vai ei, joten on asiakkaan oma murhe, jos ei pääse.
[/quote]
Väärin. Kela tai kassa ei todellakaan tutki on työtön työmarkkinoiden käytettävissä, vaan sen tekee työkkäri.
[/quote]
Missä ihmeessä väitin, että Kela tai kassa tutkii asian? Verbinä on päättää, ei tutkia!
Mitenkä se työtön, autoton, julkiskulkuvälineetön, polkupyörätön ja varmaan jalaton ja kädetönkin työtön sieltä korvesta pääsee ylipäänsä mihinkään (työkkäriin, kauppaan, apteekkiin, lääkäriin, kavereille), jos julkiset ei kulje?
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 20:05"]
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 19:46"]
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 19:23"]
Siksi maksaja (kassa tai kela) saa päättää, onko korvessa asuminen itseaiheutettu työttömyys vai ei, onko asiakas oikeasti työmarkkinoiden käytettävissä. Yleensä tulkinta on se, että jos työttömänä muuttaa korpeen => aiheuttaa tilanteensa itse. TYökkärin tehtävän ei ole pohtia, pääseekö asiakas töihin vai ei, joten on asiakkaan oma murhe, jos ei pääse.
[/quote]
Väärin. Kela tai kassa ei todellakaan tutki on työtön työmarkkinoiden käytettävissä, vaan sen tekee työkkäri.
[/quote]
Missä ihmeessä väitin, että Kela tai kassa tutkii asian? Verbinä on päättää, ei tutkia!
[/quote]
Lueppas mitä itse kirjoitit.
Sama asia nyt sitten eri verbillä: Kassa tai Kela ei saa päättää onko työtön työmarkkinoiden käytettävissä vai ei. Sen päättää työkkäri.