Lue keskustelun säännöt.
Miksi apteekissa törmää tällaisiin tilanteisiin?
03.09.2021 |
A) Reseptikopit ovat vierekkäin ja pienessä apteekissa kaikki muutenkin kuulevat toistensa asiat. Jos yrität asioida mukahuomaamattomasti "ottaisin tuota tänään reseptillä määrättyä lääkettä yhden pakkauksen" (jos mutta samana päivänä määrättyjä lääkkeitä ei ole), niin eiköhän kovaan ääneen kysytä että "tarkoititko tätä masennuslääkettä x/kutinaan tarkoitettua intiimivoidetta" tms. Miksi se lääkkeen nimi pitää sanoa ääneen? Myös tämä "oletko käyttänyt tuotetta aikaisemmin?" kysely kuuluu samaan kastiin. Kiva saada jotain peräpukamahoitovoiteen levitysohjeita muiden kuullen...
B) Työntekijät esittävät etteivät ymmärrä, kun haluat ostaa ruiskuja. Viimeksi tänään yritin ostaa vauvalle refluksilääkkeen antamista varten muovisia kertakäyttöruiskuja. Vaikka kuinka myyjälle selitin, millaista tuotetta tarkoitan ja että en hae mitään piikkiä sisältävää ruiskua vaan sellaista muovista, niin ei muka ymmärtänyt. Pyöritteli vain päätään ja ihmetteli, että ei meillä kyllä mitään lääkeruiskuja ole. Tämä on käynyt monessa apteekissa. Milloin tajutaan, että osa lääkkeistä on liuoksia ja kaikki eivät käytä k.am.aa ruiskuilla?
Kommentit (57)
Tuhannet kärsivät vaieten peräpukamista ja peräaukon haavaumista... Minä en, itseasiassa tein aiheesta juuri facebook päivityksen ja blogi tekstin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollut vaikeus ostaa kertakäyttöisiä kirurginveitsiä (älyttömän teräviä) joita saa siis pyytämällä jos saa, hyllyssä niitä ei ole näkösällä. Tyttäreni - sairaalan jalkaterapeutti ammatiltaan - hoitaa sillä pahoja kantapääkovettumiani (joten eivät mene viiltelykäyttöön).
Sairaalan veitset ostaa työntekijän äiti? Älä nyt viitsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruiskujen ostaminen kyllä saa henkilökunnan ihan hämilleen. En aina ehdi to 12-13 hakemaan niitä hoitotarvikejakelusta ilmaiseksi, joten olis kiva voida ostaa apteekista. Viimeksikin melkoista simien pyörittelyä ja 3 farmaseutin voimin kyseltiin mihin tarvin ruiskuja. No Trexanin pistoon.
Aika paljon vaikuttaa käyttötarkoitus esimerkiksi ruiskun kokoon. Yleensä Trexaniin tulee automaattisesti ruiskut ja neulat.
Mun on neuvottu hakemaan ne hoitotarvikejakelusta niitä ei saa paljoa kerralla ja joskus pääsevät loppumaan. Koskaan lääkettä ostaessa ei ole kysytty tarvinko neuloja ja ruiskuja, mutta pitää jatkossa pyytää samalla, ettei tarvi henkilökunnan vauhkoontua
Itse en käytä mitään lääkkeitä, mutta olen nyt joutunut hakemaan useita kertoja apteekista sukulaiseni lääkkeitä. Kertaakaan ennen tätä en ollut edes käynyt apteekissa koko aikuisikäni aikana. En ole siis aikuisikäni aikana yhtään lääkettä ottanut, en edes yhtään Buranaa, vaikka toki kaikenlaista vaivaa onkin ollut. Sukulaiseni on aina kirjoittanut tarvittavan lääkkeen paperille ja olen näyttänyt paperin farmaseutille. Lääkkeen nimeä ei ole koskaan sanottu ääneen, eikä sen puoleen yhteystietojakaan. Välillä farmaseutti on kysynyt, kuinka paljon lääkettä otan. Sukulaiseni ei käytä mitään kiusallisia lääkkeitä, enkä mitään vahvoja kipulääkkeitä ole joutunut hakemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollut vaikeus ostaa kertakäyttöisiä kirurginveitsiä (älyttömän teräviä) joita saa siis pyytämällä jos saa, hyllyssä niitä ei ole näkösällä. Tyttäreni - sairaalan jalkaterapeutti ammatiltaan - hoitaa sillä pahoja kantapääkovettumiani (joten eivät mene viiltelykäyttöön).
Sairaalan veitset ostaa työntekijän äiti? Älä nyt viitsi.
LUETUN YMMÄRTÄMINEN!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitatko annostusruiskuja? Täytyy sanoa tarkkaan mitä on hakemassa, vaikka voihan tuo olla ettei sekään auta.
Onneksi raskaustestejä saa nykyään ostettua kaupasta. Ensimmäistä kun menin aikoinaan apteekista ostamaan, piti apteekin työntekijä huolen siitä että kaikki muutkin saivat tietää mitä sieltä olin hakemassa.
Ei se kaupassakaan aina suju salaa. Ostin eräästä isosta kaupasta jonkun perusraskaustestin rfsu tms. Kassalla eräs persoonallinen miesmyyjä kommentoi, kuinka tuo testi on ihan huono ja kannattaisi ostaa apteekista kunnollinen. Olikohan omakohtaista kokemusta? :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollut vaikeus ostaa kertakäyttöisiä kirurginveitsiä (älyttömän teräviä) joita saa siis pyytämällä jos saa, hyllyssä niitä ei ole näkösällä. Tyttäreni - sairaalan jalkaterapeutti ammatiltaan - hoitaa sillä pahoja kantapääkovettumiani (joten eivät mene viiltelykäyttöön).
Sairaalan veitset ostaa työntekijän äiti? Älä nyt viitsi.
LUETUN YMMÄRTÄMINEN!!!!
"Tyttäreni - sairaalan jalkaterapeutti ammatiltaan - hoitaa sillä pahoja kantapääkovettumiani (joten eivät mene viiltelykäyttöön)."
Niin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meidän lähiapteekissa Tenat ym on reunimmaisen hyllyn takana ja siitä sitten näyteikkuna kadulle. Voi ostosten ohessa moikata tuttuja kadulla.
Miksi te häpeätte kaikkea?
Apteekissa on työntekijöillä tosi huono yksityisyyden suojan ja tietoturvallisuuden osaaminen.
Tuo on totta kysytään täysillä että on tämä lääke xxx ollut toimiva tai muuta vastaavaa.
Ja takana vuoroaan odottava kuulee lääkkeen nimen, sekä myös läheisessä syvennyksessä istuva asiakas.
Nuohan ovat salassa pidettäviä tietoja, siis se, että mitä sairautta asiakas sairastaa ja mitä lääkettä apteeksita reseptillä hakee.
Etenkin pienimmissä kaupungeissa on aina joku tuttu ja tutun asioimassa yhtä aikaa.
Pitäkää hyvät farmaseutit se turpanne rullalla lääkkeen kun toimitatte asiakkaalle resepti lääkkeitä.
Jos mulle vielä kerrankin tuollainen sattuu, teen ilmoituksen salassapito velvollisuuden rikkomisesta ja tietoturvan loukkaamaamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
mulla on meinannut muutaman kerran mennä hermot, kun tiskillä kysellään, mitä olen pitänyt lääkkeestä z. saan yhteen sairauteeni harvinaista lääkettä z ja siitä niin ihmeissään kysellään. mitä väliä sillä on, mitä lääkkeestä ajattelen? se toimii, joten en valita. toisinaan myös kysellään, miksi lääkäri on minulle jotakin lääkettä määrännyt. ei ole farmaseutin asia, miksi lääkäri on määrännyt minulle jotain lääkettä, jos siis lääke ja vaiva vastaavat toisiaan ja resepti on ihan tolkullinen eikä mikään 30 tablettia päivässä.
Minulla menee päivässä 4 tablettia lääkettä, jossa yleisin annostus on 2. Olen kuitenkin testannut että vähemmällä en pärjää, ja koska lääkkeellä ei ole haittavaikutuksia kohdallani, en ole pitänyt asiaa kamalan vakavana. Apteekissa olen useamman kerran joutunut huokailun ja päivittelyn kohteeksi, kun "lääkettä x menee kyllä aika paljon", ja sitten on suurieleisesti ruvettu laskemaan koneella, paljonko saavat niitä antaa + saanko edes nykyisiä mukaani (ihan kuin en olisi vuosien mittaan jo oppinut, että 3kk annos on maksimi..). :/
Asuin pari vuotta eräässä pikkukaupungissa. Veikkaan, että paikallisten kyylääjämummojen suosikkiharrastus oli mennä apteekkiin notkumaan. Siinä sai mukavasti vaihdettua kuulumiset ja kuunneltua toisten terveystiedot. Noita mummoja aina riitti ja apteekki oli usein täynnä. Jossain vaiheessa jo ennen korona-aikaa apteekkiin ilmestyi kylttejä, että poistuthan apteekista ostokset tehtyäsi, jotta muut pääsevät ostoksille...
(minäkin asioin välillä viereisen kaupungin apteekissa, kun en jaksanut uteluita lääkkeistäni)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollut vaikeus ostaa kertakäyttöisiä kirurginveitsiä (älyttömän teräviä) joita saa siis pyytämällä jos saa, hyllyssä niitä ei ole näkösällä. Tyttäreni - sairaalan jalkaterapeutti ammatiltaan - hoitaa sillä pahoja kantapääkovettumiani (joten eivät mene viiltelykäyttöön).
Sairaalan veitset ostaa työntekijän äiti? Älä nyt viitsi.
LUETUN YMMÄRTÄMINEN!!!!
"Tyttäreni - sairaalan jalkaterapeutti ammatiltaan - hoitaa sillä pahoja kantapääkovettumiani (joten eivät mene viiltelykäyttöön)."
Niin?
Voit miettiä tuota tosiaan vaikka yön yli jos et tajua mitä siinä sanotaan.
Jaa.. Itse sain ihan hyvin ostettua mittaruiskuja..
En tiedä, nykyään asioinut niin paljon apteekissa, ettei kai enää edes kiinnosta, jos joku kuulee. Kun en kerta kiinnitä huomiota.
Yksi ya apteekin oma valmiste on toki sellainen, jonka kanssa välillä vaikeuksia.. Kun ihmettelevät "mikä tämä on". Tosin vain jonkun myyjän kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse en käytä mitään lääkkeitä, mutta olen nyt joutunut hakemaan useita kertoja apteekista sukulaiseni lääkkeitä. Kertaakaan ennen tätä en ollut edes käynyt apteekissa koko aikuisikäni aikana. En ole siis aikuisikäni aikana yhtään lääkettä ottanut, en edes yhtään Buranaa, vaikka toki kaikenlaista vaivaa onkin ollut. Sukulaiseni on aina kirjoittanut tarvittavan lääkkeen paperille ja olen näyttänyt paperin farmaseutille. Lääkkeen nimeä ei ole koskaan sanottu ääneen, eikä sen puoleen yhteystietojakaan. Välillä farmaseutti on kysynyt, kuinka paljon lääkettä otan. Sukulaiseni ei käytä mitään kiusallisia lääkkeitä, enkä mitään vahvoja kipulääkkeitä ole joutunut hakemaan.
Niin, mutta mitäs jos sukulaisesi joutuisi käyttämään vaikkapa onnettomuuden tai tapaturman takia noita opioideja, eli erittäin voimakkait särkylääkkeitä.
Ja lisäksi vielä jotain rauhottavia lääkkeitä, että saa nukkua tai muuta vastaavaa.
Miltäs se silloin tuntuisi, jos joku tollo farmaseutti sanoisin suuren äänneen lääkkeen nimen, että kaikki lähistöllä olijat kuulevat, millaisiin vaivoihin sinä ole lääkkeittä hakemassa.
Ja on niitä tosi fiksujakin farmaseutteja, eivät esitä tarpeettomia kysymyksiä, joskus kysyvät onko tuttu lääke ja kehottavat lukemaan tuoteselosteen hyvin tai sanovat lyhyesti jotain tärkeää infoa lääkkkeestä, matalalla äännellä ja asiallisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän lähiapteekissa Tenat ym on reunimmaisen hyllyn takana ja siitä sitten näyteikkuna kadulle. Voi ostosten ohessa moikata tuttuja kadulla.
Miksi te häpeätte kaikkea?
Kyse ei aina ole häpeästä vaan siitä, mitä muut ihmiset ajattelevat. Herkästi tuomitaan jonkin lääkityksen perusteella tai tehdään johtopäätöksiä. Eikä ne yksityiset vaivat muille kuulu. Jos en haluaisi kertoa univaikeuksista/masennuksesta/vaihdevuosioireistani kaukaisemmalle sukulaistädilleni Hilmalle tai naapurin Jormalle, miksi haluaisin kertoa niistä apteekissa samaan aikaan asioiville?
Lääkeruisku ja annosruisku?
Nyt täytyy kyllä puolustautua että tällainen tavallinen ihminen ei kyllä osaa täsmäpyytää jollain tietyllä tavalla jos tarkoittaa sellaista pikkulasten nestemäisten lääkkeitten yleensä mukana tulevaa muovimittaruiskua. Pirustako tiiän mikä sen virallinen nimi on. Ilman neulaahan nuo ovat. Onneks en ole tarvinnut ettei ole tarvinnut pyytääkään.
Hiilitabletteja ei apteekista saa ilman kuulustelua ja saarnaa. Se on ihan käsittämätöntä. Tiedän kyllä, että ne voivat vaikuttaa monien lääkkeiden imeytymiseen, mutta silti. Itse en käytä mitään lääkkeitä, mutta pari kertaa vuodessa saattaa tulla hirveät ilmavaivat, joihin parhaiten auttaa hiilitabletti. Siksi sitä harvakseltaan ostan. Ja aina sama kuulustelu. Ja samassa putiikissa myydään opiaattijohdannaisia.
Vierailija kirjoitti:
Apteekissa on kyllä jännä, miten välillä kommentoidaan lääkkeitä tai yritetään olla (muka)hauskoja.
Eräänkin kerran muistan, kun menin juuri joulun alla hakemaan tupla-antibioottikuuria erääseen kivuaaliseen vaivaan. Antibiootteja ei saanut ottaa alkoholin kanssa. Ihan hyvin olisi farmaseutti voinut vain todeta, että nämä eivät sovi yhteen alkoholin kanssa. Katsoi mua pää kallellaan ja totesi, että nyt jää sitten jouluviinit juomatta.
Tuo jouluviiniasia olikin päällimmäinen pohdinnan aiheeni, kun olin todella kipeä pitkän aikaa. Not.
on joskus hyvääkin huumoria. kerran naureskeltiin yhdessä farmaseutin kanssa, että lääkärini on määrännyt vähän tujumman satsin migreenilääkettä minulle. reseptin perusteella lääkäri oli kirjoittanut "heti kohtauksen sattuessa otetaan 12 kpl". piti lukea 1-2 kpl. siinä oli aikamoinen satsi lääkettä, kun olisi pitänyt vetää paketillinen kerralla. naureskeltiin asialle farmaseutin kanssa ja korjattiin teksti pakettiin :'D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mulla on meinannut muutaman kerran mennä hermot, kun tiskillä kysellään, mitä olen pitänyt lääkkeestä z. saan yhteen sairauteeni harvinaista lääkettä z ja siitä niin ihmeissään kysellään. mitä väliä sillä on, mitä lääkkeestä ajattelen? se toimii, joten en valita. toisinaan myös kysellään, miksi lääkäri on minulle jotakin lääkettä määrännyt. ei ole farmaseutin asia, miksi lääkäri on määrännyt minulle jotain lääkettä, jos siis lääke ja vaiva vastaavat toisiaan ja resepti on ihan tolkullinen eikä mikään 30 tablettia päivässä.
Minulla menee päivässä 4 tablettia lääkettä, jossa yleisin annostus on 2. Olen kuitenkin testannut että vähemmällä en pärjää, ja koska lääkkeellä ei ole haittavaikutuksia kohdallani, en ole pitänyt asiaa kamalan vakavana. Apteekissa olen useamman kerran joutunut huokailun ja päivittelyn kohteeksi, kun "lääkettä x menee kyllä aika paljon", ja sitten on suurieleisesti ruvettu laskemaan koneella, paljonko saavat niitä antaa + saanko edes nykyisiä mukaani (ihan kuin en olisi vuosien mittaan jo oppinut, että 3kk annos on maksimi..). :/
Ei ole 3 kk maksimi. Se riippuu ihan siitä miten lääkäri on reseptin kirjoittanut. Minulla on lääke jota haen 100 kpl kerralla ja se kestää 160 päivää.
Apteekissa on kyllä jännä, miten välillä kommentoidaan lääkkeitä tai yritetään olla (muka)hauskoja.
Eräänkin kerran muistan, kun menin juuri joulun alla hakemaan tupla-antibioottikuuria erääseen kivuaaliseen vaivaan. Antibiootteja ei saanut ottaa alkoholin kanssa. Ihan hyvin olisi farmaseutti voinut vain todeta, että nämä eivät sovi yhteen alkoholin kanssa. Katsoi mua pää kallellaan ja totesi, että nyt jää sitten jouluviinit juomatta.
Tuo jouluviiniasia olikin päällimmäinen pohdinnan aiheeni, kun olin todella kipeä pitkän aikaa. Not.