Lue keskustelun säännöt.
Asperger ja itsevarmuus?
10.10.2014 |
Ihmetyttää yksi juttu... Yhdellä miehellä on tyypillisiä Asperger-piirteitä, esimerkiksi:
- tuntuu koko ajan ylikontrolloidulta ja etäiseltä, kuin kommunikoisi näkymättömän seinän läpi
- reaktioiden laimeus, ei esimerkiksi naura ikinä kunnolla, naurahtaa vain vähän; hymykin tuntuu laimealta kun silmät pysyvät aina "kylminä"
- puhe normaalikeskustelussa koko ajan jotenkin tasapaksua, nuotiltaan monotonista
- vaikeus ilmaista tunteita, ei esim. osaa itkeä (omien sanojensa mukaan ollenkaan)
- kyvyttömyys normaaliin katsekontaktiin: kuunnellessa tuijottaa usein herkeämättä, itse puhuessa ei katso ollenkaan silmiin vaan katse pälyilee sinne tänne
- lapsena oli jotain autismiepäilyä
Ja sen sellaista. Mutta hassua tässä on se, että ko. tyyppi on niin itsevarma ettei näitä omituisuuksia oikeastaan kukaan huomaa. Komeus vaikuttaa asiaan tietysti myös: kaikki huomaavat ensimmäisenä hänen ulkonäkönsä eivätkä esimerkiksi sitä että puhuessaan silmät kääntyilevät kohti lattiaa ja kattoa, minne tahansa muualle kuin kuuntelijaa päin. Mutta tuntuu silti erikoiselta, että Aspergerin syndroomainen voi olla noin itsevarma...? Ylläolevista piirteistä huolimatta mies luo sosiaalisesti todella kyvykkään kuvan olemalla suorastaan yliluonnollisen hillitty joka tilanteessa. Välillä on aika ylimielisen oloinen, mutta on sellaisella alalla jossa ylimielisestä esiintymisestä ei välttämättä ole haittaa.
Oletteko törmänneet vastaaviin? Kaikki tuntemani Asperger-piirteitä omaavat ovat tavalla tai toisella ujoja ja epävarmoja sosiaalisesti - tuntuu erikoiselta, että AS voisi olla sosiaalisesti noin taitava, mutta nuo piirteet kyllä käyvät minun silmilleni jatkuvasti nyt kun olen kiinnittänyt niihin huomiota.
Kommentit (35)
Minut on testattu useamman kerran aspergerin takia ja aina on todettu että minulla ei sitä. En ikinä itke (edes hautajaisissa), itse asiassa kammoksun sitä vähän. Se on minulle vähän sama kuin joku raivopäissään huutaminen, eli ihminen ei kykene kontrolloimaan itseään.
En vain yksinkertaisesti ole kovin tunteikas, mutta olen oppinut juurikin näyttelemään sellaista sosiaalissa tilanteissa, etten saa aikaan tuollaisia reaktoita AP:n kaltaisissa ihmisissä. Toisaalta olen erittäin huumorintajuinen, minulle on sanottu useita kymmeniä kertoja että olen hauskin ihminen jonka henkilö on koskaan tavannut. Olen kuullut myös että olen normaalia itsevarmempi, mutta en taas itse voi ymmärtää ihmisiä jotka ovat sellaisia "anteeksi että olen olemassa"-persoonia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 01:40"]
Asperger näkee sosiaalisten pelien läpi ja mies voi kokea olevansa niiden yläpuolella. Ja antaa näin viileän eli "coolin" kuvan itsestään. Täytyy olla varmaan älyäkin että voi kompensoida noita puutteitaan taitavasti. Aspergerhan ei siis sinänsä vaikuta itsevarmuuteen, kuten varmaan tiedätkin.
[/quote]
Totta. Tuntuu vain erikoiselta, että noita piirteitä ei tunnu oikeastaan kukaan muu huomaavan kuin minä - toisaalta itselläni on Asperger, joten kiinnitän niihin tietysti enemmän huomiota... Luultavasti olet oikeassa, että älyllä kompensoi.
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 01:58"]
Minut on testattu useamman kerran aspergerin takia ja aina on todettu että minulla ei sitä. En ikinä itke (edes hautajaisissa), itse asiassa kammoksun sitä vähän. Se on minulle vähän sama kuin joku raivopäissään huutaminen, eli ihminen ei kykene kontrolloimaan itseään.
En vain yksinkertaisesti ole kovin tunteikas, mutta olen oppinut juurikin näyttelemään sellaista sosiaalissa tilanteissa, etten saa aikaan tuollaisia reaktoita AP:n kaltaisissa ihmisissä. Toisaalta olen erittäin huumorintajuinen, minulle on sanottu useita kymmeniä kertoja että olen hauskin ihminen jonka henkilö on koskaan tavannut. Olen kuullut myös että olen normaalia itsevarmempi, mutta en taas itse voi ymmärtää ihmisiä jotka ovat sellaisia "anteeksi että olen olemassa"-persoonia.
[/quote]
No AP:llä on itsellään Asperger, joten ei ole mistään tuomitsemisesta tässä kyse... :P AS ei mitenkään tee ihmisestä huonompaa, lähinnä mielenkiinnosta pohdin tämän miehen ristiriitaista persoonaa.
Huumorintajua kyseisellä miehellä ei muuten juurikaan ole. Minulla sitten taas on, vaikka onkin Asperger. Ei se aina oireile stereotypioiden mukaan.
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 01:58"]
Minut on testattu useamman kerran aspergerin takia ja aina on todettu että minulla ei sitä. En ikinä itke (edes hautajaisissa), itse asiassa kammoksun sitä vähän. Se on minulle vähän sama kuin joku raivopäissään huutaminen, eli ihminen ei kykene kontrolloimaan itseään.
En vain yksinkertaisesti ole kovin tunteikas, mutta olen oppinut juurikin näyttelemään sellaista sosiaalissa tilanteissa, etten saa aikaan tuollaisia reaktoita AP:n kaltaisissa ihmisissä. Toisaalta olen erittäin huumorintajuinen, minulle on sanottu useita kymmeniä kertoja että olen hauskin ihminen jonka henkilö on koskaan tavannut. Olen kuullut myös että olen normaalia itsevarmempi, mutta en taas itse voi ymmärtää ihmisiä jotka ovat sellaisia "anteeksi että olen olemassa"-persoonia.
[/quote]
Toi on niin perisuomalaista tunteiden tukahduttamis kulttuuria kun sanot että hautajaisissakaan ei saisi itkeä kun "pitäisi kyetä kontrolloimaan tunteita" :D
Tuli mieleen, että noilla piirteillä ap:n kuvailema mies pärjää hyvin suomalaisessa kulttuurissa, jossa etäisyyttä ja hillintää pidetään hyvinä piirteinä. Asioista "ei tehdä numeroo", innostuminen ja ilo on vähän noloa (paitsi vahingonilo), impulsiivisuus on sopimatonta jne. Toisenlaisessa kulttuurissa hänen voisi olla vaikeampi pärjätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäpä jos lakkaisit analysoimasta toisia? Taitaa tosin kuulua taudinkuvaan...
Uskomatonta mutta totta! ADHD, Asberger, Autismi, kehitysvammaiset, jne... ovat kaikki ihmisiä!, kuten muutkin ihmiset!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskomatonta mutta totta! Kaikki ihmiset nykyään tykkäävät riidellä paljon enemmän kuin ennen. Kaikista asioista riidellään. Itse inhoan riitelyä!, yli kaiken muun!
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 02:00"]
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 01:40"]
Asperger näkee sosiaalisten pelien läpi ja mies voi kokea olevansa niiden yläpuolella. Ja antaa näin viileän eli "coolin" kuvan itsestään. Täytyy olla varmaan älyäkin että voi kompensoida noita puutteitaan taitavasti. Aspergerhan ei siis sinänsä vaikuta itsevarmuuteen, kuten varmaan tiedätkin.
[/quote]
Totta. Tuntuu vain erikoiselta, että noita piirteitä ei tunnu oikeastaan kukaan muu huomaavan kuin minä - toisaalta itselläni on Asperger, joten kiinnitän niihin tietysti enemmän huomiota... Luultavasti olet oikeassa, että älyllä kompensoi.
[/quote]
Arvaa mitä. Mullakin on aspergeritaipumusta, tosin olen virallisesti addi :) (nää kaksihan ei ole kaukana toisistaan)
2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missähän on taas diagnosoitu milloin mitäkin tautia, hohhoijaa? Nykyään ilmeisesti kaikkien pitäisi olla joko narsisteja tai aspergereja, enää ei vaan voi olla.
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 04:11"]
Missähän on taas diagnosoitu milloin mitäkin tautia, hohhoijaa? Nykyään ilmeisesti kaikkien pitäisi olla joko narsisteja tai aspergereja, enää ei vaan voi olla.
[/quote]
Ei Asperger ole mikään tauti...
Enkä minä todellakaan yritä etsiä tai diagnosoida tässä miehessä mitään "vikaa", mutta olen kiinnittänyt asiaan huomiota ja se kiinnostaa. Tykkään analysoida ihmisiä, kuuluu se sitten "taudinkuvaan" tai ei, kuten joku ylempänä sanoi ;) Olisi lohdullista ajatella, että Aspergerin kanssa voisi pärjätä noin mielettömän hyvin; omat sosiaaliset vaikeuteni ovat niin paljon pahempaa luokkaa, että se joskus masentaa.
Ei ole kyse siitä, että yksittäisten piirteiden perusteella yritän lätkäistä kyseiseen ihmiseen Asperger-leiman, vaan kyse on kokonaiskuvasta, joka minulle on tullut. Siihen kuuluu muitakin pieniä juttuja kuin nuo yllämainitut, esim. ilmiselvä ärsyyntyminen kovista äänistä ja nopeasta tahdista. Nuo lapsuuden autismiepäilytkin olivat sellaista, että opettajat puhuivat usein huolestuneena vanhemmille, että poika oli omissa maailmoissaan, leikki yleensä yksin eikä jutellut luokkavereidensa kanssa ellei ollut ihan pakko sanoa jotain. Mutta loppujen lopuksi hän pärjäsi sellaisena kuin oli, eikä 80-luvulla katsottu tärkeäksi tehdä tällaiselle asialle mitään.
Ja mitä tulee tuohon itkemiseen, ei ole kyse siitä ettei julkisissa tilaisuuksissa osaa itkeä, vaan ymmärtääkseni hän ei itke edes yksin kotona koskaan. Ei surusta, ei kivusta, ei liikutuksesta, ei mistään.
Suomalainen kulttuuri selittäisi jo itsessään paljon, mutta kyseessä on ranskalainen mies, joten siksikin hänen olemuksensa tuntuu vähän epätavalliselta :)
Kiitos kaikille vastauksista!
T: AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 11:17"]
Kummallista, miten ihmiset suhtautuvat AS-epäilyihin kuin se olisi jokin loukkaus, verrattavissa johonkin sosiopatiaan tai narsismiin.
[/quote]
Maallikon on aika helppoa luulla assia sosiopaatiksi luullessaan assia itsekeskeiseksi mielipidemuokkaajaksi. Maallikosta keskusteluissa assin loogisuus ja omat tulkinnat toitotetaan julki paatoksella toisten tunteista välittämättä. Näin ei ole. Myöskin assin muita vähättelevä tyyli voi tuntua maallikosta empatiakyvyttömyyden osoitukselta vaikka näinkään ei ole.
Tästä syystä maallikko, koska on vetänyt väärät johtopäätökset, kuvittelee assiuden olevan jotenkin negatiivinen asia.
Jospa hän on opetellut sosiaalisia taitoja, ja on niissä nyt noin hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kummallista, miten ihmiset suhtautuvat AS-epäilyihin kuin se olisi jokin loukkaus, verrattavissa johonkin sosiopatiaan tai narsismiin.
Miten sinä suhtautuisit?
Asperger näkee sosiaalisten pelien läpi ja mies voi kokea olevansa niiden yläpuolella. Ja antaa näin viileän eli "coolin" kuvan itsestään. Täytyy olla varmaan älyäkin että voi kompensoida noita puutteitaan taitavasti. Aspergerhan ei siis sinänsä vaikuta itsevarmuuteen, kuten varmaan tiedätkin.