Millaista oli synnyttää 60-luvulla Helsingissä?
Saiko lääkkeellistä kivunlievitystä? Passaattiinko äitejä lapsivuodeosastolla? Oliko vauvat pakko viedä yöksi Vauvalaan?
Kiinnostaa kuulla!
Kommentit (33)
Miks nimenomaan hesassa synnytykset kiinnostaa?
Anoppini ainakin muistaa aina mainita, miten kiva oli kun vauvan sai tuupata yöksi sinne vauvalaan... Omasta mielestäni kuulostaa ihan hirveeltä! :( joutua nyt vastasynyyneenä eroon äidistään!!!
Vierailija kirjoitti:
En ole varma, haluanko lukea tätä ketjua...
Kukaan ei pakota sua lukemaan.
:D
Onkohan 60-luvun synnyttäjät enää muistivireessä. Saati tällä palstalla.
Vierailija kirjoitti:
Miks nimenomaan hesassa synnytykset kiinnostaa?
Anoppini ainakin muistaa aina mainita, miten kiva oli kun vauvan sai tuupata yöksi sinne vauvalaan... Omasta mielestäni kuulostaa ihan hirveeltä! :( joutua nyt vastasynyyneenä eroon äidistään!!!
Mä oon kans kuullut vauvalasta! Ja imettää sai kuulemma 4h välein?! Ööööö.... Ei ihme, että niin monella "maito vaan loppui" :O
Synnyttäjiä oli huoneessa monta samaan aikaan. Kivunlievitystä ei ollut. Luulen että saattoi olla vauvala tarpeen että oikeasti pystyi toipumaan synnytyksestä henkisesti ja fyysisesti.
Äitini synnytti minut 60-luvun alussa ja kätilö oli sanonut just kun oli vetänyt ulos: "Pitkä ja laiha. Ihan kuin kuollut orava."
😁
Vierailija kirjoitti:
Onkohan 60-luvun synnyttäjät enää muistivireessä. Saati tällä palstalla.
Synnytys on naisen elämässä sen verran iso kokemus että äitini 85v. muistaa synnytykset erittäin hyvin, eivätkä ne muistikuvat ole muuttuneet sinä aikana kun hän on minulle niistä puhunut (ainakin 40 vuoden aikana)
Joo silloin vedettiin huumeita synnärillä. Itse synnytin pahoissa LSD tripeissä.
Tämä ei ole tapahtunut Helsingissä, mutta tuskin siellä sen kummempaa oli kuin muissa sairaaloissa.
Äiti synnytti lapsensa 60-luvulla. Samassa salissa oli monta synnyttäjää, vain verhot oli välissä. Synnyttäjien piti pysyä sängyissään, liikkua ei saanut. Yksi nainen oli supistuskivuissa noussut sängystä pois ja hänet käskettiin takaisin makaamaan. Nainen oli myös sanonut "perkele" ja sitä oli sitten paheksuttu. Mitään kipulääkkeitä ei annettu, kun Raamatussa sanottiin, että lapset pitää synnyttää kivulla. Kaiken lisäksi piti olla hiljaa, ei saanut valittaa tai huutaa. Yksi synnyttäjä oli valittanut, jolloin kätilö oli käskenyt olla hiljaa ja sanoi, että et sinä silloinkaan valittanut kun lasta pistettiin alulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miks nimenomaan hesassa synnytykset kiinnostaa?
Anoppini ainakin muistaa aina mainita, miten kiva oli kun vauvan sai tuupata yöksi sinne vauvalaan... Omasta mielestäni kuulostaa ihan hirveeltä! :( joutua nyt vastasynyyneenä eroon äidistään!!!
Mä oon kans kuullut vauvalasta! Ja imettää sai kuulemma 4h välein?! Ööööö.... Ei ihme, että niin monella "maito vaan loppui" :O
Ja tästä saadaan aikaiseksi mantra "vauvat vaan rääkyy ja itkee eikä ole koskaan hiljaa".
Kai ne nyt itki kun nälkä oli koko ajan. Sen ajan kätilöt kertoivat kuinka selvästi näki että että vauvalla on nälkä ja verensokerit ihan alhaalla mutta kun "arvoisa Arvo Ylppö" oli päättänyt että vauvat syövät kolmen tunnin välein muutaman minuutin kerrallaan. Vauva siis vietiin äidille ja kätilö otti aikaa että max. 5 minuuttia saa syödä ja sitten vauva pois.
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei ole tapahtunut Helsingissä, mutta tuskin siellä sen kummempaa oli kuin muissa sairaaloissa.
Äiti synnytti lapsensa 60-luvulla. Samassa salissa oli monta synnyttäjää, vain verhot oli välissä. Synnyttäjien piti pysyä sängyissään, liikkua ei saanut. Yksi nainen oli supistuskivuissa noussut sängystä pois ja hänet käskettiin takaisin makaamaan. Nainen oli myös sanonut "perkele" ja sitä oli sitten paheksuttu. Mitään kipulääkkeitä ei annettu, kun Raamatussa sanottiin, että lapset pitää synnyttää kivulla. Kaiken lisäksi piti olla hiljaa, ei saanut valittaa tai huutaa. Yksi synnyttäjä oli valittanut, jolloin kätilö oli käskenyt olla hiljaa ja sanoi, että et sinä silloinkaan valittanut kun lasta pistettiin alulle.
Huippumeininkiä :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei ole tapahtunut Helsingissä, mutta tuskin siellä sen kummempaa oli kuin muissa sairaaloissa.
Äiti synnytti lapsensa 60-luvulla. Samassa salissa oli monta synnyttäjää, vain verhot oli välissä. Synnyttäjien piti pysyä sängyissään, liikkua ei saanut. Yksi nainen oli supistuskivuissa noussut sängystä pois ja hänet käskettiin takaisin makaamaan. Nainen oli myös sanonut "perkele" ja sitä oli sitten paheksuttu. Mitään kipulääkkeitä ei annettu, kun Raamatussa sanottiin, että lapset pitää synnyttää kivulla. Kaiken lisäksi piti olla hiljaa, ei saanut valittaa tai huutaa. Yksi synnyttäjä oli valittanut, jolloin kätilö oli käskenyt olla hiljaa ja sanoi, että et sinä silloinkaan valittanut kun lasta pistettiin alulle.
Huippumeininkiä :D
Mitä huippua tuossa on?
Tuttavani on ollut töissä synnytyssalissa tuohon aikaan ja kertoo että välillä läpsäistiin synnyttäjiä poskille kun olivat niin hysteerisiä kivusta. Että älä ap puhu passaamisesta, osa perheistä asui vielä ilman lämmintä vettä, pesukonetta tai sisävessaa. Ihanaa että asiat ovat menneet eteenpäin.
Äiti synnytti pikkusiskoni 1966 Helsingissä Kätiöopistolla ja kehui miten hienosti siellä oli kaikki ollut, ystävällisistä kätiöistä lääkäriin, joka oli ollut paikalla koska äiti oli 41 ja silloin riskisynnyttäjä.
Olen synnyttänyt 2000 - luvulla 2 lasta enkä saanut kummassakaan synnytyksessä kivunlievitystä.
Mun äiti synnytti mut sairaalan hissiin, koska tulin niin nopesti ulos 60-luvulla. Ei kait siinä sitten tarvittu kivunlievitystä tai mitään muutakaan. Äitini sai rintatulehduksen eli en saanut lainkaan äidinmaitoa, vaan mulle annettiin äidinmaitokorviketta, jota kuulemma oli jo silloin.
Itse synnytin lapseni 2000-luvun alkupuolella keisarinleikkauksella, koska lapsi oli väärin päin. Ei mua ainakaan passattu yhtään sairaalassa, vaan heti piti alkaa hoitaa vauvaa, vaikka vatsa oli leikattu juuri. Ihan kauheasti kyllä sattu, mutta kyllähän siitä selvittiin. Piti myös mennä syömään yleisiin tiloihin, eikä ruokaa kannettu sängyn viereen.
"Ei mua ainakaan passattu yhtään sairaalassa, vaan heti piti alkaa hoitaa vauvaa, vaikka vatsa oli leikattu juuri. Ihan kauheasti kyllä sattu, mutta kyllähän siitä selvittiin. Piti myös mennä syömään yleisiin tiloihin, eikä ruokaa kannettu sängyn viereen. "
Eeh, mä kyllä ihmettelen suuresti miten joku oikein ODOTTAA että siellä osastolla passattaisiin makoilevaa äitiä ...
En ole varma, haluanko lukea tätä ketjua...