Lue keskustelun säännöt.
Olen menossa kahden kuukauden päästä naimisiin, en halua luopua sukunimestäni!
08.10.2014 |
Nimi ei ole harvinainen, eli kyseessä ei ole mikään "sukuperinnön vaaliminen", mutta koen sen osaksi identiteettiäni. Olenhan aina ollut tämän niminen.
Mies ei suostu kompromisseihin. Joko hänen sukunimensä tai ei avioliittoa ei tule. Ei kelpaa yhdistelmänimikään. Onko kukaan ollut samassa tilanteessa? Miten tilanne ratkesi?
Kommentit (45)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos haluaa yhteisen sukunimen, miksei vaihda sinun sukunimeesi?
Minä halusin tulevalle perheelle saman nimen. Yhdistelmä oli meistä molemmista kamala, joten sitä en halunnut. Mies ei halunnut minun sukunimeä ja hänelle olisi käynyt että minä pidän omani ja hän omansa. Joten koska juuri minä olin se joka erityisesti halusi yhteisen nimen, niin minun mielestäni minun kuului ottaa mieheni nimi. Noh ennen häitä kärvistelin asian takia eniten. Häiden jälkeen oli ihan muut jutut mielessä (häämatka jne.) ja sitten olin jo tottunut ajatukseen. Nyt 4 vuotta myöhemmin en osaa enää kuvitella itseäni aikaisemmalla nimellä ja kun olemme saaneet nyt lapsiakin, on ihanaa kun kaikilla ona sama nimi :)
Miten voit mennä naimisiin tuollaisen änkyrän kanssa?
Me pidimme miehen kanssa molemmat omat sukunimemme. Miehelle olis käynyt miten vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos suhde on niin huonolla pohjalla että sukunimensä pitäminen kaataa avioliittoaikeet, niin... anna mennä. Löydät paremmankin.
Pidät tietysti nimesi. Jos mies ei suostu menemään naimisiin (ei halua mennä), niin ei todellakaan kannata väkisin vängätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole samassa tilanteessa, tulin juuri ihmettelemään, että miksi et vain pidä omaa nimeäsi... Mutta joo, aika itsepäinen mies jos naimisiinmeno on tuosta kiinni.
Mä pidin oman nimeni. Miehelle se oli ensin ok, mutta sitten jälkeenpäin alkoi kiukutella. Mutta en mä nyt 37-vuotiaana enää voi alkaa ihan toisella sukunimellä kulkemaan. Lisäksi miehen suvussa on taparikollinen, enkä taatusti halua kantaa samaa sukunimeä kuin se tyyppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole ollut samassa tilanteessa eikä kukaan tuttunikaan. Omalle miehelleni ei tullut edes mieleen, että muuttaisin sukunimeni avioliiton takia tai että hän muuttaisi omaansa. Meillähän on jo nimet molemmilla.
Sinun miehesi vaikuttaa aika änkyrältä. Tilanteessasi miettisin vakavasti koko avioliittoa; saattaa odottaa aika ikävä elämä tuollaisen kanssa.
Mä pidin nimeni. Mies alkuun vastusti, olisi halunnut koko perheelle yhteisen nimen, mutta mä halusin pitää omani ja pidin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota yhdistelmänimi. Näin perheellä on yhteinen sukunimi, mutta sinun ei tarvitse luopua omastasi.
Tosiaan kuulostaa siltä, että jos tästä asiasta syntyy hankaluuksia, niin paljon tulee haasteita tulevaisuudessakin eteen.
Mun mies ilmoitti aikanaan, että sukunimi on mun oma valita. Päättihän mieskin pitää sen oman nimensä. Jos olis alkanut määräillä mua niin en olis avioon mennyt lainkaan. Olis saanut pitää sen nimensä ihan itsellään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä otin aikoinaan mieheni nimen. Toinen vaihtoehto olisi ollut yhdistelmänimi. Mutta jos ette edes nimestä pääse yhteisymmärrykseen niin kannattaako avioituakaan?
No jopas olet viehättävän miehen kanssa menossa naimisiin. Onko hän muissakin asioissa yhtä ehdoton? Jos on, niin kehottaisin harkitsemaan vielä....
Kakkosen käyttämä sana "änkyrä" kuvaa hyvin tuollaista miestä. Missä muissa asioissa hän on yhtä vanhanaikainen? Onko viisasta mennä naimisiin jos hän ei ymmärrä niin tärkeää asiaa kuin identiteetti?
Pidin oman nimeni kun mentiin naimisiin, se oli itsestäänselvää molemmille. Lapsilla on miehen sukunimi.
Jos tuo nimiasia jo nyppii tulevaa miestäsi noin ankarasti, sinun kannattaisi syväluodata tyyppi perusteellisesti, sillä luultavasti sieltä löytyy myitakin tiukkaa pipoa aiheuttavia juttuja. Onko mies miten pahasti vielä mamman talutusnarussa eli tuleeko tuo nimiongelma kenties sieltä suunnalta: Kun äiti niin tahtoo ... Äidillä ei pitäisi olla mitään sanottavaa teitä koskevissa asioissa. Mutta kannattaa selvittää, ettei sitten jonkun ajan perästä tarvitsisi tulla palstalle ruikuttamaan, kun mies kielsi nyt sen ja sen harrastuksen jne.
Oletko itse suostunut siihen, että mies pitää oman nimensä? Jos olet, on tietenkin vain kohtuullista, että hän suo saman sinulle.
Mitä sä teet noin hankalalla miehellä? Kuinka vaikeaa tulevaisuus tulee olemaan jos jo tuollaisella alkaa kiristää?
[quote author="Vierailija" time="08.10.2014 klo 11:27"]Mitä hittoa mammat, ei yhtään JÄTÄ SE -kommenttia!? Nyt vähän skarppausta!
AP, kaikkihan me muututaan matkalla, joten miksi ei myös nimi. Mistä pidät niin kovasti kiinni nimessäsi, etten voi miehen nimeä ottaa? Eräs ystäväni ei ottanut miehensä nimeä, koska ei ollut oikeasti valmis sitoutumaan ja päästämään vanhemmistaan irti.
[/quote]
Miksi naisen pitäisi se nimi muuttaa? Voihan mies ottaa naisen nimen jos haluaa saman sukunimen.