julkisien kulkuväleineiden painajaiset

Täällä ei kulje julkisia. Omalla autolla on mentävä.

Minä matkustan käytännössä täysin pelkästään julkisilla kulkuneuvoilla, enkä ole oikeastaan koskaan ärsyyntynyt muista kuin vahvasti juopuneista henkilöistä, jotka käyttäytyvät agressiivisesti, kovaäänisesti tai muuten häiritsevästi. Lisäksi ärsyttävää on ollut vastaavat henkilöt, joiden on pakko siinä bussissa tai junassa avata se kalja/siideri ja löyhytellä sitä hajua ympäriinsä. Kerran juoma ei pysynyt kädessä ja kalja levisi paikallisbussin lattialle.

Muutoin on tullut vastaan vain fiksuja ja järkeviä ihmisiä ja hyvin on pärjännyt kun pitää vain oman pään kylmänä. Bussin käytävällä norkoilevat teinitkin teki ihan fiksusti tilaa ulos meneville, kun vaan nätisti pyysi ja huomautti.

Okei pakko vielä lisätä, melkein unohtui tämä ruuhka-aamujen ilostuttaja. Miksei ihmiset osaa paikallisbusseissa tiivistää, kun bussi on täynnä ja ihmisten on pakko seistä käytävällä. Suomalaiseen tapaan kaikki jää tosi harvakseltaan seisomaan ja viimeistään siitä keskiovien kohdalta kukaan ei enää mene peremmälle seisomaan ja sen takia ei tahdo mahtua uusia ihmisiä bussiin. Välillä ei ole auttanut edes se, että edestä joku huutelee, että voitteko tiivistää taaksepäin. Kukaan ei liiku mihinkään.

Ruuhkabusseissa on myös inhottavaa jos istumapaikkoja ei tarjota niitä tarvitseville. Jos paikkoja vapautuu, niin niihin yleensä ryntää joku lähimpänä istuva, vaikka olisi reilumpaa tarjota vapautuvaa paikkaa, jollekulle jolle seisominen on hankalaa. Erityisen ikävää oli joskus, kun bussissa oli hyvin heikossa kunnossa oleva vanha pulsu. Ihan sama oliko syyllinen omaan heikkoon fyysiseen kuntoonsa, mutta olisi silti ollut varmasti reilua tarjota istumapaikkaa. Hänen jalat tärisi, eikä tahtonut jaksaa seisoa tai ollut riittävästi voimia pysyä kunnolla pystyssä tiukoissa kurveissa. Kukaan ei vaivautunut tekemään mitään, paitsi tietysti mulkoilemaan, kun toinen nolostellen menetti tasapainonsa toisen matkustajan päälle yms.