Tuli mieleen ketjusta "Te jotka olette saaneet piiskaa"...
Te jotka olette saaneet piiskaa, minkä ikäisiä olette nyt? Itse olen -95 vuonna syntynyt ja olen ihmetellyt kuinka ketään ainakaan kavereistani ei ole rankaistu yhtä karmealla tavalla kuin minua D: onko teille jäänyt jotakn "traumoja" kyseisestä kasvatustavasta?
Kommentit (80)
Minä olisin ollut onnellinen pelkistä luunapeista tai tukkapöllyistä. Mua on 3kk vauvasta asti oma äiti hakannut ja potkinut niin, että on joutunut tikattavaksi lääkäriin. On alistettu ja syljetty päälle kun on peitelty sänkyyn. Pidetty nälässä. :( uhattu tappaa yms. Jokapäiväistä kidutusta teini ikään asti. Mun lapsuus oli jotain aivan kamalaa ja siksi mua harmittaa kuinka täällä kauhistellaan jotain pientä luunappia. Voi kun tietäsittekin kuinka paha voi oma äiti lapselleen olla!!!
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 14:30"]
Minä olisin ollut onnellinen pelkistä luunapeista tai tukkapöllyistä. Mua on 3kk vauvasta asti oma äiti hakannut ja potkinut niin, että on joutunut tikattavaksi lääkäriin. On alistettu ja syljetty päälle kun on peitelty sänkyyn. Pidetty nälässä. :( uhattu tappaa yms. Jokapäiväistä kidutusta teini ikään asti. Mun lapsuus oli jotain aivan kamalaa ja siksi mua harmittaa kuinka täällä kauhistellaan jotain pientä luunappia. Voi kun tietäsittekin kuinka paha voi oma äiti lapselleen olla!!!
[/quote]
Tiedätkö, minulla on aikalailla sama tausta kuin sinulla. Mutta sinulla ei ole oikeutta vähätellä sitä, että joku on saanut "vaan" luunappeja. Samalla tavalla esim. insestiä kokenut voisi vähätellä meitä, että mitä helvettiä me vingumme, kun me saimme "vaan" turpaan oikein huolella, plus vakavat uhkailut, kun hän taas on kokenut niin kamalaa kuin oman vanhemman aiheuttamaa seksuaalista hyväksikäyttöä.
Pysäytä väkivalta, älä toista sitä. Älä hyväksy mitään lapseen kohdistuvaa väkivaltaa, vain sillä saa kierteen katkaistua.
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 14:34"][quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 14:30"]
Minä olisin ollut onnellinen pelkistä luunapeista tai tukkapöllyistä. Mua on 3kk vauvasta asti oma äiti hakannut ja potkinut niin, että on joutunut tikattavaksi lääkäriin. On alistettu ja syljetty päälle kun on peitelty sänkyyn. Pidetty nälässä. :( uhattu tappaa yms. Jokapäiväistä kidutusta teini ikään asti. Mun lapsuus oli jotain aivan kamalaa ja siksi mua harmittaa kuinka täällä kauhistellaan jotain pientä luunappia. Voi kun tietäsittekin kuinka paha voi oma äiti lapselleen olla!!!
[/quote]
Tiedätkö, minulla on aikalailla sama tausta kuin sinulla. Mutta sinulla ei ole oikeutta vähätellä sitä, että joku on saanut "vaan" luunappeja. Samalla tavalla esim. insestiä kokenut voisi vähätellä meitä, että mitä helvettiä me vingumme, kun me saimme "vaan" turpaan oikein huolella, plus vakavat uhkailut, kun hän taas on kokenut niin kamalaa kuin oman vanhemman aiheuttamaa seksuaalista hyväksikäyttöä.
Pysäytä väkivalta, älä toista sitä. Älä hyväksy mitään lapseen kohdistuvaa väkivaltaa, vain sillä saa kierteen katkaistua.
[/quote]
Periaatteessa samaa mieltä mutta en kuitenkaan. Omien kokemuksien vuoksi en vaan pysty rinnastamaan luunappia ja silmitöntä hakkaamista toisiinsa. Ja olen kokenut myös henkistä insestiä ja sukupuolielimiin kohdistuvaa väkivaltaa. Omiin lapsiini olen kohdistunut ainoastaan kevyitä sormille näppäisyjä ja en todellakaan koe tehneeni mitään väärin. Jonkun mielestä varmasti olen nyt väkivaltainen epäkelpo äiti lapsilleni kun näin olen tehnyt ja lapseni täytyisi ottaa minulta pois. Minä taas en kutsuisi tuota edes väkivallaksi. Niin kokee ihmiset asiat eritavalla.
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 14:30"]Minä olisin ollut onnellinen pelkistä luunapeista tai tukkapöllyistä. Mua on 3kk vauvasta asti oma äiti hakannut ja potkinut niin, että on joutunut tikattavaksi lääkäriin. On alistettu ja syljetty päälle kun on peitelty sänkyyn. Pidetty nälässä. :( uhattu tappaa yms. Jokapäiväistä kidutusta teini ikään asti. Mun lapsuus oli jotain aivan kamalaa ja siksi mua harmittaa kuinka täällä kauhistellaan jotain pientä luunappia. Voi kun tietäsittekin kuinka paha voi oma äiti lapselleen olla!!!
[/quote]
Hyi kamala! Täytyy olla onnellinen ettei tuommosta oo saanut kokea :/ en ymmärrä.. Miksi?? Täytyy olla joku sairaus ja päässä viirata
-ap
Teihin verrattuna pääsin käsiksikäymisen osalta sitten vähällä. Kerran n.3-4 v. sain avokämmenellä lyönnin tai pari piiskaa. Sisartani kuulemma sylki, itse en sitä muista. Myöhemmin muutama tukistus, läpsäisy, kolhiminen, kovakourainen käsittely ja tavaralla heittäminen äidin puolesta, usein ilman aihetta.
Enemmän vaikutusta oli varmaan sillä henkisellä puolella ja huutamisella. Taaperona pissasin joskus kauhuissani housuun kun toinen oli riittävän vihainen. Välillä se raivo oli jotain käsittämätöntä, näytti kuin verisuoni poksahtaisi. Sisareni ryömi sängyn alle piiloon kun äiti tuli kotiin. Kun olin kouluikäinen, volyyminkaan ei tarvinnut paljoa nousta, pelkkä puhetahti ja äänensävy aiheutti pelkotilan ja paniikin. Ja aiheuttaa vieläkin. Hyökkäävä käytös tai puhe jotenkin saa sellaisen lapsenomaisen jähmettymisen, pelon ja avuttomuuden tunteen aikaan.
Meilläkin uhkailtiin lastenkodilla ja kasvatuslaitoksella, se lakkasi kun aika nopeasti alettiin pyytelemään sellaiseen pääsyä (7-8-vuotiaana ei osannut hakea apua kodin ulkopuolelta). Sisko sellaiseen sitten pääsi 14-vuotiaana omasta halustaan, minä jäin kotiin auttamaan äitiä ja koiraa. Äiti oli liikuntarajoitteinen mutta oli ex-miesystävän kanssa hankkinut muita eläimiä kohtaan agressiivisen saksanpaimenkoiranartun, joka kuitenkin oli kotioloissa ihana ja minulle tärkeä. Se olisi siis jäänyt ilman lenkittäjää ja lopetettu jos olisin lähtenyt.
Olen jo keski-ikäinen nainen. Kai mulle jonkunsortin traumat on jäänyt siitä, kun äitini lapsuudessani hakkasi minut nahkavyöllä, sen takia, kun olin pissinyt lakanalleni yöllä. Muistan sen kierteen, kun pelkäsin aina, että tapahtuu"vahinko", ja saan taas selkääni. Kyllä niitä vahinkoja sattui ja remmistä sain monet kerrat.
58, ihmispelko on ainakin yksi ongelma, siihen aikaan oli tavallista ja kuritukseen vieläpä kannustettiin.
Hyvä puoli se, että opittiin jotkut perusarvot, ettei työstä voi kieltäytyä. Mutta raakuus jättää jäljet ja on pois veromarkoista, koska vaikutti fyysiseenkin terveyteen.
En ole oppinut rakastamaan äitiä ja tätiä, että omaa oksaa he sahasivat.
Huutaminen ja häpeällä kiusaaminen on myös vahingollista, varsinkin jos lapsi ei vielä ymmärrä ja on ehdollistunut johonkin käytösmalliin tajuamatta sen olevan väärin.
Minua on tukistettu ja piiskaa olen saanut ihan äärimmäisissä tapauksissa. Pienenä mm heittelin äitini päälle jatkuvasti hiekkaa. Kerran äiti viskasi kauhallisen hiekkaa suoraan naamaani. Siihen loppui hiekan heittely omalta osaltani.
Ei ole jäänyt mitään traumoja. Lämmöllä muistelen lapsuuttani. Äidin ja isän kanssa edelleen erinomaiset välit. Olen vuosimallia -89.
[quote author="Vierailija" time="08.10.2014 klo 16:04"]
Mulle jäi sellaiset traumat, että pelkään auktoriteetteja ja omasin tosi huonon itsetunnon yli 35-vuotiaaksi asti. Olen syntynyt vuonna -68
[/quote]
samoin, syntynyt 68 ja sain kerran vyöstä isältäni... meni tunteet kylmäksi häntä kohtaat siitä hetkestä isääni kohtaat. totaalinen pettymys että voi saada selkäsaunan
[quote author="Vierailija" time="12.10.2014 klo 01:50"]-97 :'D Tykkään piiskaamisesta.
[/quote]
Oops, miten kello on jo noin paljon. Onneks on loma :3
[quote author="Vierailija" time="12.10.2014 klo 01:50"][quote author="Vierailija" time="12.10.2014 klo 01:50"]-97 :'D Tykkään piiskaamisesta.
[/quote]
Oops, miten kello on jo noin paljon. Onneks on loma :3
[/quote]
Onneks on koko ajan loma(oikeesti tosi tylsää) :3 t: työtön ap
[quote author="Vierailija" time="08.10.2014 klo 17:54"]
Lapsena mua ei koskaan piiskattu mutta nyt aikuisena saan piiskaa ihan omasta tahdostani:)
[/quote]
Sama täällä! Ensin tiukasti x-asentoon sänkyyn kiinni ja sitten piiska viuhuu... uih.
Itse olen -95 ja on piiskattu nahkavyöllä, tukistettu, ei annettu ruokaa ja laitettiin jääkylmään suihkuun vaatteet päällä. Hyvät välit on vanhempien kanssa kaikesta huolimatta.
Isäni antoi selkään monesti, tukisti ja sulki komeroon tunneiksi ilman ruokaa. Kyllä se pilasi isäsuhteen ja jätti arvet. Edelleen ahdistun jos joku alkaa huutamaan. Tärkein kriteerini poikaystäville onkin etteivät he ole koskaan aggressiivisia, en antaisi yhtäkään lyöntiä/läpsäisyä anteeksi vaan laittaisin välit poikki samantien.
-64. Taisin saada tukkapöllyä joskus, kun tehtiin kaikkea tyhmää, eli kaadettiin juuri lypsettyyn maitotonkkaan kuravettä yms. Ei ole jäänyt traumoja