Lue keskustelun säännöt.
Yllätysraskaus: En uskalla kertoa äidille
06.10.2014 |
Aloin noin vuosi sitten syödä e-pillereitä. En ole unohtanut ottaa yhtäkään pilleriä ja olen muutenkin noudattanut ohjeita tosi tarkasti. Vähän aikaa sitten mulle alkoi ilmestyä kaikkia ihme oireita joten päätin käydä lääkärissä varmistamassa että kaikki on kunnossa. No kaikki oli ihan kunnossa, paitsi että kävi ilmi mun olevan raskaana. Maailma romahti samalla sekunnilla. Olen nimittäin 17-vuotias, raskaus ei todellakaan siis ole käynyt edes ajatuksen tasolla mielessä. Ensijärkytys kuitenkin tuli ja meni. Puhuttiin mun poikaystävän kanssa tästä raskaudesta, puhuttiin ja vielä kerran puhuttiin vähän lisää. Käytiin kaikki vaihtoehdot läpi ja tultiin yhdessä siihen lopputulokseen että halutaan pitää tämä lapsi.
Ongelmana on se etten yksinkertaisesti uskalla kertoa mun äidille tästä. Tiedän että se järkyttyy pahemman kerran, niin mäkin järkytyin. En todellakaan mitenkään suunnitellut tätä, tämä vaan meni näin. Pelkään kuitenkin pahoin ettei äiti ymmärrä. Eniten pelottaa että se katkaisee kokonaan välit muhun.
Eli nyt tarvitsisin kipeästi vinkkejä miten kertoisin tästä raskaudesta äidille. Etenkin teiltä joilla on saman ikäisiä lapsia.
Kommentit (58)
Ero voi tulla ja tuleekin monelle, vaikka olis ammatit, autot, omakotitalot ja isot häät ja sitten vasta lapsi. Mitä komeammat puitteet sen helpommin se ero tulee, tai siltä ainakin tuntuu. Ja vaikka ero tulisikin, niin lapsen voi silti sovussa hoitaa. Ei kaikkien tarvitse asua ydinperheessä. Turvaverkkoa toki tarvitaan. Onnea ap raskaudestasi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tapasin mieheni 18v ja 19v syntyi lapsemme. 20v mentiin naimisiin. Siitä on nyt 10 vuotta! Ei pidä yleistää. Kaikki miehet eivät ole samanlaisia
[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 20:36"]Kehottaisin vielä miettimään aborttia.
Jos abortti tuntuu pahalta niin mieti, onko sinusta yksinhuoltajaksi. Valitettavan usein nuo nuoruuden suhteet päättyvät ennen aikojaan ja se lapsi jää äidille. Isä lähtee huitelemaan ja elämään sitä nuoruutta ikätovereidensa kanssa.
[/quote]
pitää vaan uskaltaa. härkää sarvista kiinni. elämässä tapahtuu.
t. mies
Ennen 17- ja 18-vuotiaana oli ihan yleistä ja normaalia tulla äidiksi. Silloin nainen on terve, toipuu nopeasti ja nuorena on yleensä vielä uskoa elämään ja itseensä, toisin kuin vanhempana, kun tajuaa valitettavasti oman rajallisuutensa. Missä vaiheessa lapsuus muuttui kestämään kolmikymppiseksi?
[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 20:25"]
[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 20:02"]Lapsiani en vaihtaisi, mutta ehdottomasti jos oma lapseni odottaisi 17 vuotiaana lasta, kehoittaisin aborttiin. Vanhempani suuttuivat todella paljon minulle ja jäin hyvin paljon ilman tukea. Otin tämän tosi raskaasti ja lapsi kun syntyi, lähti poikaystäväkin hyvin pian. Omille sukulaisilleen valehteli ettei lapsi ole hänen ja kiva siinä oli kaikkien pienessä paikkakunnalla asua. Sain sossun kautta asunnon kaupungin vuokra-asunnosta ja se vasta oli äärimmäisen ankeaa, juoppojen kanssa samassa talossa asua. Tehtiin sitten isyystesti ja poikaystävä oli tietenkin isä, mutta sitten tuli syyttelyt että olen vääristänyt todistukset ja mitä vielä. Tuoreet isovanhemmat uskoivat poikaansa, vaikka tällä hetkellä lapsi on aivan identtinen isoisän lapsuuden kuvista katsottuna. Kun vanhempani saivat kuulla missä asun, he hakivat meidän kotiinsa ja yritettiin kaikki tulla parhaamme toimeen, mutta kyllähän se aikamosita syyttelyä oli. Vanhemmat lupasivat olla lapsen kanssa, jotta saisin käydä koulun loppuun iltalukiossa mutta unohtivat tulla suoraan kotiin ja minulla ei ollut varaa lastenhoitajaan, joten jouduin jättämään koulun nopeasti kesken. Onneksi puhuin tilanteesta neuvolassa ja sieltä sain puhelinnumeron ja muutettiinkin lähikuntaan. Tällä oli tälläinen lapsiperheet tervetuloa -ohjelma ja saatiin asunto ja lapsi meni tarhaan syksyllä. Kävin nopeutettuna lukion loppuun, tämän jälkeen menin oppisopimuksella virastoon ja samalla suoritin merkonomin paperit. Todella, todella rankkaa on ollut. Olin n 10 vuotta sitten tälläisessä yh-tapahtumassa, jossa oli paljon alaikäisenä raskaaksi tulleita ja kaikki olivat eronneet isästään viimeistään ennen lapsen 1 v syntymäpäiviä, valtaosa jo raskausaikana. Jos olet sitä mieltä että haluat synnyttää, muista sinulla on äärimmäisen suuri mahdollisuus jäädä hyvin pienituloiseksi koko loppuiäksi. Koulutus alkutekijöissä ja suhde, kuinka sitova suhde voi olla sinun ikäisellä. Olet monta seuraavaa vuotta sossun apujen varassa ja siihen todella helposti jämähtää. Itse sanoa harkitse vielä. [/quote] miksei tätä voi alapeukuttaa enempää! Oksettavaa. En edes viitsinyt lukea kokonaan, kun alku ja loppu kertoi kaiken oleellisen asenteestasi. Ja miksi haluat kostaa omallesi sen, että sinut jätettiin oman onneksi nojaan? Minä sain lapseni 16v enkä jäänyt yksin ja poikaystäväkin pysyi rinnalla
[/quote]
no kerro sitten kuinka hienoa sinun oma elämäsi tällä hetkellä on ?
Naapurin tyttö sai ensimmäisen lapsei 15 vuotiaana. On nyt 38 v. Ei mitään koulutusta, ei yhtään päivää töissä ja vanhimmat lapset ovat samassa linjassa, kaikki asuvat saman katon alla eikä päivääkään kukaan ole tehnyt töitä.
En nyt tiedä onko se joka tytön unelma muuttaa omien vanhempiensa yläkertaan rintamamiestalossa odottaa että kaikki kannetaan eteen.
Kyllä mitä tahansa tutkimuksia katsotaan, nuoret äidit pärjäävät äitinä hyvin, mutta kaikki muu jää rempallaan.
Näitä Sinnemäki-tapauksia on vain kourallinen tässä maassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 20:42"][quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 20:25"]
[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 20:02"]Lapsiani en vaihtaisi, mutta ehdottomasti jos oma lapseni odottaisi 17 vuotiaana lasta, kehoittaisin aborttiin. Vanhempani suuttuivat todella paljon minulle ja jäin hyvin paljon ilman tukea. Otin tämän tosi raskaasti ja lapsi kun syntyi, lähti poikaystäväkin hyvin pian. Omille sukulaisilleen valehteli ettei lapsi ole hänen ja kiva siinä oli kaikkien pienessä paikkakunnalla asua. Sain sossun kautta asunnon kaupungin vuokra-asunnosta ja se vasta oli äärimmäisen ankeaa, juoppojen kanssa samassa talossa asua. Tehtiin sitten isyystesti ja poikaystävä oli tietenkin isä, mutta sitten tuli syyttelyt että olen vääristänyt todistukset ja mitä vielä. Tuoreet isovanhemmat uskoivat poikaansa, vaikka tällä hetkellä lapsi on aivan identtinen isoisän lapsuuden kuvista katsottuna. Kun vanhempani saivat kuulla missä asun, he hakivat meidän kotiinsa ja yritettiin kaikki tulla parhaamme toimeen, mutta kyllähän se aikamosita syyttelyä oli. Vanhemmat lupasivat olla lapsen kanssa, jotta saisin käydä koulun loppuun iltalukiossa mutta unohtivat tulla suoraan kotiin ja minulla ei ollut varaa lastenhoitajaan, joten jouduin jättämään koulun nopeasti kesken. Onneksi puhuin tilanteesta neuvolassa ja sieltä sain puhelinnumeron ja muutettiinkin lähikuntaan. Tällä oli tälläinen lapsiperheet tervetuloa -ohjelma ja saatiin asunto ja lapsi meni tarhaan syksyllä. Kävin nopeutettuna lukion loppuun, tämän jälkeen menin oppisopimuksella virastoon ja samalla suoritin merkonomin paperit. Todella, todella rankkaa on ollut. Olin n 10 vuotta sitten tälläisessä yh-tapahtumassa, jossa oli paljon alaikäisenä raskaaksi tulleita ja kaikki olivat eronneet isästään viimeistään ennen lapsen 1 v syntymäpäiviä, valtaosa jo raskausaikana. Jos olet sitä mieltä että haluat synnyttää, muista sinulla on äärimmäisen suuri mahdollisuus jäädä hyvin pienituloiseksi koko loppuiäksi. Koulutus alkutekijöissä ja suhde, kuinka sitova suhde voi olla sinun ikäisellä. Olet monta seuraavaa vuotta sossun apujen varassa ja siihen todella helposti jämähtää. Itse sanoa harkitse vielä. [/quote] miksei tätä voi alapeukuttaa enempää! Oksettavaa. En edes viitsinyt lukea kokonaan, kun alku ja loppu kertoi kaiken oleellisen asenteestasi. Ja miksi haluat kostaa omallesi sen, että sinut jätettiin oman onneksi nojaan? Minä sain lapseni 16v enkä jäänyt yksin ja poikaystäväkin pysyi rinnalla
[/quote]
no kerro sitten kuinka hienoa sinun oma elämäsi tällä hetkellä on ?
Naapurin tyttö sai ensimmäisen lapsei 15 vuotiaana. On nyt 38 v. Ei mitään koulutusta, ei yhtään päivää töissä ja vanhimmat lapset ovat samassa linjassa, kaikki asuvat saman katon alla eikä päivääkään kukaan ole tehnyt töitä.
En nyt tiedä onko se joka tytön unelma muuttaa omien vanhempiensa yläkertaan rintamamiestalossa odottaa että kaikki kannetaan eteen.
Kyllä mitä tahansa tutkimuksia katsotaan, nuoret äidit pärjäävät äitinä hyvin, mutta kaikki muu jää rempallaan.
Näitä Sinnemäki-tapauksia on vain kourallinen tässä maassa.
[/quote] no minä menin töihin 18v ja opiskelin samalla. Äitini hoisi lasta sillävälin. Tapasin ystäviä ja elin kuitenkin nuoruuttakin. Ei ole koskaan kiinnostanut hillua missään kännissä vaan vast eissakin join sen 2 juomaa ja lähdin yöksi kotiin. Äitini oli kyllä tukena kokoajan ja on edelleen. Nykyään mulla on useampi lapsi ja juu kyllä mies vaihtui, mutta se oli mun päätös. Ei sen miehen ja uudenkin miehen kanssa oltu jo 10vuotta yhdessä. Lapseni on ihan tavallinen nuori.
[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 20:56"][quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 20:42"][quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 20:25"]
[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 20:02"]Lapsiani en vaihtaisi, mutta ehdottomasti jos oma lapseni odottaisi 17 vuotiaana lasta, kehoittaisin aborttiin. Vanhempani suuttuivat todella paljon minulle ja jäin hyvin paljon ilman tukea. Otin tämän tosi raskaasti ja lapsi kun syntyi, lähti poikaystäväkin hyvin pian. Omille sukulaisilleen valehteli ettei lapsi ole hänen ja kiva siinä oli kaikkien pienessä paikkakunnalla asua. Sain sossun kautta asunnon kaupungin vuokra-asunnosta ja se vasta oli äärimmäisen ankeaa, juoppojen kanssa samassa talossa asua. Tehtiin sitten isyystesti ja poikaystävä oli tietenkin isä, mutta sitten tuli syyttelyt että olen vääristänyt todistukset ja mitä vielä. Tuoreet isovanhemmat uskoivat poikaansa, vaikka tällä hetkellä lapsi on aivan identtinen isoisän lapsuuden kuvista katsottuna. Kun vanhempani saivat kuulla missä asun, he hakivat meidän kotiinsa ja yritettiin kaikki tulla parhaamme toimeen, mutta kyllähän se aikamosita syyttelyä oli. Vanhemmat lupasivat olla lapsen kanssa, jotta saisin käydä koulun loppuun iltalukiossa mutta unohtivat tulla suoraan kotiin ja minulla ei ollut varaa lastenhoitajaan, joten jouduin jättämään koulun nopeasti kesken. Onneksi puhuin tilanteesta neuvolassa ja sieltä sain puhelinnumeron ja muutettiinkin lähikuntaan. Tällä oli tälläinen lapsiperheet tervetuloa -ohjelma ja saatiin asunto ja lapsi meni tarhaan syksyllä. Kävin nopeutettuna lukion loppuun, tämän jälkeen menin oppisopimuksella virastoon ja samalla suoritin merkonomin paperit. Todella, todella rankkaa on ollut. Olin n 10 vuotta sitten tälläisessä yh-tapahtumassa, jossa oli paljon alaikäisenä raskaaksi tulleita ja kaikki olivat eronneet isästään viimeistään ennen lapsen 1 v syntymäpäiviä, valtaosa jo raskausaikana. Jos olet sitä mieltä että haluat synnyttää, muista sinulla on äärimmäisen suuri mahdollisuus jäädä hyvin pienituloiseksi koko loppuiäksi. Koulutus alkutekijöissä ja suhde, kuinka sitova suhde voi olla sinun ikäisellä. Olet monta seuraavaa vuotta sossun apujen varassa ja siihen todella helposti jämähtää. Itse sanoa harkitse vielä. [/quote] miksei tätä voi alapeukuttaa enempää! Oksettavaa. En edes viitsinyt lukea kokonaan, kun alku ja loppu kertoi kaiken oleellisen asenteestasi. Ja miksi haluat kostaa omallesi sen, että sinut jätettiin oman onneksi nojaan? Minä sain lapseni 16v enkä jäänyt yksin ja poikaystäväkin pysyi rinnalla
[/quote]
no kerro sitten kuinka hienoa sinun oma elämäsi tällä hetkellä on ?
Naapurin tyttö sai ensimmäisen lapsei 15 vuotiaana. On nyt 38 v. Ei mitään koulutusta, ei yhtään päivää töissä ja vanhimmat lapset ovat samassa linjassa, kaikki asuvat saman katon alla eikä päivääkään kukaan ole tehnyt töitä.
En nyt tiedä onko se joka tytön unelma muuttaa omien vanhempiensa yläkertaan rintamamiestalossa odottaa että kaikki kannetaan eteen.
Kyllä mitä tahansa tutkimuksia katsotaan, nuoret äidit pärjäävät äitinä hyvin, mutta kaikki muu jää rempallaan.
Näitä Sinnemäki-tapauksia on vain kourallinen tässä maassa.
[/quote] no minä menin töihin 18v ja opiskelin samalla. Äitini hoisi lasta sillävälin. Tapasin ystäviä ja elin kuitenkin nuoruuttakin. Ei ole koskaan kiinnostanut hillua missään kännissä vaan vast eissakin join sen 2 juomaa ja lähdin yöksi kotiin. Äitini oli kyllä tukena kokoajan ja on edelleen. Nykyään mulla on useampi lapsi ja juu kyllä mies vaihtui, mutta se oli mun päätös. Ei sen miehen ja uudenkin miehen kanssa oltu jo 10vuotta yhdessä. Lapseni on ihan tavallinen nuori.
[/quote] korjasin kahteen kertaan ja silti väärin. :/ baareissakin siis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää on vanha ketju mutta kommentoin silti! Itse aloin odottamaan esikoistani 17v , täytin kuitenkin raskauden aikana 18v. Vaihtoehtona ei ikimaailmassa ollut abortti. Nyt olen 19v ja mulla on maailman ihanin 1v tyttö ja olen naimisissa mieheni kanssa joka on lapsen isä. Olemme onnellisempia kuin ikinä. Meilläkin ehkäisy petti. Ei sille mitään voi. Mielestäni ketjun aloittaja vaikuttaa fiksulta nuorelta enkä saanut sellaista kuvaa että he elävät jossain pilvilinnoissa. Toki toiset nuorena vanhemmiksi tulleet eivät kestäkkään lapsiarkea ja haluavat elää nuoruuttaan eikä suhde kestäkkään, mutta älkää hyvät ihmiset yleistäkö koska jokainen on erilainen! Toiset ovat ikäisekseen kypsempiä ja huolehtivat kaiken hyvin mallikkaasti. Itseni kohdalla kukaan ei ole koskaan kauhistellut nuorta ikääni ja nuorena äidiksi tuloa, paitsi aluksi anopilla oli hieman sulateltavaa. Mutta niin, pointti tais olla se että turha yleistää, on meitä kunnollisiakin nuoria äitejä! Itse aion opiskella ammatin kun lapsi menee hoitoon enkä edes ikinä ole joutunut turvautumaan sossuun ja sossun tukiin!
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 20:00"]Teinien kannattaisi käyttää tuplaehkäisyä. Vai eikö poikkis tykännyt kumeista?
Idiootti. Pillerit ovat sen takia ettei kumia tarvitse käyttää, iästä viis.
Eihän ole. Ne on sitä varten ettei tulisi raskaaksi. Kumilla taas on muukin käyttötarkoitus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, onnea vauvasta!
Ja älä lue ilkeitä kommentteja. Niiden kirjoittajat ovat itse jostain katkeria (tai sitten vain kokeneet vauva-ajan itse äärimmäisen vaikeana)
Opiskella voi vauvan tai pienenkin lapsen kanssa (vauva sylissä on silloin tällöin porukkaa yliopiston luennollakin). Ja mieti vaikka jotain Anni Sinnemäkeä: lapsi 15-vuotiaana saatu ja oikein hyvin on koulut käyty...
Itse sain omat lapseni heti lukion jälkeen ja nyt lasten ollessa jo teinejä, mulla on kaksi ylempää korkeakoulututkintoa. Niin ja ihan saman poikaystävän (nyk. aviomiehen) kanssa ollaan edelleen yhdessä -ja onnellisesti.
Moni ei ole valmis vanhemmaksi vielä kolmekymppisenäkään (jotkut eivät ikinä). Monella jää koulut kesken, vaikka lapsia ei olisikaan...
Tsemppiä äidillesi kertomiseen! Rakastava äiti jatkaa kyllä rakastamistasi ja alkaa ensijärkytyksestä päästyään iloita myös vauvasta.
Kaikkea hyvää!
Vierailija kirjoitti:
Ap, onnea vauvasta!
Ja älä lue ilkeitä kommentteja. Niiden kirjoittajat ovat itse jostain katkeria (tai sitten vain kokeneet vauva-ajan itse äärimmäisen vaikeana)
Opiskella voi vauvan tai pienenkin lapsen kanssa (vauva sylissä on silloin tällöin porukkaa yliopiston luennollakin). Ja mieti vaikka jotain Anni Sinnemäkeä: lapsi 15-vuotiaana saatu ja oikein hyvin on koulut käyty...
Itse sain omat lapseni heti lukion jälkeen ja nyt lasten ollessa jo teinejä, mulla on kaksi ylempää korkeakoulututkintoa. Niin ja ihan saman poikaystävän (nyk. aviomiehen) kanssa ollaan edelleen yhdessä -ja onnellisesti.
Moni ei ole valmis vanhemmaksi vielä kolmekymppisenäkään (jotkut eivät ikinä). Monella jää koulut kesken, vaikka lapsia ei olisikaan...
Tsemppiä äidillesi kertomiseen! Rakastava äiti jatkaa kyllä rakastamistasi ja alkaa ensijärkytyksestä päästyään iloita myös vauvasta.
Kaikkea hyvää!
Miten yliopiston luennoille saa viedä lapsia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on mielestään jo niin aikuinen, että on kypsä harrastamaan seksiä, niin kyllä silloin on oltava myös kypsyyttä ja rohkeutta kertoa vanhemmilleen, mitä on tapahtunut. Tietääkö äitisi, että olet hankkinut pillerit, vai oletko toiminut hänen selkänsä takana. Kuitti!
eipä hei rueta syyttelemään! ap on huolehtinut huolellisesti ja aikuisen vastuullisesti ehkäisystä mutta tullut silti raskaaksi niin voi käydä missä tahansa iässä
kyllä sinun kannattaa kertoa äidille, voit itse valita tietysti milloin ja mitä sanot hänelle. valitse sellainen hetki että äitisi on hyväntuulinen ja rauhallinen.
Äitis on varmasti alkuun shokissa, yllättynyt ja vihainen ja saattaa sanoa jotain mitä myöhemmin pyytää anteeksi. kyllä hän varmasti leppyy ja ymmärtää asian kun saa vähän aikaa käsitellä asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:n lapsi on syntynyt kesällä 2015, joten hyvät neuvot tulee nyt vähän myöhään...
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 20:02"]Lapsiani en vaihtaisi, mutta ehdottomasti jos oma lapseni odottaisi 17 vuotiaana lasta, kehoittaisin aborttiin.
Vanhempani suuttuivat todella paljon minulle ja jäin hyvin paljon ilman tukea. Otin tämän tosi raskaasti ja lapsi kun syntyi, lähti poikaystäväkin hyvin pian. Omille sukulaisilleen valehteli ettei lapsi ole hänen ja kiva siinä oli kaikkien pienessä paikkakunnalla asua. Sain sossun kautta asunnon kaupungin vuokra-asunnosta ja se vasta oli äärimmäisen ankeaa, juoppojen kanssa samassa talossa asua.
Tehtiin sitten isyystesti ja poikaystävä oli tietenkin isä, mutta sitten tuli syyttelyt että olen vääristänyt todistukset ja mitä vielä. Tuoreet isovanhemmat uskoivat poikaansa, vaikka tällä hetkellä lapsi on aivan identtinen isoisän lapsuuden kuvista katsottuna.
Kun vanhempani saivat kuulla missä asun, he hakivat meidän kotiinsa ja yritettiin kaikki tulla parhaamme toimeen, mutta kyllähän se aikamosita syyttelyä oli. Vanhemmat lupasivat olla lapsen kanssa, jotta saisin käydä koulun loppuun iltalukiossa mutta unohtivat tulla suoraan kotiin ja minulla ei ollut varaa lastenhoitajaan, joten jouduin jättämään koulun nopeasti kesken.
Onneksi puhuin tilanteesta neuvolassa ja sieltä sain puhelinnumeron ja muutettiinkin lähikuntaan. Tällä oli tälläinen lapsiperheet tervetuloa -ohjelma ja saatiin asunto ja lapsi meni tarhaan syksyllä. Kävin nopeutettuna lukion loppuun, tämän jälkeen menin oppisopimuksella virastoon ja samalla suoritin merkonomin paperit.
Todella, todella rankkaa on ollut. Olin n 10 vuotta sitten tälläisessä yh-tapahtumassa, jossa oli paljon alaikäisenä raskaaksi tulleita ja kaikki olivat eronneet isästään viimeistään ennen lapsen 1 v syntymäpäiviä, valtaosa jo raskausaikana.
Jos olet sitä mieltä että haluat synnyttää, muista sinulla on äärimmäisen suuri mahdollisuus jäädä hyvin pienituloiseksi koko loppuiäksi. Koulutus alkutekijöissä ja suhde, kuinka sitova suhde voi olla sinun ikäisellä.
Olet monta seuraavaa vuotta sossun apujen varassa ja siihen todella helposti jämähtää.
Itse sanoa harkitse vielä.
miksei tätä voi alapeukuttaa enempää! Oksettavaa. En edes viitsinyt lukea kokonaan, kun alku ja loppu kertoi kaiken oleellisen asenteestasi. Ja miksi haluat kostaa omallesi sen, että sinut jätettiin oman onneksi nojaan?
Minä sain lapseni 16v enkä jäänyt yksin ja poikaystäväkin pysyi rinnalla
Sinä oletkin sitten se ainut poikkeus. Ja paljon on sinullakin ikåvää lapsesta seurannut. Haluat aloittaajalle siksi pahaa eli että tekisi lapsen. Se on valtava virhe. Teiniäidin lapsi on koko lähisuvun riesa. Ei ne isovanhemmat vanhemmiksi halunneet uudestaan alkaa.
Minulla on sinun ikäisiä tyttäriä ja poikiakin, jos tuollainen ylläri olisi tulossa, olisin pelkästään iloinen.
Aborttia en ehdottaisi, mutta avuksi olisin todellakin valmis.
Samoin muut sisaruksetkin.. Lapsi on aina ihana asia ja en ymmärrä alkuunkaan painostusta abortin suuntaan.. Jos ei itse lasta jaksa hoitaa, on tyhjiä sylejä yllin kyllin.
Onnea ja yritä ymmärtää toki äitisiäkin olipa mietteet millaisia tahansa..
Anni Sinnemäki sai ensimmäisen lapsensa 16-vuotiaana ja hyvin on pärjännyt: http://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/ihmiset/anni_sinnemaki_3…
Et ole oikeutettu saamaan lapsia jos et uskalla tuollaista asiaa kertoa omalle vanhemmallesi.
Suosittelisin siis aborttia vielä kun se "lapsi" ei ole kuin pieni limaklöntti joka ei ajattele eikä tunne.
Abortti on murha jos raskaus ehtii tarpeeksi pitkälle kehittyä.
Minä en maksa verorahoillani toisten mokia joten soskussa et tule turhaan juoksemaan! Sori nyt vaan.