Poikapuoleni äiti on pimeä
Veti röökiä raskausajan, ei hoitanut poikaansa, poika muutti isänsä kanssa kahdestaan 1-vuotiaana ja nyt äiti tapailee lastaan parin kuukauden välein pari päivää kerralla. Poika tulee kotiin puolitoista vuorokautta ollut vaippa päällä, naama likasena ja kädet tahmeana, kaikki repussakin olevat vaatteet koirankarvoissa ja pölyssä. Äiti valittaa isän kautta mulle, että muistanhan, ettei sun muijas (=minä) ole pojan oikea äiti.
Poika on minipieni ikäisekseen eikä puhu oikeastaan kuin muutaman sanan. Ikää 2v 3kk. Raskausajan tupakointi?
Miten suhtautua aikuismaisesti tuollaiseen akkaan...? En halua mustamaalata äitiä pojalle, joten olen hiljaa ja nielen kiukkuni. Kuitenkin huolikin on suuri aina kun poika on äidillään.
Asumme yhdessä ja omat lapseni ovat ottaneet uuden pikkuveljen hyvin. Parisuhteemme isänsä kanssa kukoistaa.
Kommentit (14)
Lastensuojelu tietää kyllä tapauksen. Hän on itse ollut lastensuojelun asiakkaana taaperista saakka. Poikakin oli äitinsä ja isänsä kanssa yhdessä asuessaan sossun asiakas. Nyt ei enää poika ole, mutta ei äiti ole yhtään sen reippaammaksi muuttunut. Olisi hyvä, jos äitikin voisi olla pojan elämässä, mutta tätä menoa on kai isän haettava yksinhuoltajuus. Tuntuu silti, että sillä tavalla riistämme äidin pojalta. :(
Siis äiti on ollut taaperosta saakka ls-asiakkaana. Nyt vaan muuten sossupummi, kun on aikuinen.
Jos lasta ei pestä eikä vaippoja vaihdeta, teidän pitää ilmoittaa asiasta uudelleen lastensuojeluun. Äititapaamiset eivät onnistu näköjään.
Öö, siis miksi ihmeessä tapailut muka kestävät pari päivää kerralla, ja ovat parin kuukauden välein?? Aivan sairasta. Erotetaan lähihuoltajasta pariksi päiväksi tuon ikäinen..ihmisen luo josta voisi sanoa että on oikeastaan täysin vieras. Suututtaa! Tapaamisia useammin ja EI yöksi tuollaiseen "hoitoon". Piste.
Ihan hirveen vaikeeta kertoa isälle, että ei poika voisi tavata äitiään. Jos asuisi edes samalla paikkakunnalla niin voisimme viedä esim päiväseltään ja voisivat olla leikkipuistossa ja syödä yhdessä ja tulla kotiin hoidettavaksi. Mutta äiti muutti 200km päähän ja on raskaana uudelle miehelle. :/ Huoh.
Jos tilanne on noin huono, niin kannattaisi olla lastenvalvojaan/sosiaalipuoleen yhteydessä. On inhottavaa, jos lapsi tosiaan joutuu olemaan noin pitkiä aikoja likaisessa vaipassa. Jos äidin elämänhallinta on noin huono ja lapsesta ei pidetä huolta kannattaisi vakavasti miettiä voiko lasta antaa parin päivän ajaksi sellaisiin olosuhteisiin.
On hyvä, että lapselle ei puhuta pahaa äidistään. Selvitelkää mahdollisia ongelmia rauhallisesti aikuisten kesken. Parasta tietysti olisi, jos äiti saisi oman elämänsä paremmin kuntoon.
Niin siis äidillä ei ole ajokorttia ja asuu 200km päässä. Joudutaan viemään poika hänelle niin olemme nyt sopineet, että pitää kerralla sen pari päivää ja haetaan pois. Isä soittaa pari kertaa päivässä miten menee ym. Silti ei tunnu luonnistuvan.
Ei äidin elämä ainakaan uudesta vauvasta kuntoon tule. En mä uskalla viedä poikaa äidille sit kun uus vauva on syntynyt, mutta heillä on yhteishuoltajuus eikä isä halua hakea yksinhuoltajuutta. Koska se olis äidin viemistä pojalta. Kai mun pitää alkaa puhua isälle uudestaan, että ei se äidin touhu onnistu vieläkään. Isä niin mielellään näkis äidin kehittyneen ja toivoo ja luuleekin niin. Ulkopuolusena mä nään, että ei siitä tuu mitään.
Valvotut tapaamiset, lyhyempiä aikoja kerrallaan ja pienemmällä aikavälillä? On tietenkin hankalaa, jos äiti asuu kauempana, mutta pari vuorokautta putkeen on ehdottomasti liian pitkä aika, jos lapsesta ei pidetä asianmukaisesti huolta.
Saitte kyllä silmäni auki. Kiitos siitä. Mun on pakko puhua isälle ja koittaa saada se ymmärtää. En mä voi omin päin soitella sossuun. Heillä on kuitenkin yhteishuoltajuus.
ei se huoltajuusmuoto vaikuta tapaamisiin, vaikka olisi yksinhuoltaja niin tapaamisen pyörivät.
Se mikä teitä auttaisi, olisi tapaamisten muuttaminen lyhyemmiksi ja useammin tapahtuviksi. Yhteys sossuun ja sieltä neuvoa.
Yksinhuoltajuus kannattaa hakea teidän elämän helpottamiseksi. Tuossa tilanteessa sen saa helposti. Mutta nyt pitää myös muuttaa niitä tapaamisia, se on vieläkin tärkeämpi asia. Juuri kun lapsi oppii luottamaan teihin, hän joutuu äidilleen ja taas joudutte aloittamaan alusta. Lapsi ei ehdi kehittyä kun hän joutuu selviämään hengissä pari päivää joka toinen viikko.
Lisäksi olen huolissani tuosta vauvasta. Mitä hänen elämästään tulee jos sossut eivät katso perään? Onkohan vauvalla yhtä hyvä isä kuin miehesi on? Jos ei, vauva saattaa päätyä huostaanotetuksi ja siinä tilanteessa olisi kaikille helpointa että miehesi olisi jo yksinhuoltaja omalle lapselleen. Muuten hän ja lapsenne on siinä myös mukana.
Huomaa että koska miehesi on asunut naisen kanssa yhdessä jne. hän ei ehkä ole kykenevä arvioimaan mikä on normaalia. Normaali mies olisi varmaan jo aiemmin jättänyt naisen jos kämppä on aina sekaisin ja kaikki paikat täynnä koirankarvaa ja tupakanhajua. Eli tee se ilmoitus vaikka miehesi ei tekisi. Ikävä kyllä se toki pakottaa myös miehesi miettimään tapaamisia uudelleen joten olisi parempi että siihen tulisi teiltä aloite.
Auttakaa nyt hyvät ihmiset sitä uutta vauvaakin ja kertokaa sossulle tilanne. Voi miksi tuollaiset äidit saa lapsia, oikein suututtaa.
Mustasukkaisuutesi on ottanut vallan jolloin kuvittelet/liioittelet kaikenlaista. Mikset soita sosiaaliviranomaisille jos asiat on noin?? Niinpä....sen sijaan haluat hyvää palautetta täällä.