Oletteko huomanneet itsessänne oppimisvastarintaa?

Ei tuo ole oppimisvastarintaa (haluttomuutta oppia) vaan ihan vain tavallista viivyttelyä. Viivyttely johtuu siitä, että mielesi koettaa suojella sinua kuvitellulta tai todelliselta uhalta ja lyö jarrut päälle. Joskus uhka on todellinen ja viivyttely hyödyllistä ja joskus ei. Hyödyllistä viivyttelyä olisi lykätä hääkutsujen lähettämistä koska sisimmässään tietää, että kumppani on väärä. Huonoa viivyttelyä on lykätä lukemista, koska pelkää epäonnistuvansa tentissä.

Hakusanoilla procrastination psychology löytyy paljon tietoa aiheesta.

Ahaa, mielenkiintoista. En tosin pelkää epäonnistuvani, koska luen yleensä loppujen lopuksi niin hyvin, että saan yleensä kiitettävän arvosanan. Mutta varmaan kyse on juuri viivyttelystä ja sen viime hetken odottamisesta. Viime hetkellä on sitten pakko lukea ja oppia.

ap.

Ei vastarintaa, mutta tuota viivyttelyä. Pelkään epäonnistumista ja lykkään asioita niin myöhään, että epäonnistun varmasti. Olisi kamalaa yrittää kaikkensa ja saada siltikin huono tulos. No, ei aina näin, mutta tunnistan itsestäni tuollaisia ajatuksia, liittyvät alisuoriutuvaan perfektionismiin.

Silti menestyin koulussa hyvin, muisti on niin hyvä. Osaan myös soveltaa ja kirjoittaa uskotavaa kökkendaalia silloin, kun en osaa. Pelasin esim. koko hoitsukoulun läpi selaamalla ja palauttmalla mieleen koealuetta 20min. juuri ennen tentin alkua. Varsinainen oppiminen kun tapahtui luennoilla. Kirjoitin samaan aikaan muistiinpanoja, joihin en kuitenkaan palannut myöhemmin. Oppimisprosessi tapahtui matkalla korvista kynään.

Taidan olla vain laiska. Välttelen lukemista, koska ei huvita ahkeroida.

ap.