A, B, C, D -luokat yläkoulussa

Miksi sen pitäisi olla edes pysyvä. Joka vuodelle uusi luokka menestyksen perusteella. Tulee hieman kilpailua.

Parasta olisi, jos joka aineessa luokiteltaisiin oppilaat. Joku voi olla hyvä matikassa ja ihan paska kielissä. Taitaisi ikävä kyllä toimia vain tosi isoissa kouluissa, joissa on useampia saman aineen opettajia. Muuten olisi lukujärjestyksen tekeminen melko mahdotonta.

On ne nytkin jaettu

Todella hyvä idea. Saksankielisessä Euroopassahan näin jo tehdään. Älykkäimmät oppilaat opiskelevat noin 12 vuotiaista eteenpäin haasteellisempia ja enemmän teoreettisia opintoja. Jos joku on 6-luokalla tyhmä kuin saapas, niin turha häntä on niiden luokan fiksuimpien mukana pakottaa opiskelemaan.

Riskinä on, että vähemmän välkky, mutta oppimishaluinen, joutuisi häiriköiden kanssa samalle luokalle. Siellä ei saisi opettajan oikeantasoista opetusta, kun opettajan aika menisi häiriköiden paimentamiseen.

Olin luokalla 8D ja 9D.Seiska luokalla oli myös 7E.

Kun minä aikanaan opiskelin peruskoulussa 70- luvulla oli kielissä ja matematiikassa tasokurssit. Jostain syystä niistä luovuttiin.

Mä en tiedä onko noissa luokitteluissa ollut ikinä perää mutta kävin yläasteeni ysärillä ja kokemus osoitti että koulussamme

-A-luokalle ihan daijut joista kukaan ei jatka lukioon, mutta ei häiriköitä

-B-luokalla melko sekalaista porukkaa, mutta ei häiriköitä

-C-luokka amikseen meneviä häiriköitä

-D-luokalla lukioon menevät mutta levottomat ja pellet

-E-luokka kaikkein menestyvimmät oppilaat

Koulun sosiaalisesti suosituimmat ja ihalluimmat olivat C,Dja E-luokilla, tällä ei tekemistä koulumenestyksen kanssa, riippui ihailijasta.

Vierailija kirjoitti:

Eikös koulusta riippuen nämä ole jaettu sen mukaan että mitkä valinnaiset aineet kelläkin on?

Oman lapsen koulussa on ainakin ruotsinkieliset yhdessä luokassa. Ei paljon järkeä jakaa noita useaan muuhun luokkaan.

Omana aikanaan niin noin kymmenen vuotta sitten luokat muodostettiin oppilaiden toiveiden mukaisesti. Toisin sanoen oppilaat saivat paperin jossa oli kolme viivaa, joille sai kirjoittaa toivomuksia tulevista luokkakavereistaan. Näiden pohjalta sitten muodostettiin luokat niin että jokaiselle pyrittiin toteuttamaan vähintään yksi toive.

Vierailija kirjoitti:

Mä en tiedä onko noissa luokitteluissa ollut ikinä perää mutta kävin yläasteeni ysärillä ja kokemus osoitti että koulussamme

-A-luokalle ihan daijut joista kukaan ei jatka lukioon, mutta ei häiriköitä

-B-luokalla melko sekalaista porukkaa, mutta ei häiriköitä

-C-luokka amikseen meneviä häiriköitä

-D-luokalla lukioon menevät mutta levottomat ja pellet

-E-luokka kaikkein menestyvimmät oppilaat

Koulun sosiaalisesti suosituimmat ja ihalluimmat olivat C,Dja E-luokilla, tällä ei tekemistä koulumenestyksen kanssa, riippui ihailijasta.

Ja itse olin tuolla melko mitäänsanomattomalla B-luokalla

Toisella lapsellani oli alakoulussa luokka jaettu ryhmiin a-d. Virallisesti jakoa ei ollut, eikä jaon perusteluita sanottu missään, mutta kaikki näkivät että parhaat olivat ryhmässä d.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös koulusta riippuen nämä ole jaettu sen mukaan että mitkä valinnaiset aineet kelläkin on?

Oman lapsen koulussa on ainakin ruotsinkieliset yhdessä luokassa. Ei paljon järkeä jakaa noita useaan muuhun luokkaan.

Omana aikanaan niin noin kymmenen vuotta sitten luokat muodostettiin oppilaiden toiveiden mukaisesti. Toisin sanoen oppilaat saivat paperin jossa oli kolme viivaa, joille sai kirjoittaa toivomuksia tulevista luokkakavereistaan. Näiden pohjalta sitten muodostettiin luokat niin että jokaiselle pyrittiin toteuttamaan vähintään yksi toive.

Muistan että meilläkin näitä ysärillä kyllä kyseltiin jollain lapuilla mutta niillä ei tainnut olla paljonkaan vaikutusta mihinkään

Vierailija kirjoitti:

Eikös koulusta riippuen nämä ole jaettu sen mukaan että mitkä valinnaiset aineet kelläkin on?

Ei meidän koulussa ainakaan. Siinä vaiheessa kun ryhmät jaotellaan, ei ole mitään tietoa siitä kenellä on mikin valinnaisaine. Valinnaisaineita on vasta 8. luokalla, ja valinnaisainevalinnat tehdään vasta 7. luokan keväällä.

Vierailija kirjoitti:

Mä en tiedä onko noissa luokitteluissa ollut ikinä perää mutta kävin yläasteeni ysärillä ja kokemus osoitti että koulussamme

-A-luokalle ihan daijut joista kukaan ei jatka lukioon, mutta ei häiriköitä

-B-luokalla melko sekalaista porukkaa, mutta ei häiriköitä

-C-luokka amikseen meneviä häiriköitä

-D-luokalla lukioon menevät mutta levottomat ja pellet

-E-luokka kaikkein menestyvimmät oppilaat

Koulun sosiaalisesti suosituimmat ja ihalluimmat olivat C,Dja E-luokilla, tällä ei tekemistä koulumenestyksen kanssa, riippui ihailijasta.

Kirjaimet pitäisi arpoa uusiksi aina uuden ikäluokan tullessa, jotta leimakirves heilahtaisi hitaammin.

Minkä oppiaineen hyvyyden/huonouden mukaan luokkajako pitäisi tehdä?

Minun yläkouluaikana oli matematiikassa ja kielissä tasokurssit. Koulussa oli kaksi rinnakkaisluokkaa. Molemmilla oli samaan aikaan matematiikan tunnit. Laajalla kurssilla oli hyvät (siitä oli mahdollisuus jatkaa lukioon pitkälle matematiikalle) keskinkertaiset olivat keskikurssilla (siitä oli mahdollisuus jatkaa lukioon lyhyelle matematiikalle) ja huonoimmat olivat suppealla kurssilla (siitä ei ollut mahdollisuuksia jatkaa lukioon). Sama kielissä, tosin lukiossa ei ollut tasojen mukaan jakoa kielissä. Eli lukioon oli mahdollisuus päästä, jos sekä matematiikassa että kielissä oli valinnut peruskoulussa laajan tai keskikurssin. Jos yhdessäkin näistä tasokurssiaineista oli suorittanut suppean oppimäärän, ei ollut asiaa lukioon.

Itse olin matematiikassa laajalla kurssilla, ja sain sieltä kiitettäviä arvosanoja. Kielissä rimpuilin keskikurssilla keskitasoisesti. Lukion sain kuitenkin suoritettua, myös kielten osalta.

Näin meillä:

A: pääsykokeella valittu painotusluokka, korkea taso, ei häiriköitä

B: vanhempien jo eskarissa valitsema kielenopetus, melko kova taso, vähän häiriötä

C: alakoulussa alkanut valinnainen ylimääräinen A-kieli, paljon hyviä oppilaita, vähän häiriöitä

D ja E: oppilaat, joiden vanhemmat eivät ole tehneet valintoja, heikkoja, levottomia, suurimmalla osalla S2 / erityinen- tai tehostettu tuki. Sääliksi käy yksittäiset oppimishaluiset ja -kykyiset, tunnit pelkkää sirkusta.

Ero A:n ja D/E: n välillä on hyvinkin pari vuotta oppilaiden taidoissa. Ja opettajat, materiaalit yms. täysin samat. Pointti ei ole opetuksessa vaan siinä, että kenen kanssa sitä koulua käydään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös koulusta riippuen nämä ole jaettu sen mukaan että mitkä valinnaiset aineet kelläkin on?

Ei meidän koulussa ainakaan. Siinä vaiheessa kun ryhmät jaotellaan, ei ole mitään tietoa siitä kenellä on mikin valinnaisaine. Valinnaisaineita on vasta 8. luokalla, ja valinnaisainevalinnat tehdään vasta 7. luokan keväällä.

Alakoulussa valitut kielet ja oman äidinkielen opetus tiedetään, samoin uskonto tai et. Myös musiikkiluokat on muodostettu jo aiemmin.

Lisäksi usein kuljetusoppilaita laitetaan käytännön syistä samalle luokalle.

Satojen oppilaiden yläkoulussa lukkareiden tekeminen ei ole kaikkein yksinkertaisin homma ja lukujärjestystekniset seikat vaikuttavat kaikkeen, myös luokkajakoihin.

Olis aivan idioottimainen jaottelu!

Heh, entäs kun koulussa on luokkia vaikkapa A - I? Jaksaako kukaan noin monen luokan oppilaita laittaa menestyneisyysjärjestykseen?

(mun tyttö oli I-luokalla yläkoulussa. Nyt on H-luokalla lukiossa).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös koulusta riippuen nämä ole jaettu sen mukaan että mitkä valinnaiset aineet kelläkin on?

Oman lapsen koulussa on ainakin ruotsinkieliset yhdessä luokassa. Ei paljon järkeä jakaa noita useaan muuhun luokkaan.

Omana aikanaan niin noin kymmenen vuotta sitten luokat muodostettiin oppilaiden toiveiden mukaisesti. Toisin sanoen oppilaat saivat paperin jossa oli kolme viivaa, joille sai kirjoittaa toivomuksia tulevista luokkakavereistaan. Näiden pohjalta sitten muodostettiin luokat niin että jokaiselle pyrittiin toteuttamaan vähintään yksi toive.

Saiko siihen laittaa toiveen, että haluaa eri luokalle kuin joku tietty oppilas/porukka?