Lue keskustelun säännöt.
Miettikääpä miehet tätä ennen kuin päädytte pettämään.
02.10.2014 |
Isä on nyt eläkkeellä ja on alkanut pyytää apua minulta ja siskoltani eli lapsilta, jotka jätti toisen naisen takia. Uusia lapsia ei tullut, ilmeisesti uusi nainen ei kyennyt saamaan lapsia, ero heille on tullut jo vuosia sitten. En tunne mitään sympatiaa isääni kohtaan, enkä aio häntä auttaa. Hän jätti äidin kuin salama kirkkaalta taivaalta, samalla myös me lapset jäimme ilman perhettä.
Huomenna, kun viikonloppu alkaa, menen äitini luokse kaupan kautta, sitten siivoan siellä ja juodaan rupatellen pullakahvi. Siskon mies hakee äidin sunnuntaiksi viettämään päivää omaa perheensä kanssa.
Isä viettänee viikonlopun ja surkean loppuelämänsä yksin.
Kommentit (269)
[quote author="Vierailija" time="04.10.2014 klo 13:18"]
Lapset voivat kaikista huonoiten huonossa liitossa. Kumpikin vanhempi koko ajan onneton. Koko loppu lapsuutesi kummatkin vanhempasi olisivat olleet onnettomia. Jatkuvaa riitelyä eikä mitään iloa. Kuulostaa todella mukavalta elämältä.
Siinä vaiheessa kumpikin olisi jo halveksinut toinen toistaan. Sen kyllä näkee.
[/quote]
No itse asiassa lapset voivat kaikkein huonoiten väkivaltaisessa ja päihteitä käyttävässä liitossa, mutta pettäjien mielestä tämä on kai sama juttu.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.10.2014 klo 13:18"][quote author="Vierailija" time="04.10.2014 klo 13:14"]
[quote author="Vierailija" time="04.10.2014 klo 13:12"]
[quote author="Vierailija" time="04.10.2014 klo 13:07"]
[quote author="Vierailija" time="02.10.2014 klo 18:55"]
[quote author="Vierailija" time="02.10.2014 klo 18:54"]
Isäsi siis erosi äidistäsi ja sinä kirjoitat pettämisestä.
Otsikko on siis oikein---> Miettikää miehet ennen kuin päädytte eroamaan vaimosta.
[/quote]
Eron syy oli pettäminen. Ikävää, jos et ymmärtänyt sitä tekstistä.
ap
[/quote]Sille pettämisellekin on voinut olla syynsä, mutta sitähän sinä suppea ja pahantahtoinen ihminen et voi ymmärtää.
[/quote]
Varmasti oli syynsä, mutta ei mikään oikeuta pettämistä.
ap
[/quote]
Mutta eroamaan kyllä oiekuttaa
[/quote]
Tässä on vain sellainen juttu, että se ero pitää tehdä ennen pettämistä.
ap
[/quote]
Niin pitäisi. Mutta elämässä ei kaikki mene ohjekirjan mukaan! Hyväksy tämä niin helpotat itsesi ja lähimmäistesi elämää.
Eikun ainii , sunhan pitää olla katkera lopun ikääsi!
[quote author="Vierailija" time="04.10.2014 klo 13:19"]
Ainoastaan jos lähivanhempi antaa luvan. Lähivanhempi voi erittäin tehokkasti estää tapaamista ja lasten välit toiseen vanhempaan
[/quote]
Tapaamissopimuksessa asia lukee, ja se tehdään lastenvalvojalla. Ei siinä lähivanhemman mielipidettä kuunnella, jos on kerran viikossa sovittu tapaamisesta.
[quote author="Vierailija" time="04.10.2014 klo 13:16"]
[quote author="Vierailija" time="04.10.2014 klo 13:01"] [quote author="Vierailija" time="04.10.2014 klo 13:01"]
Naiset harvemmin hylkää lapsiaan.
Millainen vanhempi tapaa eron jälkeen lapsia vain kerran kuussa ja silloinkin marisee vain elatusmaksuista?
[/quote]
Koska toisen vanhemman on oltava lähivanhempi. Suomen oikeus EI anna lasta isälle jos äiti vaan haluaa lapsen eikä ole narkkari tai rikollinen.
[/quote]
Etä-vanhemmalla on halutessaan oikeus tavata lapsia huomattavasti useammin kuin kerran kuussa... Käytännössä lähes viikoittain tai jopa päivittäin voisi pitää yhteyttä jos kiinnostaa. Mutta kaikkia isiä ei valitettavasti kiinnosta.
[/quote]
Läheskään aina tapaaminen ei onnistu, vaikka kiinnostaisikin. Kuten varmasti tiedät, ei ole lainkaan harvinaista, että isältä estetään lastensa tapaaminen, jopa niiden lakisääteisten tapaamisten osalta. Isät ovat näissä asioissa melkoisen lainsuojattomia, koska sossu on lähtökohtaisesti aina naisen puolella näissä asioissa.
[quote author="Vierailija" time="04.10.2014 klo 13:22"]
[quote author="Vierailija" time="04.10.2014 klo 13:19"]
Ainoastaan jos lähivanhempi antaa luvan. Lähivanhempi voi erittäin tehokkasti estää tapaamista ja lasten välit toiseen vanhempaan
[/quote]
Tapaamissopimuksessa asia lukee, ja se tehdään lastenvalvojalla. Ei siinä lähivanhemman mielipidettä kuunnella, jos on kerran viikossa sovittu tapaamisesta.
[/quote]
Et taida elää oikeassa maailmassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nythän oppii ukko, miltä hylätyksi tuleminen tuntuu! Älkää vahingosskaan auttako moista.
[quote author="Vierailija" time="04.10.2014 klo 13:26"]
Nythän oppii ukko, miltä hylätyksi tuleminen tuntuu! Älkää vahingosskaan auttako moista.
[/quote]
AP:lle ei kuulu pätkääkään se mitä hänen isänsä ja äidinsä välillä on tapahtunut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP oli ihan "kouluikäinen", eli siis 7v? vai 16v?
Millaisia vastauksia ap olisi halunnut? "Hyvä, hyvä" "Ihan oikein sille paskalle" "Palkatkaa joku vielä hakkaamaan se perheen jättäjä-pettäjä"
Tämänkin katkeruuden kun saisi positiiviseksi energiaksi käännettyä, olisi siinä sulla mahtava voimavara.
[quote author="Vierailija" time="04.10.2014 klo 13:28"]
[quote author="Vierailija" time="04.10.2014 klo 13:26"]
Nythän oppii ukko, miltä hylätyksi tuleminen tuntuu! Älkää vahingosskaan auttako moista.
[/quote]
AP:lle ei kuulu pätkääkään se mitä hänen isänsä ja äidinsä välillä on tapahtunut
[/quote]
Ei tässä typerä tampio äidistä ollutkaan kyse
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi aloittaja on rajannut otsikossa aiheen vain toisen sukupuolen kontolle? pettämistä ja jättämistä harrastaa ihan kumpikin sukupuoli.
Olen tässä viimeaikoina joutunut seuraamaan läheltä kahta eroa, jossa molemmissa jättäjä ja pettäjä oli nainen. Molemmat ovat nuoruudenkavereitani samasta omakotilähiöstä. Olimme siis kaikki toistemme naapureita syntymästä aikuisuuteen. Molemmat joutui tilanteeseen äkisti ja yllättäen. Molemmille naisen pettäminen ja ero tuli totaalisesti puskista ja täysin yllättäen.
Toisessa tapauksessa vaimonsa rakastui työnantajaansa ja lähti hänen matkaansa yhteisen lapsen kera. Omakotitalo laitettiin myyntiin ja mies muutti yksin kerrostaloyksiöön. Toisessa tapauksessa nainen rakastui tulisesti toiseen mieheen ja jätti koko perheensä, eli ystäväni ja heidän 6 ja 9 vuotiaat lapsensa. Mies jäi asumaan lastensa kanssa heidään omakotitaloonsa velkoineen päivineen.
Tunnen molempien parisuhdehistorian nuoruudesta asti ja kumpikaan ei ole koskaaan kumppaniaan pettänyt. Erityisesti tämä ensimmäinen tapaus on aina ollut kotona olija eikä ole koskaan käynyt viihteellä. Hän ei ole koskaan myöskään käyttänyt alkoholia. Ei suostunut nuorempanakaan edes maistamaan, eikä ole käsittääkseni maistanut vieläkään. Hän rupesi seurustelemaan tämän exvaimonsa kanssa jo 18 vuotiaana ja olivat yhdessä rapiat 20 vuotta.
Molempia siis yhdistää se, että he ovat tavallisia kilttejä, kunnollisia ja tunnollisia miehiä, jotka halusivat vain elää tavallista perhe-elämää, jota kuitenkaan heidän vaimonsa eivät halunneet, ainakaan heidän kanssaan.
Ero on lapselle valtavan iso mullistus. Olen työni takia tekemisissä paljon erolasten kanssa, ja ihmettelen, miten hyssytelty aihe on erolasten traumat. Ei saisi sanoa, että ero satuttaa lapsia, kun yksilöillä on oikeus onneen eikä silloin tarvitse välittää muiden onnesta. Vanhemmille tulee paha mieli, jos sanoo, että lapsille tärkeintä on yhteinen koti ja että ero aiheuttaa heille valtavia itsetunto-ongelmia ja jopa traumoja. Puhutaan ennemmin päivähoidon liian varhaisesta aloittamisesta tai vaikkapa jäähyjen kauheudesta, vaikka kummassakaan tapauksessa se vanhempi ei ole edes päivää poissa lapsen näköpiiristä. Erolapsi kokee eron hylkäyksenä ja hän syyttää lähes aina itseään vanhempiensa erosta. Ero on siis kaikin tavoin pahempi kuin 1-vuotiaan laittaminen päiväkotiin tai 2-vuotiaan laittaminen jäähylle.
On mieletön ero sillä, tapaavatko lapset etävanhemman suoraan parisuhteessa heti eron jälkeen ja uuden puolison samassa syssyssä vai pääsevätkö he näkemään isän uuden kodin, ehkä sisustamaan sitä ja tapaamaan isän uuden tyttyöystävän hissukseen eron ollessa selvä ja ajan kuluessa. Lapsille on tärkeää, että he eron tullen ovat vanhemmilleen edelleen tärkeitä, tärkeimpiä, ja jos isä muuttaa suoraan toisen naisen kanssa yhteen ja toinen nainen nököttää takapiruna tapaamisilla, tapaamisia on harvoin ja niilläkin valitetaan elatusmaksuista, on aivan selvää, että isä on julmasti ja suoraan hylännyt lapsensa toisen naisen vuoksi ja että isälle lapset ovat pelkkä taakka joita on pakko sietää kerran kuussa.
Jos ap:n isä olisi muuttanut asumaan yksin, kertonut lapsille, että hän ei enää rakasta lasten äitiä sillä tavalla kuin puolison pitäisi mutta rakastaa hurjasti lapsia ja haluaa sekä heille että heidän äidilleen kaikkea parasta, olisi isäsuhde muovautunut takuulla toisenlaiseksi. Jos isä olisi osallistunut arkeen, kuskannut harrastuksiin, ostanut harrastusvälineitä, soittanut ja pyytänyt tapaamaan muulloinkin kuin sovitusti, olisi takuulla ap:n asenne toinen. Kun lapset saavat kokea, että he ovat isälleen tärkeitä, ei se toisen naisen esittely hiljalleen ajan kuluessa olisi olllut mikään katastrofi. Mutta itsekkään ihmiset tekevät itsekkäitä ratkaisuja.
Vastauksena siis niille, jotka vänkäävät, pitäisikö jäädä sitten kuihtuvaan suhteeseen, että ei, ei pidä jäädä mutta ero on aina lasten kannalta hylkäys ja siksi lapsiin pitää panostaa ja heidät on nostettava ykköksiksi erovaiheessa. Myöhemmin voidaan sitten miettiä uuden parisuhteen kuvioita ja muita aikuisten asioita. Jokaisen vanhemman pitäisi tajuta, että ero on lapsille ihan aina - sopuisimmassakin erossa- iso trauma ja se trauma pitää ottaa huomioon, lapsille on annettava aikaa sopeutua, heidät on ennemminkin hukutettava huomioon kuin vain sysättävä syrjään kuukaudeksi.
On vanhempien itsekkyyttä, jos on pakko tehdä salamaero, salamayhteenmuutto ja salamalapsikin usein päälle. Siinä ei tasan ajatella lapsia eikä yritetä helpottaa heidän elämäänsä millään tavalla. Tällaiset vanhemmat ovat oikeasti syyllisiä lastensa pahaan oloon ja saavatkin kantaa siitä huonoa omaatuntoa.
Lisään vielä, että kaikki asiantuntijat suosittelevat nykyään totuuden kertomista erosta. Jos siis isä muuttaa uuden naisen luo, ei saisi valehdella, ettei naisella ole mitään tekemistä eron kanssa. Tämän takia isän ei pitäisikään muuttaa uuden naisen luo, koska tämä on tosi väärin myös tätä uutta naista kohtaan. Lapsi tuntee sietämätöntä vihaa ja katkeruutta häntä kohtaan ja syyllistää hänet erosta. Lapselle pitää voida kertoa eron syistä rehellisesti mutta ikätasoisesti. Esim. isä ei enää rakasta äitiä niin kuin pitäisi ja siksi isä muuttaa yksin. Ja jos todella pettäminen ja se uusi nainen on eron syy, pitäisi lapselle kyetä tämäkin asia kertomaan ikätasoisesti. Valehtelu ja lapselta asioiden salailu tekee erosta vielä kamalampaa, koska lapset ovat fiksuja. He tietävät uskoattoman paljon vanhempiensa parisuhteesta.
Pidän ap:n aloitusta rohkeana. Ei ole järkevää kantaa katkeruutta ketään ihmistä kohtaan vuosikausia, mutta ap on hyvä esimerkki siitä, miten ison trauman vanhemman typerä ja piittaamaton käytös aiheuttaa. Ystäväni mies petti ja jätti samalla tyylillä kuin ap:n isä, muutti uuden naisen luo, ei tavannut lapsiaan kolmeen kuukauteen muutettuaan pois kodista ja sen jälkeen tapasi aina jossakin kahvilassa parin tunnin ajan kerran kuussa. Nyt ihmettelee, kun lapset eivät murrosikäisinä enää isäänsä halua tavata. Näille lapsille jää elinikäiseet traumat isänsä pittaamattoman käytöksen vuoksi. Ei siinä voida mitenkään pureutua aiheeseen "varmaan äidissäkin oli jotain vikaa, kun isä ei halunnut hänen kanssaan olla", kun isä on tehnyt kaikin tavoin selväksi, etteivät myöskään lapset kiinnosta. Niin, ja tämäkin mies on muistanut lapsilleen valittaa isoista elatusmaksuista (minimielarit). Miten ihmeessä lapset voisivat millään tasolla kunnioittaa isäänsä ja hyväksyä hänen valintansa, kun isä on heidät henkisesti hylännyt? Oli vanehmpien parisuhteessa mitä tahansa vialla, se äiti sentään pysyi lasten kanssa, on mukana arjessa, valvoo yöt, kun ovat kipeinä, kuskaa harrastuksiin, ostaa vaatteet, opettaa laittamaan ruokaa, kuuntelee murheet jne. Mitä tekee isä? Valittaa elatusmaksuista.
Miksi on niin vaikea yrittää laittaa lasten tarpeet ykkökseksi? Kenenkään ei tarvitse olla väkisin parisuhteessa, mutta se ero pitäisi kyetä hoitamaan niin, että lapset kärsivät mahdollisimman vähän. Usein taitaa kuitenkin olla niin, että se pettäjä ottaa eron myös lapsistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulet kyllä huomaamaan miten helpottaa tuo tuska kun saa suunsa puhtaaksi puhuttua... Mutta minulla on pieni epäilys että et sitä uskalla tehdä... Se voi olla myös isällesi iso helpotus kun tajuaa että olette koko ajan puhuneet pahaa hänestä hänen selkänsä takana. Muista, kun teet jonkin virheen niin voi olla että maksat siitä lopun ikääsi henkilölle jolle et sitä edes ole tehnyt.
Äidin ja isän rakkaus ei kuole ihan pienistä asioista ja se että hän on puhunut että ei haluaisi maksaa elatusmaksua, saa minut epäilemään että tilanteessa on jotain isompaa jonka jätät kertomatta. Soita ja kerro isällesi niin hän saa sinusta oikeanlaisen kuvan sen kiiltokuvan tilalle jonka hän on sinusta aiemmin saanut. Sen olet itsellesi ja mielenrauhallesi velkaa.
Taitaa olla ketju täynnä pettäneitä etävanhempia (=miehiä), jotka eivät ole tulleet tätä skenaariota edes ajatelleeksi. Kenelle muulle voi olla ok, että isä näkee kerran kuussa ja valittaa elatusmaksuista? Ei ainakaan kenellekään vastuulliselle äidille. Toisaalta ap on saanut paljon yläpeukkuja, joten varmasti suuri enemmistö kuitenkin tukee häntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä ap! Ei ole minullakaan aikomusta autella pettäjä-jättäjä äitiäni kun sen aika koittaa. Uusi mies oli tärkeämpi, ei kiinnostanut paljon lapsia tavata tai maksaa elatusmaksuja. Kun kasvoimme aikuisiksi, äitiä kiinnosti ainoastaan lainata meiltä rahaa, eikä edes maksanut takaisin. Lopetin lainaamisen. Nyt ihmettelee kun ei kutsuta kylään ja kuulee lapsenlapsista facebookin kautta. Ja tälläistä äitiä meillä olisi vanhana velvollisuus auttaa tai ylipäätään pitää välejä yllä?
[quote author="Vierailija" time="04.10.2014 klo 14:09"]
Taitaa olla ketju täynnä pettäneitä etävanhempia (=miehiä), jotka eivät ole tulleet tätä skenaariota edes ajatelleeksi. Kenelle muulle voi olla ok, että isä näkee kerran kuussa ja valittaa elatusmaksuista? Ei ainakaan kenellekään vastuulliselle äidille. Toisaalta ap on saanut paljon yläpeukkuja, joten varmasti suuri enemmistö kuitenkin tukee häntä.
[/quote]
Jäikö viesti 195 vahingossa lukematta, vai hyppäsitkö tietoisesti viestin sen yli?
Ja olen kyllä vihdoin puhunut suuni puhtaaksi äidille, joka siis ei myönnä virheitään. Vetosi siihen että kyllä vanhempia pitää aina kunnioittaa ja rakastaa. Ero ei edes ollut se meidän lasten kannalta pahin asia vaan muut sekoilut (esim.alkoholiin liittyvät) jota olemme joutununeet seuraamaan. Äiti yritti siis edelleen syyllistää/ pompotella mutta eipä taida onnistua t. 199.
En lukenut koko ketjua, enkä tiedä Ap:n elämäntilanteesta mitään, mutta oisin silti kiinnostunut tietämään, että olisitko Ap itse huonossa/toimimattomassa parisuhteessa vain lasten takia? Mun mielestä tässä ei ole järkeä.
[quote author="Vierailija" time="04.10.2014 klo 14:39"]
En lukenut koko ketjua, enkä tiedä Ap:n elämäntilanteesta mitään, mutta oisin silti kiinnostunut tietämään, että olisitko Ap itse huonossa/toimimattomassa parisuhteessa vain lasten takia? Mun mielestä tässä ei ole järkeä.
[/quote]
Onko sinusta sitten enemmän järkeä, että toinen vanhempi muuttaa yllättäen uuden puolison luo, tapaa yllättäen lapsiaan enää kerran kuussa ja niilläkin harvoilla tapaamisilla valittaa elatusmaksuista? Kuulostaako hyvältä vanhemmuudelta?
Sen toimimattoman parisuhteen ja kerran kuussa lapsia tapaavan etävanhemman välillä on suuri määrä vaihtoehtoja, joita jostain syystä monet (pettäjät) eivät vaivaudu ottamaan huomioon. Lähtäkohta kuitenkin on se, että kun on tähän maailmaan lapsia päättänyt tuoda, niiden lasten kuuluisi olla elämässä ykkösinä. Lasten puolesta ei tarvitse uhrautua mutta ei heitä voi ja saa hylätäkään oman itsekkään onnen vuoksi eikä pettäminen ole mikään ratkaisu toimimattomaan parisuhteeseen. Monet erovanhemmat eivät näe muuta vaihtoehtoa kuin pikainen ero ja uuden elämän aloittaminen, vaikka toimimattomasta liitosta lähtemisen voi tehdä hyvinkin monella tavalla niin, että lapset kärsivät mahdollisimman vähän. Ehkä se tärkein kuitenkin on, että niitä lapsia ei hylätä kerran kuussa nähtäväksi velvollisuudeksi vaan niihin oikeasti pidetään yhteyttä, halutaan viettää aikaa ja kuulla kuulumisia muutenkin kuin vain sen lakisääteisen kerran verran.
On jotenkin kuvaavaa, että monet poimimat ap:n viestistä vain sen osan, että isä hylkäsi ja että vaihtoehtona olisi sitten se, että isä olisi jäänyt toimimattomaan liittoon. Harva tajuaa, että lapsen kannalta se isoin trauma on se, että isän mielestä oli ok nähdä vain kerran kuussa ja että hän valitsi aivan konkreettisesti sen toisen naisen ennemmin kuin lapsensa. Sen toisen naisen kanssa vietettiin nyt kuukaudesta ne 29 päivää ja lapsille sitten valitusten kera se, mikä jäi yli. Miten vaikeaa on tajuta, että lapsille ei riitä muutama tapaaminen silloin tällöin ja että jos muuttaa suoraan lasten kodista jonkun toisen luo, on sel lapsille selvä valinta siitä, kenen luona sitä halutaan asua.
Ap:n isä teki väärin. Kaikin tavoin. Sitä ei mielestäni voi mitenkään kieltää.
[quote author="Vierailija" time="04.10.2014 klo 13:15"]
[quote author="Vierailija" time="04.10.2014 klo 13:10"]
[quote author="Vierailija" time="04.10.2014 klo 13:05"]
[quote author="Vierailija" time="04.10.2014 klo 13:04"]
Olet kyllä TODELLA lapsellinen ihminen. Kun isäsi ja äitisi asiat EIVÄT sinulle kuulu mitenkään.
[/quote]
Aivan oikein. Siksi isä ei mitään apua meiltä saakaan, koska hänen asiansa eivät kuulu minulle mitenkään. Hienoa, että olemme samaa mieltä.
ap
[/quote]
Olet lapsellisin ihminen jota olen koskaan missään tavannut. Kenenkään ei pidä pysyä liitossa missä ei ole onnellinen. Normaalit lapset haluavat että vanhemmat ovat onnellisia. Normaali aikuinen EI ole katkera toisille ihmisille.
[/quote]
Normaalit lapset haluavat, että vanhemmat ovat yhdessä. Tätä on tutkittukin, että lapsille pahinta on ero. Lapset sietävät mieluummin hieman huonon liiton kuin vanhempien eron. Normaali aikuinen kantaa myös tekojensa seuraukset. Tämä oli isän tekojen seuraus.
ap
[/quote]
No tuollaistahan ei mitenkään voi edes tutkia. Eivät lapset voi päättää täysin hypoteettisen tilanteen pohjalta, mitä he olisivat kestäneet paremmin. "Joo ehdottomasti vanhempien huonot välit ja tosi ikävä parisuhdemalli olisi ollut meille lapsille parempi kuin ero. Tiesin tämän jo 3-vuotiaana, kun vanhempani erosivat." No, hyvä yritys, ap, joka tapauksessa.
Mun mielestä sä jankkaat jo siihen malliin, että epäilen aloituksesi vilpittömyyttä.
[quote author="Vierailija" time="04.10.2014 klo 13:16"]
[quote author="Vierailija" time="04.10.2014 klo 13:01"] [quote author="Vierailija" time="04.10.2014 klo 13:01"]
Naiset harvemmin hylkää lapsiaan.
Millainen vanhempi tapaa eron jälkeen lapsia vain kerran kuussa ja silloinkin marisee vain elatusmaksuista?
[/quote]
Koska toisen vanhemman on oltava lähivanhempi. Suomen oikeus EI anna lasta isälle jos äiti vaan haluaa lapsen eikä ole narkkari tai rikollinen.
[/quote]
Etä-vanhemmalla on halutessaan oikeus tavata lapsia huomattavasti useammin kuin kerran kuussa... Käytännössä lähes viikoittain tai jopa päivittäin voisi pitää yhteyttä jos kiinnostaa. Mutta kaikkia isiä ei valitettavasti kiinnosta.
[/quote]
Ainoastaan jos lähivanhempi antaa luvan. Lähivanhempi voi erittäin tehokkasti estää tapaamista ja lasten välit toiseen vanhempaan