Ahdistaako ketään muuta perheellistä viikonloput?
Itse haluaisin rentoutua työviikon jälkeen. Olla vaan ilman aikautaulutusta tai ohjelmaa. Mies taas haluaisi tehdä jotain koko ajan, lapset hyörii ja pyörii levottomina ja nahistelevat. Olen jo miettinyt, että alkaisin tehdä viikonloput töitä ja ottaisin arki vapaita. Tuntuu, etten palaudu viikonloppuisin, kun koko ajan pitää olla menossa ja tekemässä. Ahdistaa.
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
Sma täällä. Työt vie kaikk7 mehut ja sitten väsyneenä haluaisi levätä mutta sitten pitäisi siivota ja viettää laatuaikaa perheen kanssa.
Mietin just että onneksi olen sinkku ja lapseton...olen viikonloppuisin loppuun väsynyt työviikon ponnisteluista. Tänään kun kävin isommassa kaupassa, tuli niin kauhea olo väsymyksestä, tuntui etten selviä kauppareissusta läpi ja kotiin... en jaksa mitään. Sekoaisin jos olisi vielä lapsia...
Meillä mies ei ole viikonloppuna kotona joten kyllä on raskasta olla lasten kanssa.
Miksi tuollaiset ihmiset lisääntyy alkujaankaan?
Taas aivan järkyttävä viikonloppu takana. Inhoan näitä :(
Ap
Ei muuten mutta miehen nalkutus, haukkuminen ja valittaminen ärsyttää ja pilaa viikonloput. Lapset osaa kyllä käyttäytyä.
Lasten kanssa on yleensä mukavaa ja hauskaa ja rentoa. Mies ei ole rento vaan vaativa.
Luoja. Miten jaksan kaksi uuvuttavaa päivää taas?
Luulen että sama ahdistushullu on suoltanut tämän ketjun kaikki viestit.
Vapaa-aika lasten kanssa on parasta.
Joo. Onneksi lapsi harrastaa paljon.
Ihanaa kun ei ole kakaroita ja saamme levätä viikonloput töiden jälkeen.
Mulla on varmaan työuupumus puskemassa, töissä kamala kiire ja oon koko ajan ihan kamalan väsynyt. Tartteis palautua, mut viikonloppuisin on harrastuspelejä, jääharkat yms. Välillä oon enemmän loppu viikonlopun jälkeen, kun arkena. Ja sit nää tappelut jne. Välillä vaan odotan, et lapset kasvais ja muuttaisi kotoa 😆
Minusta viikonloput ovat parhaita, sillon on aikaa lapsille. Aamulla aikaisin karkaan jopa vaimon vierestä eskarilaisen poikani peiton alle kaveriksi, siinä isä poika suhde syvenee, toki tyttöjäni hellin samalla tavalla. Vapaata paljon vapaata ja lasten kanssa laatuaikaa. Se paska iskä joka uhkasi jättää vaimon ja lapset ja muuttaa kauas pois.
Kuitenkin niitä kersojakin pitää vääntää useampi kappale?
Vierailija kirjoitti:
Aikoinaan lapset meni johonkin hoitoon lauantai-iltana ja sit lähettiin ravintolaan juhlimaan. Se oli 80 lukua.
Nykyään tuollaisesta seuraa suunnilleen lasu, niin ne ajat muuttuu.
Varmasti ahdistaisi tosi paljon, jos ei oltaisi miehen kanssa perusteellisesti puhuttu ja sovittu näitä asioita. Meillä sama, ettö minä olen introvertti, nautin rauhasta ja yksinolosta. Olen työviikon jälkeen puhki ihan vain siitä sosiaalisten kontaktien määrästä, ja haluan mieluiten vain olla kotona viikonlopun. Mies taas on todella ulospäinsuuntautunut ja turhautuu/tylsistyy pelkästä kotona olosta vapaa-ajalla. Ollaan puhuttu fiiliksemme hyvin läpi ja sovittu, että kumpikaan ei painosta toista. Eli mies saa mennä aktiviteeteissa ja sukulaisissa niin paljon kuin tykkää, ja minä saan olla kotona eikä ole pakko lähteä mukaan. Sukulaisemmekin tuntevat meidät, eivätkä ihmettele sitä että en ole aina mukana. Lapset ovat aina jommankumman kanssa, sen mukaan mitä itse toivovat ja mikä on suunnilleen tasapuolista meille vanhemmille . En kuormitu lasteni seurasta, he ovat myös aika rauhallisia luonteiltaan. Hyvin toimii meillä vapaat näin.
Isä ottaa lapset ja painuu menoihin.
Toi suurpiirteinen pizzanleipojaäiti jatkaa vielä: meillä on tapana siivota torstaisin just siksi että minähän en viikonloppuani siivoamalla pilaa. On helpompi rentoutuakin, kun koti on siisti eikä tarvitse miettiä että huomenna se urakka taas odottaa.