Miksi minusta tuntuu, etten ole oikeutettu saamaan lasta? :(
Vaikea olo. Olen äärimmäisen hyvässä, turvallisessa ja vapaassa parisuhteessa. Itse olen 24-vuotias ja opiskelen yliopistossa, mieheni 28 ja hyvin toimeentuleva, työelämässä siis. Meillä on omistusosuus ja sekä taloudellisesti että muuten asiat aivan ihanasti. Niin minä kuin mieheni toivomme kovasti lasta, mutta joku mättää ajatuksissani.
Pelkään jostain syystä, etten osaa olla yhtä hyvä äiti kuin läheiseni, joilla on lapsia. Vaikka olen todella huolehtivainen ja välittävä persoona luonnostani, pelkään silti. On jotenkin olo, että tulisi olla vakuuttuneempi omista kyvyistään olla hyvä äiti ennen kuin alamme perhettämme suuremmaksi perustamaan. :/
Kellään muulla vastaavia tuntemuksia? On niin ristiriitaiset fiilikset.
Kommentit (6)
Omistusosuus = omistusasunto.
Voi voi, uusi puhelin, pahoittelen kirjoitusvirheitä :/
ao
Eihän sitä etukäteen tiedä millainen on vanhempana. Hyvä kun mietit asioita. Monet tuntemani jotka etukäteen vannovat olevansa maailman parhaita äitejä eivät todellisuudessa niitä ole. Ne jotka ovat olleet epävarmoja omista taidoistaan ja murehtineet omaa vanhemmuuttaan ovat osoittautuneet todella huolehtiviksi ja välittäviksi vanhemmiksi. Hieno juttu siis kun puntaroit itseäsi vanhempana.
Ei vanhemmuus ole kaikkia varten. Onhan se nyt selvää, että jotkut ovat siinä hommassa parempia kuin toiset.
Jokainen äidiksi tullut nainen on joutunut opettelemaan lapsenhoidon. Ei kukaan ole seppä syntyessään. Lisäksi kaikki lapset ovat erilaisia, joten naapurin Marttaa koulitaan eri tavalla kuin toisen puolen naapurin Perttaa. Sinun lapsesi sitten taas toimii ehkä ihan toisin, joten Marta ja Pertan kaltaisia tilanteita ei edes tule vastaan.
Minäkin olin aivan avuton. Pelkäsin äitiyttä, vaikka halusinkin lapsen. Minulla ei ole sisaruksia eikä läheisiä serkkuja eivätkä ystäväpiirilläni ollut lapsia. En ollut koko elämäni aikana edes pitänyt vauvaa sylissäni enkä osannut leikkiä tai lorutella tai tehdä mitään pikkulasten kanssa. Itsetunto oli nollilla raskauden ajan ja näin painajaisia, joissa lapsi halusi vain isän syliin eikä koskaan minun. Mutta kyllä se elämä ajaa tikanpojan puuhun tässäkin asiassa.
Kiitos paljon teille vastaajille! Kai se on sitten sitä samaa opettelua kuin muutenkin elämässä, parhaani ainakin tulen yrittämään jos niin onnekkaasti käy, että raskaaksi tulen.
ap
Vapaassa parisuhteessa = varmassa parisuhteessa.
ap