Miksi kaikki ADD- ja ADHD-tapaukset ovat perheissä, joissa

täällä hyvä artikkeli aiheesta! ominaisuus vai sairaus?

http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/nyt-on-pakko-kysya-onko-adhd-oikea-sairaus/#.Vd7JYtOqqkp

Provohan tämä on mutta silti: add ei aiheuta häiriökäyttäytymistä jonka näkee helposti ulkopuolinen päällepäin - keskittymiskyvyttömyys vaivaa lähinnä siitä kärsivää itseään. Nämä asiat ovat myös voimakkaasti perinnöllisiä ja siksi tuskin kasvatuksella pois hoidettavissa. Meiltä löytyy isä ja tytär add, äiti ja kaksi muuta lasta - ihan samoin kasvatetut muuten - eivät ole add. Eikä kukaan meidän perheestä häiritse muita.

Lapsen oireilu vain näkyy enemmän, jos vanhemmilla on vaikeuksia ymmärtää lasta ja tukea häntä. Kuten yksi erityisope totesi, ADHD-lapsi voi koulussa olla ihan mukava ja sydämellinen, vaikka onkin impulsiivinen ja aktiivinen, jos on siis saanut tarvitsemaansa tukea ja häntä ymmärretään. Sen sijaan lapsi jonka toimintaa on "hoidettu" väärin, eli koitettu pitää kuria samalla tavalla kuin ns. normilapselle ja unohdettu lapsen erityistarpeet, voikin koululuokassa käyttäytyä ihan hirveällä tavalla, koska ei ole oppinut muutakaan ja on lähinnä saanut negatiivista ja vihaista kohtelua aikuisilta.

[quote author="Vierailija" time="27.08.2015 klo 11:35"]Provohan tämä on mutta silti: add ei aiheuta häiriökäyttäytymistä jonka näkee helposti ulkopuolinen päällepäin - keskittymiskyvyttömyys vaivaa lähinnä siitä kärsivää itseään. Nämä asiat ovat myös voimakkaasti perinnöllisiä ja siksi tuskin kasvatuksella pois hoidettavissa. Meiltä löytyy isä ja tytär add, äiti ja kaksi muuta lasta - ihan samoin kasvatetut muuten - eivät ole add. Eikä kukaan meidän perheestä häiritse muita.
[/quote]

Ai niin, vielä sosiaaliluokka-asiaa: meidän add isä on väitellyt tohtoriksi ja ns. "suurituloinen". Add pystyy yleensä hyvin keskittymään asioihin jotka häntä aidosti kiinnostavat, ja siksi esim tutkijakoulu voi sujua hyvin kun taas ala-aste missä opetellaan asioita laidasta laitaan huonosti...

Ehkä se kurittomuus johtuu ylivilkkaudesta eikä toisinpäin :-)

Siksi, että sä luulet niin. Voisko olla, että vaikeus saada lapsia kuriin voisi johtua siitä lapsen ADHD:sta?

Höpöhöpö, on niitä muillakin.

Voisitko sä tulla kasvattamaan mua tiukasti, niin että saisin tarkkaavaisuushiriöni kuriin?

Ei pidä paikkaansa ainakaan minun tietämissäni ADD/ADHD-tapauksissa. Usein on samassa perheessä myös "terve" lapsi jolla ei mitään käyttäytymisongelmia ole. joten ilmeisesti ainakin tavallisen lapsen kasvatus heiltä sitten onnistuu hyvin.

Luulenkin että on lähinnä niin päin että ADHD aiheuttaa sitä käytöstä minkä sitten ihmiset tulkitsee johtuvan kurin ja kasvatuksen puutteesta, vaikka on juuri toisinpäin.

Nuo ovat neurologisia ongelmia, jotka kulkevat aika hyvin suvussa aspergerin ja muiden autismin kirjoon kuuluvien sairauksien kanssa. Eli siis kasvatuksella on hyvin pieni vaikutus

Minusta tuntuu taas ihan päinvastoin siltä, että erityislapsia kasvatetaan monin verroin paneutuneemmin ja tarkemmin kuin normaalilapsia. Mutta totta kai esim. neurologiset sairaudet/ongelmat kuten adhd näkyvät lapsen käytöksessä, kasvatuksen tiukkuudesta huolimatta! Ei se ylivilkkaudet ja keskittymisongelmat lähde millään kasvatuksella ihmisestä, koska ne ovat synnynnäisiä aivojen piirteitä!

Toisin sanoen, kannattaa ap perehtyä edes hiukan aiheeseen. Lue vaikkapa ajatuksella wikipediasta adhd:stä. Se toden totta on synnynnäinen aivojen piirre, ei sitä kukaan saa aikaan kasvattamalla tai kasvattamatta jättämisellä. Totta kai se, miten selkeästi adhd:n aiheuttamat ongelmat näkyvät, voi vaikuttaa kasvatuksella, mutta koska sitäKIN on jo alkaa päälle lapsilla eriasteisena ja erilaisin oirein, niin on selvää, että sinä oahantahtoisesti sivusta kyyläten et todellakaan voi tietää, mistä lapsen oirehtiminen johtuu. Onko lepsua kasvatusta, vääränlainen koululuokka, huonosti toimivat terapiat, väärä lääkitys vai onko niin, että lapsella vaan on ollut jo alkaa päälle voimakkaampia ongelmia kuin jollain toisella adhd-lapsella.

Ja oletko ap koskaan tullut miettineeksi, miksi adhd-lapsiin tehoaa keskittymiskykyä kohentava lääkitys? Jos oneglmat olisivat kasvatuksessa, miksi sama lapsi muuttuu saman tien lääkkeen avulla paljon keskittymiskykyisemmäksi? 

Lisäksi: Adhd kuten moni muukin neurologinen syndrooma tuppaa periytymään, joten voi olla, että vanhemmistakin ainakin toisella on adhd. Mikä lisää tietysti perheen omalaatuisuutta pykälällä. Millä en kuitenkaan sano, etteivätkö adhd-vanhemmat kykenisi hyvään vanhemmuuteen, mutta haasteellisemmaksi se homman kyllä tekee. 

PS: mitä hyötyä on ap sinun ilkeällä paheksunnallasi ja mollaamisellasi? Ketä se auttaa ja miten? Olisikohan kumminkin niin, että enemmän adhd-lapsia ja heidän vanhempiaan auttaisi hyväksyvä ja tukeva asenne, ja kannustaminen kasvatustyössä, joka ihan varmasti on paljon haasteellisempaa kuin keskiverron normaalilapsen kasvatus...

[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 09:20"]

Nuo ovat neurologisia ongelmia, jotka kulkevat aika hyvin suvussa aspergerin ja muiden autismin kirjoon kuuluvien sairauksien kanssa. Eli siis kasvatuksella on hyvin pieni vaikutus

[/quote]

Kulkevat suvussa kuten autismikirjo, eivät todellakaan välttämättä yhdessä.

Meillä toinen add ja toinen lapsi on täydellinen vastakohta. Samalla tavalla ollaan pyritty molempia kohtelemaan. Add lapsen synnytys oli vaikea ja kesti 2 vuorokautta, kun jouduttiin käynnistämään ja olenkin miettinyt, olisiko sillä ollut vaikutusta...hapenpuute tms.

Mun vanhemmat oli varmaan just semmoisia, joita naapurin tädit piti huonoina ja liian lepsuina kasvattajina. Hösläsin adhd:n takia jatkuvasti, mutta kyllä mulla oli käsitys siitä, mitä saa ja mitä ei saa tehdä, milloin pitää lopettaa jne. Luulen, että jos mua ois jatkuvasti enemmän toruttu ja yritetty hiljentää ja rauhoittaa, en olis pärjänny elämässä niin hyvin kuin nyt. Oon edelleenkin nuorena aikuisena tosi vilkas, mutta oon kuitenkin onnistunut suorittamaan maisterin tutkinnon, löytämään hyvän kaveripiirin ja mieleisiä harrastuksia. :)

Tuttavaperheen adhd-pojan ei ole koskaan tähänastisen elämänsä aikana tarvinnut siivota omia sotkujaan, on nyt 30-kymppinen, vanhempansa käyvät aina silloin tällöin siivoamassa sen kämpän että ei pojan tarvi ihan paskassa rypeä. Vähän aikaa sitten yrittivät saada kaupungilta jotain toimintaterapeuttia joka voisi opettaa pojalle miten siivotaan ja pidetään koti puhtaana. En usko että tuolta pojalta on koskaan varsinaisesti kielletty tai vaadittu mitään kuten toisilta, normaaleilta lapsilta. Vanhemmat erosivat pojan aloittaessa koulun ja sitten alkoi vanhempien välinen kilpailu siitä kumpi on suosituin ja osaa parhaiten hemmotella poikaa joten karkkipäivää oli aina niinsanotusti koko viikon pituisesti, samoin vanhemmpiensa harjoittama toisen osapuolen mustamaalaaminen opetti pojalle miten hän pystyy manipuloimaan ja hyötymään maksimaalisesti ja pelaamaan heitä toisiaan vastaa. On sanomattakin selvää että noin huonojen kasvattajien lapsesta ei tullut koskaan toimintakykyistä kansalaista vaan elää tänäkin päivänä yhteiskunnan kustannuksella.

Ehkä sosiaaliset tekijät vielä lisäävät geneettistä altistusta adhd:hen. Ihan samalla tapaa kuin olen ihmetellyt miksi 75% "pienluokan" oppilaista on sosiaalihuollon asiakkaiden lapsosia.

Hyvä se o huudella, kun ei itse elä moisen kanssa :D minun 8vuotias Adhd poikani on luokkansa parhaita oppilaita, kohtelias, fiksu ja huomaavainen. Hän myös huolehtii pienemmistään mielellään ja auttaa myös kotitöissä. Hän yrittää parhaansa mukaan sopeutua normi elämään ja, vaikka aluksi oli haasteita hurjasti ovat ne pikkuhiljaa helpottaneet. Suurin apu tulee kuitenkin lääkkeestä. Ilman lääkettä hän ei pysty keskittymään ympäristöönsä eikä kuuntelemaan. Hän ei pysy paikoillaan ja on itse kokoajan äänessä. Joten, jos ei lääkitystä olisi hän vaikuttaisi varmaan huonosti kasvatetulta sekopäältä. Kehoitan kuitenkin muistamaan, että Adhd ei tee itsessään lapsesta hankalaa käsitellä vaan se asenne vaikuttaa paljon ja kyllä se kasvatus voi mennä pieleenkin. Mutta kyllä meidän pihassa esim ne ihan normi lapset on pahimpia sekopäitä, joka taas johtuu täysin kasvatuksen puutteesta.

[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 09:36"]

Ehkä sosiaaliset tekijät vielä lisäävät geneettistä altistusta adhd:hen. Ihan samalla tapaa kuin olen ihmetellyt miksi 75% "pienluokan" oppilaista on sosiaalihuollon asiakkaiden lapsosia.

[/quote]

Eli sossu muuttaa geenejä... Mikä siellä  tarkemmin geeneihin vaikuttaa, huonepöly vai sosiaalivirastojen käyttämät pesuaineet vai mikä?

Sullapa vinha teoria, en nyt kuitenkaan ihan heti kannusta ottamaan yhteyttä BMJ:iin tai Duodecimiin tutkimushypoteesisi kanssa.

Niin sanottu faktasi pienluokkien oppilaiden sosioekonomisesta taustasta on ihan yhtä huuhaata. Totta kai voimakkaat neurologiset ongelmat altistavat lapsen syrjäytymiselle, varsinkin jos kohtelu on tuota kaliberia kuin sinun ennakkoluulosi. Mutta iso osa erityislapsista on täysin normaaleista perheistä.

terveisin as-lapsen akateemiset vanhemmat, joiden vuositulo sadan tonnin kintaalla.

Niin.. Iso osa lääkäreistähän ei oikein edes usko adhdn olemassaoloon.

ADHD-lasta on näennäisesti vaikeaa saada "kuriin" siitä syystä, että kyseessä ei ole kurinpidollinen ongelma. Ongelma on lapsen toiminnanohjauksessa ja impulssikontrollissa, ei siinä, etteikö hän tietäisi mitä saa tehdä ja mitä ei. Tällaisessa tapauksessa rangaistusten koventaminen loputtomiin tai jatkuva lapsen mollaaminen ei kohenna tilannetta mitenkään, vaan aiheuttaa helposti lisäksi psyykkisiä ongelmia.

Vaikeasta adhd:sta kärsivä tarvitsisi vierelleen koko ajan jonkun, joka osaa ohjata oikeaan suuntaan. Käytännössä tätä on usein mahdoton toteuttaa, ja virheitä pääsee tapahtumaan.