Murkkupoikien äidit!

Olet ehkä ainoa, jolle hän voi/uskaltaa kiukutella

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 11:01"]

Olet ehkä ainoa, jolle hän voi/uskaltaa kiukutella

[/quote]

Kyllä se isälleenkin tohtii rutista, mutta minä olen kuitenkin se jota kritisoidaan ja solvataan useimmiten ja koviten ja pahiten. Johtunee siitä että olen tiukempi kuin isänsä ja huolehdin tiukemmin mm peliajoista, ruudun ja kännykän käytöstä, jakelen tarvittaessa "sanktioita" jne mutta silti. Ja juu olen milj x miehelle tästä rutissut mutta hän vain jatkaa löyhempää linjaansa joten se siitä.

ap

Joo, murrosikäisen tunteet menevät laidata laitaan ja nuori ei välttämättä edes ite tiedä miksi tuntee niin. Mistä teidän väliset riidat yleensä alkaa, mistä se nuori on niin kiukkunen sinulle?

Muistathan kaikkien niiden vaatimusten ja odotusten lisäksi helliä ja leperrelläkin välillä, jokaisen nuoren murkkuikäisen sisällä asuu puoliksi se vanha lapsi ja puoliksi aikuisuutta ja itsenäisyyttä kohti kasvava nuori.

Kyllä se välillä aukoo päätään. Vaihtelevasti omista fiiliksistä riippuen lähden mukaan siihen kiukutteluun/sanon että en tykkää että puhut mulle noin kun mäkään en sulle/sanon että mäkin tykkään susta johon se sanoo että mä en susta, mutta samalla huomaa että on mielissään kun sanon tykkääväni.

Kai se osalla kuuluu tuohon ikään.

Kiukuttelee juurikin noista peliajoista ja kännykän käytöstä, minä kun rajoitan niitä kuten olen aina tehnyt.

Ja kyllä, todellakin lepertelen lapsilleni, sen jälkeen kun syntyivät olen päivittäin kertonut mm rakastavani heitä, taisin sanoa sitä jo silloin kun olivat kohdussani. Silitän ohimennen päästä tai poskesta, halailen, pyydän viereeni, rutistan, sanon rakastavani jne. eli niidenkään puutteesta ei voi olla kyse.

ap

Omat lapset jo aikuisia, kuopuskin jo melkein 18. Esikoisen murkkuikä kun oli kauheimmillan, niin tätini sanoi mulle viisaasti, että lapset kapinoivat ja kiukettelevat kaikkein eniten sille henkilölle, johon he eniten luottavat. Ei paljon naurattanut, kun teini rages mulle, mutta ajattelin, että olen luoton arvoinen. Ne vuodet jo takana ja meillä hienot välit, kaksi vanhempaa opiskelevat ja asuvat opiskelupaikkakunnilla, käyvät tosin kotona säännöllisesti.

Määrittele tuolle kiukuttelulle kuitenkin semmoiset rajat, että sinua ei solvata eikä nimitellä. Teinari kyllä ymmärtää tietyt rajat, kunhan muistutat ja pidät niistä kiinni. Säännöistähän saa toki rutista ja valittaa mutta äitiä ei haukuta kuitenkaan.

Tiedän tuon sanonnan, että on vain hyvä jos lapsi ns uskaltaa kohdistaa sinuun negatiivisia tunteitaan ja ylipäänsä näyttää niitä kotonaan, mutta jotenkin sekään ei nyt enää "lohduta". On vain sellainen tunne, että toiminkin ja teen väärin, että en olekaan hyvä äiti enkä mitään. Poika on hirvittävän vakuuttava jutuissaan ja niin kovin kovin tosissaan, ollut aina hyvä verbaalisestikin ja lisäksi kun on varsin fiksu niin se vielä lisää tuota vakuuttavuutta. Ei se edes korota koskaan ääntään kun paasaa ja pauhaa tai paukauta ovea kiinni toisin kuin minä ja olenkin saanut kuulla olevani mm lapsellinen yms:( hän on niin hemmetin rationaalinen ja oikein insinöörityyppinen ja se näkyy tässäkin, minä taas tunneihminen oikein viimeisen päälle.

ap

Olet kuitenkin toiminut niinkuin vanhemman kuuluu. Omasta mielestäni liikutella saa, mutta solvauksia tai hlökohtaisuuksiin menemistä en salli.

liikutella = kiukutella, hiton mobiili...

Meillä ei vielä murkkupoikaa, mutta tyttö löytyy. Seiskaluokka oli tosi vaikea; ennen niin tasainen lapsi otti agendakseen, kuinka hänen tavoitteensa on olla mahdollisimman paljon poissa kotoa ja jos on kotona niin omassa huoneessaan erossa meistä vanhemmista. Muutama paha raivari sisältyi aikaan. Haukkui minua aika pahasti ja meikä vuodatti iltaisin kyyneleitä. Sitten tasaantui ja nyt meillä kasiluokkalainen maailmaa kohtaan aika krittinen tyttö, mutta meille ihan ystävällinen tyttö. Paljon helpompaa jo.

Kestä hetki ja usko, ettei teinin pahankaan puheen takana ole mitään henkilökohtaista, olet hänelle rakas ja tärkeä kuitenkin!

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 11:10"]Kiukuttelee juurikin noista peliajoista ja kännykän käytöstä, minä kun rajoitan niitä kuten olen aina tehnyt.

Ja kyllä, todellakin lepertelen lapsilleni, sen jälkeen kun syntyivät olen päivittäin kertonut mm rakastavani heitä, taisin sanoa sitä jo silloin kun olivat kohdussani. Silitän ohimennen päästä tai poskesta, halailen, pyydän viereeni, rutistan, sanon rakastavani jne. eli niidenkään puutteesta ei voi olla kyse.

ap
[/quote]
siis kuinka vanha sun lapsi on? Mulla 15v ja en tod rajoita kännykän käyttöä. Pelaa porukkaa pari kertaa kuussa, tietokonepelejä ei pelaa.
urheilee, katsoo leffoja netflixistä, hengaa kavereiden kans ulkona.

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 11:40"][quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 11:10"]Kiukuttelee juurikin noista peliajoista ja kännykän käytöstä, minä kun rajoitan niitä kuten olen aina tehnyt.

Ja kyllä, todellakin lepertelen lapsilleni, sen jälkeen kun syntyivät olen päivittäin kertonut mm rakastavani heitä, taisin sanoa sitä jo silloin kun olivat kohdussani. Silitän ohimennen päästä tai poskesta, halailen, pyydän viereeni, rutistan, sanon rakastavani jne. eli niidenkään puutteesta ei voi olla kyse.

ap
[/quote]
siis kuinka vanha sun lapsi on? Mulla 15v ja en tod rajoita kännykän käyttöä. Pelaa porukkaa pari kertaa kuussa, tietokonepelejä ei pelaa.
urheilee, katsoo leffoja netflixistä, hengaa kavereiden kans ulkona.
[/quote]
siis pelaa pleikkaa.

Mun pojat on 13 v, 17 v ja jo 19 v. Minkäikäisestä on kyse?

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 11:40"][quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 11:10"]Kiukuttelee juurikin noista peliajoista ja kännykän käytöstä, minä kun rajoitan niitä kuten olen aina tehnyt.

Ja kyllä, todellakin lepertelen lapsilleni, sen jälkeen kun syntyivät olen päivittäin kertonut mm rakastavani heitä, taisin sanoa sitä jo silloin kun olivat kohdussani. Silitän ohimennen päästä tai poskesta, halailen, pyydän viereeni, rutistan, sanon rakastavani jne. eli niidenkään puutteesta ei voi olla kyse.

ap
[/quote]
siis kuinka vanha sun lapsi on? Mulla 15v ja en tod rajoita kännykän käyttöä. Pelaa porukkaa pari kertaa kuussa, tietokonepelejä ei pelaa.
urheilee, katsoo leffoja netflixistä, hengaa kavereiden kans ulkona.
[/quote]

Ei minunkaan mielestä nuorelta voi rajoittaa kännykän käyttöä, se kun on osa tätä nykypäivää ja some aikakautta. 15v -> kuuluukin pitää kavereiden yhteyttä jne. Hankala selittää mutta nyt eletään kuitenkin vuotta 2014 ja jos lapsesi on 14 tai enemmän niin voisit relata vähän rajoitusten suhteen..

Minulla 14 vuotias poika, joka ei tee kännykällä muuta kuin katsoo jonkun muun henkilön pelaamista tai youtube videoita!!!  Ei koskaan käytä puhelinta soittamiseen tai viestittelyyn, joten otan kännykän joskus jopa viikoksi pois rangaistukseksi jostakin. Hän viettää aikaansa muutenkin vain kotona, enimmäkseen omassa huoneessaan, välillä tulee kiusaamaan pikkusisaruksiaan (6kpl) tai haistattelemaan meille vanhemmille.

Hän ei koskaan käy kavereiden luona tai poistu edes pihalta,  emme edes tiedä onko hänellä enää kavereita? Kovasti väittää, että on, mutta ei halua olla heidän kanssaan vapaa-aikanaan!!

Poikamme ei harrasta enää mitään, ei halua, mikään ei kiinnosta, kaikki on noloa paitsi tabletilla/läppärillä plärääminen omassa rauhassa :-(  

Poika täyttää kohta 13v. Ja ei harrastakaan enää mitään ja ulkoilu muutenkin kuulema ihan suolesta eli ei sitäkään oikein ole eikä pyöri kavareidensa kanssakaan ulkona, nuorisotalolla tai misään. Koulunsa hoitaa joo ja lukee eri lehtiä mutta muuten elämä oliskin hänen puoleltaan pelkkää kännykkää, tietokonetta ja iPadia.

ap

Kukaan ei käy enään nuorisotalolla

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 12:41"]

Kukaan ei käy enään nuorisotalolla

[/quote]

No, meillä kys paikka on aika voimissaan ja siellä jopa käy väkeä, on pelit ja vahkeet, biljaripöydät ja kuntosalikin ym.

ap

14v poikamme ei haistattele minulle, enkä sitä sallisikaan. Kritisoi ja vastustelee kotitöiden tekemistä, mutta tekee ne kuitenkin kunhan odotan hetken aikaa. Ihana poika, en voi kuin kehua koska osaa käytöstavat, koulu sujuu ja opettajat tykkää. Anna pelata ja käyttää kännykkää, en rajoittele niiden käyttöä. Lähtee kanssani patikoimaan kun pyydän ja annan alkuun sanoa ne ensin tulevat vastustelu sanat.