Hyperemeesi/erittäin vaikea raskauspahoinvointi
Kuinka paljon on meitä jotka joutuvat koville alkuraskauden/koko raskauden ajan pahoinvoinnin kanssa? Olisin erittäin kiinnostunut kuulemaan miten hoidatte itseänne/miten lääkärissä asiaan suhtaudutaan ja mitä hoitoa on tarjolla? Entä miten henkisesti jaksatte vaikean ajan ylitse. Onko keinoja minkä avulla olette pystyneet jatkamaan töissä käyntiä vai oletteko jääneet sairaslomalle ihan suosiolla?
Odotan itse ensimmäistä lasta, ja alku kuukaudet kuvittelin pahoinvoinnin olevan ihan normaalia. En tiennyt mitä odottaa tai mikä on normaalia. Nyt kuitenkin kun viedään jo viikkoja 14+2, takana useampi tiputus ja yli 3 kuukautta pelkkää lepoa, niin tiedän että mulle on arvottu se astetta haasteellisempi raskausaika. Toki vielä kuvittelen että maagisen 16 viikon ylityttyä minäkin pääsisin "nauttimaan" raskaudesta.
Itse asun ulkomailla niin olisin enemmän kuin kiinnostunut kuulemaan "tuoreita" kokemuksia miten Suomessa pahoinvointia hoidetaan. Itse käytän lääkitystä, jota käytetään myös syöpäpotilailla, Suomessa olevan lääkkeen nimeä en tiedä. Lääkärit haluaisivat pitää minut sairaalahoidossa, mutta en voi sietää niitä oloja niin vain siinä tilanteessa kun en enää jaksa niin olen tiputuksessa.
Kaikesta huolimatta toivon ettei kenelläkään muulla olisi vastaavaa vaan saisitte nauttia raskausajastanne.
Kommentit (13)
Eihän pahoinvointi koskaan ole mukavaa, enkä sitä kenellekkään toivo. Siitäkin huolimatta että se on tietynlaisena muistutuksena tulevasta ihanuudesta ja muutoksesta elämässä.
Tottakai otan vinkkejä vastaan miten itse kukin helpottaa pahoinvointia/mikä on oloa helpottavaa ruokaa/juomaa tai ihan tekemistä.
Eka viikoilla kävin uimassa jokapäivä, ja se auttoi hetkellisesti. Kunnes olot meni sille tasolle että uintireissun jälkeen olin vähintään 2 päivää todella todella huonossa kunnossa.
Ruokaa on kokeiltu niin keitoista, liemistä, kylmiin ja kuumiin ruokiin. Samoin juomien kanssa. Toistaseks ruokavalioni koostuu leivästä, fetajuustosta, tuorekurkusta ja kaakoasta. Jääpalat, jäätelöt, mehujäät...kaikki kokeiltu mutta mulla ei auttanut. Nyt olen yrittänyt löytää inkiväärituotteita, se olis seuraavana listalla, tosin en ole onnistunut löytämään.
Lääkityksen kanssa menee myös B-vitamiinia, josta ei ainakaan toiseksi ole ollut mitään apua.
Sullekki voimia pahoinvoinnin kanssa, yleensähhän se helpottaa 12 viikolla joten ei enää pitkään (toivottavasti) jäljellä.
Kiitti! Toivotaan tosiaan, että menee ohi pian.
Hei, eiks inkivääri ollut sillä ruoka-aineiden listalla, jota ei suositeltu syötävän raskauden aikana? Muistanko nyt oikein?
Fetasta olen myös ollut epävarma, onko se pehmeä juusto... Heheh, hajoaa pää noihin ruoka-ainelistoihin.
Mulla paras keino hillitä pahaaoloa on yrittää rauhoittaa tilanne, silloin kun etoo. Koska teen töitä kotoa käsin, pystyn ajoittamaan usein levon niin, että pahimman olon aikana ei tarvi työskennellä. Mut eihän se aina ole mahdollista tietenkään, jos on joku deadline päällä tai sovittu meno. Silloin täytyy vaan purra hammasta... Kahvin olen vähentänyt ihan minimiin. Toisaalta koetan pitää ruokailujen välit suht pieninä (ei onnistu sekään aina), koska tyhjä vatsa taas tekee häijyä. Haasteellista on usein tuossa aamupäivän/puolenpäivän aikaan. Jos mulla on silloin mahdollista mennä pitkäkseni, niin arvaa vaan mitä teen. Yritän välttää stressaavia ajatuksia pahanolon aikana, koska jostain syystä fyysinen pahaolo ja huolet ruokkivat minulla toisiaan. Vaan helpommin sanottu kuin tehty sekin. ;)
Uskoisin, että liikunta on hyvä juttu, mutta ehkä se liikuntakin kannattaa ajoittaa sellaiseen hetkeen päivästä, kun on parempi olo. Tai ainakin itsestäni näin tuntuu. Iltapäivällä/illalla lenkille on jotenkin kivempi mennä, kun ei niin möyri mahassa.
En kyllä oo aatellu kumpaakaan asiaa sen tarkemmin, alkuun välttelin valkosta,pehmeetä juustoa. Se tehdään täällä meillä kuitenkin keittämällä niin en usko siitä olevan haittaa, raakamaitohan se on se jota ei suositella. Inkivääriä oon kuullu käytettävän raskauspahoinvoinnin estämiseksi, ei raakana vaan pastillin tapasena valmisteena. Pitääkin varmistaa ennenku edes löydän koko tuotetta. :D Jotenkin täälä meilläpäin se ruoka-aine lista oli niin lyhyt mitä lääkäri anto etten ees oo osannu koko asiaan sen suuremmin ajatusta laittaa. Toki netistä oon lukenu suositukset mitä Suomessa on, ne tuotteet oon pyrkiny jättämään ainakin pois mitkä on ollut molempien maiden "listalla".
Nyt mun on pakko syödä kaikkea mikä menee alas, se tosiaan on niin pieni lista enää.
Mulla ei oo yli kolmeen kuukauteen ollu päivää että jaksaisin olla pystyssä puoltatuntia pidempään. Ruokaa en pysty laittamaan, siivoamaan tai kaupassa käymään, kun voimat vaan ei riitä. Kerran yritin käydä töissä, se päivä venyi 5 tunnin mittaseksi. Sen päälle pääsin hoitamaan itteäni tiputuksella, ja lääkityksellä. Siitä huolimatta en päässyt viiteen päivään jaloilleni.
Nyt ainoastaan miehen avulla käyn lääkärissä, muuten aika menee hyvin pitkälti pedin ja vessan välillä. Mies pitää kodista ja mun ruokkimisesta huolen. Ilman sitä olisin jatkuvassa sairaalahoidossa. Ehkä koko aikana on ollut 7 päivää millon oon päässy helpomalla, sekin tarkoittaa jatkuvaa pahoinvoinnin tunnetta ja sisusten tyhjennystä vain kerran pari.
Edelleen haluan uskoa siihen 16 viikon ihmeeseen. Uskon että pääsen vielä ennen lapsen syntymää töihin, urheilemaan, nauttimaan näistä hetkistä ennen suurta elämänmuutosta.
Voi ei, kuulostaapa kurjalta. Mutta uskotaan ihmeisiin, ei kai sunkaan koko tuleva raskaus voi noin voimakkaan pahoinvoinnin keskellä mennä, kun kuitenkin yleensä just se alkuraskaus on pahin. Onneksi sulla on huolehtiva mies, yksin olisi kurjempaa. Jaksamista!
Luulisi, että täältä palstoilta löytyisi myös muita, jotka voisivat vinkata, mistä he ovat saaneet avun pahoinvointiin. Itse kaipaisin taas vinkkejä, kuinka saisin stressin kuriin. Omalla tavalla pahoinvointia sekin, kun tosiaan huolet ja fyysinen kuvoutus nivoutuvat yhteen.
Täällä mä taas itse ihmettelen, miksi juon tuota kahvia edes noinkaan pientä kuppia, vaikka se tekee niin häijyä. Vaan kun en tykkää päänsärystä ja väsymyksestäkään. Puun ja kuoren välissä...
Stressiin oikeastaan ainut keino on vaan päästää menemään, ja laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Kaikkein vaikeimman taistelun sä käyt oman ittes kanssa. Mä pitkään tein kotona töitä, ja uskoin olevani valmis opettajan hommiin, kun kouluvuosi starttasi täällä. Stressasin myös sitä ettei koti ollut kunnossa, enkä kyennyt ruuanlaittoon...ja olis ollu niin miljoona hommaa mitä yritin tehdä vaikkei voimat riittänyt.
Nyt oon oppinu hyväksymään tämän tilanteen, tää on kuitenkin ohimenevää. Jos ei parissa viikossa, niin viimestään viiden kuukauden päästä. Enää en stressaa kotihommista tai töistä. Suosittelen sullekki et omien voimien mukaan teet vaan mitä huvittaa ja mikä tuntuu hyvältä. Ja teet vaan asiat mitkä on pakko sen lisäksi.
Suosittelen kokeilemaan kahvia kylmänä, esim. maitokahvi on hyvää kylmänäkin. Mä kaipaan aivan älyttömästi kahvia, mut en vaan pysty juomaan. Välillä kun kofeiininpuute on sietämätön niin sitten juon lasillisen pepsiä. Se tekee terää.
Joo, pitäisi ehkä kokeilla lisätä maitoa enemmän. Kaikkineen kahvinjuonti on vähentynyt kyllä aika radikaalisti. Tänään taas ällöttää, kun kaiken väsymyksen keskellä menin juomaan toisenkin kupillisen kahvia. Mutta pääsääntöisesti sanoisin, että olo on hiukan hellittämään päin. Ei joka päivä tule ollenkaan enää näitä huonon olon kohtauksia, joissa voimat menee.
Kunpa voisikin vaan olla ja levätä, mutta duunit eivät hellitä... Mutta ehkä voisi tosiaan yrittää olla ottamatta liikaa stressiä niistäkään.
Onko sulla Lazyanne yhtään helpottunut olo viime viikosta?
Kiva jos sielläpäin alkaa olot hellittämään. Mä taas unelmoisin siitä että olisin ees vähän kunnossa et jaksaisin töihin, mut tällähetkellä ei mitään mahiksia.
Olot on ehkä ees vähän helpottanu, välillä päiviä etten oksenna ollenkaan. Lääkityksen kanssa siis alkaa olemaan jo ihan siedettävää. Päivät menee edelleen kotona, jos lähden mihinkään niin siitä kiitoksena saan levätä 2-3 päivää aivan voimattomana.
Ensiksi toivon että teillä olot olis helpottuneet... Sitten inkivääristä,THL tai Evira tai mikä lie suosittaa inkiväärin välttämistä kaikissa mudoissaan,koska uusimpien tutkimusten mukaan ei voida pois sulkea mahdollisia haittavaikutuksia.
Tää oli mulle ainakin huono uutinen,mä kun keittelin esikoista odotellessa "inkivääriteetä" harvase päivä.
Esikoista odottaessa oksensin viimesen kerran synnytyssalissa... Oloihin tuli parannusta raskauden aikana kun sain reseptillä närästyslääkkeen mut missään vaiheessa ei ollut pahoinvoinnitonta kautta.
Nyt kakkosta odottaessa pahoinvointi ollut rankempaa,samoin närästys. Laihduin 1.5viikossa 3kg kun ei vesikään pysynyt sisällä. Sain lähetteen tiputukseen ja lääkereseptin Primperaan . Sen avulla sain edes jotain syötyä ja juotua. Nyt rv 13 ja pahoinvointi vähentynyt.enää en oksenna 5krt päivässä. On ollut aika rankkaa esikoisen (1.5v) kanssa kun ei jaksa oikeen mitään,kun etoo aamusta iltaan ja närästää.
Aamulla kun oon syönyt aamupalan alkaa heti oksettaa. Ruokavalio on tosi suppea,ei tee mielikään oikeen mitään.mut pääosin syön leipää ja riisiä . Vettä mene litroittain,sitruunalla höystettynä ja se auttaa!
Lazyanne: kiva, jos sulla on edes ajoittain siedettävämpää.
Mamatrn: aika rankkaa sullakin on ollut. Tsemppiä!
Just kun pääsin eilen sanomaan, että itselläni hellittää, niin sitten tuli taas tämä aamu. Huhhuh. Näyttää siltä, että mitä väsyneempänä, kiireisempänä ja stressaantuneempana sitä herää ja päivään valmistautuu, sitä heikompi olo on. Ja nyt on taas tällainen huippukiire päivä (joku vois kysyä, mitä mä täällä palstalla sitten teen, mutta pakko käydä jakamassa...) Vaikka mulla on vaan ihan normaalia pahoinvointia eikä ollenkaan noin heavya kuin teillä, niin eihän tämä kivaa ole. Varmaan pääsen helpommalla kuin moni muu, kun en oksentele, mutta kuvotus mikä kuvotus ja heikotus mikä heikotus. Kuitenkin kun välissä on ollut pari parempaa päivää, niin muistaa edes, mitä se hyvä olo on... Kai tämä tästä.
Tsemppiä! Mä palaan nyt töiden pariin - yritän...
Mamatrn: Jotenkin niin lohdutonta ees kuulla et joudut toisen kerran kokemaan samaa, siitäkin huolimatta että lopputulos on jotain ihanaa. 9 kuukautta jatkuvaa huonoa oloa on todellakin rankkaa, vaikka fyysisesti jotenkin sietäskin oloa niin henkiset voimavarat tulee vastaan. En tiiä miten Suomessa pääsee hoitoon, mut täälä pääsen heti tiputukseen jos voimat on poissa. Suosittelen ehdottomasti että pyrit heti ku mahdollista tiputukseen, vaikka vaadit että saisitko viikoittain kunnes helpottaa edes vähän. Mulla tosin viime tiputuskaan ei auttanu vaan oksensin jo samana iltana normaaliin tapaan.
Mä en tiiä miten Suomessa suhtaudutaan lääkitykseen, mut mun pelastus on ehdottomasti ollut tuo lääkitys. Otan aamulla lääkkeen ja pyrin seuraavien tuntien aikana syömään paljon. (munkin ruokavalio koostuu jogurtista, juustosta ja leivästä) Illasta sit voi huoletta päästellä kaiken ulos. Näin tehtyäni oon pystyny olemaan nyt jo pidemmän jakson kotona, koska inhoan sairaaloita yli kaiken.
Tsemppiä sulle, ja toivotaan et edes vähän alkais helpottamaan tai löytyis sopiva lääkitys ja apu mikä ees aavistuksen helpottas oloa.
Jännityksellä odotan: Ihan yhtälailla raskausaika voi olla vaikea pelkän pahoinvoinninkin takia. Sulla ei välttämättä ole enää montaa viikkoa sit kuvotusta ainakaan jälellä jos menee "normijuttujen" mukaan. Väsymyksestä en sano mitään, taitaa kaikkia väsyttää tää olotila.
Ollaan reippaita ja yritetään olla hehkeitä itse kukin!
Joo, toivotaan, että helpottaa meillä kaikilla.
Väsymys on yksi yleisimmistä raskausoireista, näin olen käsittänyt.
Noin voimakkaasta pahoinvoinnista ei ole kokemusta, mutta lievemmästä kyllä ja toistaiseksi se ollut aika lailla päivittäistä. Viikkoja vasta 8+1. Itse en oksentele, mutta pahaaoloa on muuten ja vessassa saa juosta. Toivottavasti sulla olo helpottuu. Itselle tällainen lievempikin pahoinvointi on välillä lamauttavaa. Lohduttavaa on se, että kun on oireita, niin tietää myös, että raskaus jatkuu. Näillä viikoilla kun mitään ei ole vielä ulkoisesti nähtävissä. Tsemppiä!