Pitkässä liitossa olevat mitä jos puoliso ihastuu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, lähipiirissä mies ihastui "olemme vain hyviä työkavereita"- selityksen kera. 

Perhe jäi kaikenaikaa vähemmälle ja työkiireet lisääntyivät. Noin reilu puolivuotta myöhemmin muutti tämän uuden naisen luo ja on edelleen siellä.

Tuossa vaiheessa asiasta ehkä kannattaa keskustella sen puolison kanssa. Kaikille reilumpaa että kenenkään parisuhteen ulkopuolisen esim. tämän ihastuksen kohteen ei tarvi ottaa asiaa puolisolle puheeksi.

Miksi ihastuksen kohteen pitäisi ottaa parisuhteeseen kuuluva asia esille? Ei kuulu ulkopuoliselle.

Onhan tilanne hiukan outo jos ihastuneet suunnittelee yhteenmuuttoa mutta puoliso ei pysty kertomaan siitä nykyiselle puolisolle. Niinkin on kuulemma käynyt että se ihastuksen kohde on tuossa tilanteessa ottanut asian puheeksi. Tyyliin puolisosi on muuttamassa yhteen kanssani joko sä olet kamppeesi pakannut.

Harvemmin ihastukset kuitenkaan tätä tarkoittavat. Miksi ihastuksen kohde huolisi noin munattoman miehen? Saman tekisi myös hänelle myöhemmin. Silti asia ei kuitenkaan kuulu parisuhteen ulkopuoliselle.

Vastasin viestiin jossa oli "Perhe jäi kaikenaikaa vähemmälle ja työkiireet lisääntyivät. Noin reilu puolivuotta myöhemmin muutti tämän uuden naisen luo ja on edelleen siellä."

Ja minä vastasin viestiin, että harvemmin ihastumiset tätä tarkoittavat.

Miten tollanen tulee esiin ellei puoliso itse kerro? Tietty jos ihastuu esim työkaveriin ja alkaa olla ylitöissä jatkuvasti niin sitten. Mutta silloinhan puoliso on jo tehnyt ihastumisensa eteen jotain jolloin tilanne on aika radikaali.. tai itse ajattelen että jos ihastuu niin se on vain tunne mutta jos alkaa edistää asiaa niin silloin mennään jo tekoihin.

Ottaisin eron. Aikuinen ihminen pystyy kyllä olemaan uskollinen ja olemaan hakeutumatta tilanteisiin.

Vierailija kirjoitti:

Voisinpa melkein lyödä vetoa, että vaikka kuinka ruuvia kiristän, niin ei myönnä mitään.

Kiitos neuvoista, laitan kaikki kortit pöytään. Ja epäilijöille, en pelkää eroa. Sekin on parempi kuin olla jatkuvasti epätietoinen.

Älä nyt muija hulluja höpötä. Ja tämän keskustelun jälkeen te elätte onnellisena elämänne loppuun asti yhdessä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeessä pystyt olemaan ottamatta puheeksi? Ja miten voit olla varma, ettei mitään tapahdu? Johtuuko se pelosta?

Liittonne ei ole kovin hyvässä jamassa, jos et uskalla ottaa puheeksi vaikeaa ja sinua häiritsevää asiaa. Miestäkin helpottaisi se, saisi asiaa järkevästi purettua eikä se olisi välillänne oleva "salaisuus". 

Itsellä ei ole kokemusta, mutta meillä on käynyt niin pari kertaa, että ystäväperheen mies on ihastunut minuun. Jouduttiin katkaisemaan ne ystävyydet.

Mies on sen tyyppinen että en usko että hän myöntäisi asiaa. Joten siitä tulisi ihan hirveä riita ja tilanne olisi pahempi kuin ennen riitaa.

Niin se vaan meillä on.

Mutta näköjään ollenkaan ei ole edes pienen pientä mahdollisuutta, että olisit itse väärässä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, lähipiirissä mies ihastui "olemme vain hyviä työkavereita"- selityksen kera. 

Perhe jäi kaikenaikaa vähemmälle ja työkiireet lisääntyivät. Noin reilu puolivuotta myöhemmin muutti tämän uuden naisen luo ja on edelleen siellä.

Tuossa vaiheessa asiasta ehkä kannattaa keskustella sen puolison kanssa. Kaikille reilumpaa että kenenkään parisuhteen ulkopuolisen esim. tämän ihastuksen kohteen ei tarvi ottaa asiaa puolisolle puheeksi.

Miksi ihastuksen kohteen pitäisi ottaa parisuhteeseen kuuluva asia esille? Ei kuulu ulkopuoliselle.

Onhan tilanne hiukan outo jos ihastuneet suunnittelee yhteenmuuttoa mutta puoliso ei pysty kertomaan siitä nykyiselle puolisolle. Niinkin on kuulemma käynyt että se ihastuksen kohde on tuossa tilanteessa ottanut asian puheeksi. Tyyliin puolisosi on muuttamassa yhteen kanssani joko sä olet kamppeesi pakannut.

Harvemmin ihastukset kuitenkaan tätä tarkoittavat. Miksi ihastuksen kohde huolisi noin munattoman miehen? Saman tekisi myös hänelle myöhemmin. Silti asia ei kuitenkaan kuulu parisuhteen ulkopuoliselle.

Vastasin viestiin jossa oli "Perhe jäi kaikenaikaa vähemmälle ja työkiireet lisääntyivät. Noin reilu puolivuotta myöhemmin muutti tämän uuden naisen luo ja on edelleen siellä."

Ja minä vastasin viestiin, että harvemmin ihastumiset tätä tarkoittavat.

Paljastat kyllä myös sen että luetunymmärtämisessä on sinulla haasteita.

Ollaan oltu vain kolme vuotta yhdessä ja olen pari kertaa ihastunut tänä aikana. Olen heti kertonut puolisolleni, joka lähinnä vain nauraa asialle ja kiusoittelee. Kun olen kertonut ihastuksesta niin se on mennyt aika nopeasti ohi. En ikimaailmassa haluaisi oikeasti mitään kenenkään toisen kanssa. Kunhan vaan tulee pieniä ihastuksia.

Vierailija kirjoitti:

Voisinpa melkein lyödä vetoa, että vaikka kuinka ruuvia kiristän, niin ei myönnä mitään.

Kiitos neuvoista, laitan kaikki kortit pöytään. Ja epäilijöille, en pelkää eroa. Sekin on parempi kuin olla jatkuvasti epätietoinen.

Sinä olet jo päättänyt, että mies on ihastunut? Kai tiedät, että suhteesta voi erota vaikka muita ei olisi? Jos ei esim luota toiseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeessä pystyt olemaan ottamatta puheeksi? Ja miten voit olla varma, ettei mitään tapahdu? Johtuuko se pelosta?

Liittonne ei ole kovin hyvässä jamassa, jos et uskalla ottaa puheeksi vaikeaa ja sinua häiritsevää asiaa. Miestäkin helpottaisi se, saisi asiaa järkevästi purettua eikä se olisi välillänne oleva "salaisuus". 

Itsellä ei ole kokemusta, mutta meillä on käynyt niin pari kertaa, että ystäväperheen mies on ihastunut minuun. Jouduttiin katkaisemaan ne ystävyydet.

Mies on sen tyyppinen että en usko että hän myöntäisi asiaa. Joten siitä tulisi ihan hirveä riita ja tilanne olisi pahempi kuin ennen riitaa.

Niin se vaan meillä on.

Et kestäisi vastausta, jos mies myöntäisi kaiken? Olet niitä kyllä kulta naisia, jotka laittaa omat tunteet sivuun ettei vaan tule riitaa? Hanki itsetunto.

Jännä, mulle tulee päinvastainen vaikutelma. Eiköhän se mies ole tämän tarinan kylläkulta.

Ja mistä päädyin tähän johtopäätökseen?

Ap on päättänyt itse mikä tilanne, kysymättä, keskustelematta toiselta. Miten toinen voi tuossa voi "voittaa" tai päästä edes tasapeliin?

Jos myöntää - jäätävä riita

Jos kiistää (vaikka se olisi totuus), luuletko et ap uskoisi? Ei tod. Jo nyt miettii eron mahdollisuutta, eikä pidä mahdollisena olevansa väärässä

Eli selvä päällepäsmäri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksikään suhde ei ole turvassa ihastumisilta, eikä pettämiseltä. Jos kokee epävarmuutta missä siinä omassa suhteessa pitää puhua ennen kuin se on liian myöhäistä. Jos suhteessa ei uskalla puhua omista tunteistaan mitä hiton järkeä on koko suhteessa?

Tuo olikin hyvä kysymys, kysyn sen mieheltä.

Voi olla ettei vika olekaan miehessäs vaan sussa. Oletko mustasukkainen?

No ihan hirveää, miten tuosta nyt selviytyy. Grow up.

Silloin liitossa on ongelma,jos asiaa "Ei voi ottaa puheeksi"...

Vaimo myönsi olleensa ihastunut esimieheensä.

Tiesin siitä jo puolisen vuotta aiemmin. Otaksuin heillä olevan sen kaltaiset välit etteivät ne kestä päivänvaloa. En uskonut että siinä on tunteita mukana. Annoin olla.

En uskonut että hän lähtee esimiehensä kaltaisen luisuhartiaisen löysäleuan peleihin mukaan, etenkään suhteemme hinnalla, koska olen sokeasti pistänyt tähän perheeseen ja suhteeseen aivan kaiken peliin.

Eniten koko hommassa vitutti sen ”suhteen” lopettaminen laittamalla asiat minun mustasukkaisuuteni piikkiin, vaikken oikeastaan koskaan kokenut olevani mustasukkainen vaan enemmänkin ärsyyntynyt sen persekärpäsen pörinästä.

Jälkikäteen olen miettinyt että tulinkohan tuon puolen vuoden aikana nielleeksi niin kovan palan, ettei suhde enää toivu tästä entiselleen. Olisi ehkä kannattanut heti ottaa asia puheeksi. Hän myönsi ihastumisen kahdeksan kuukautta sitten, mutta edelleen puntaroin jatkamisen mielekkyyttä. Lähinnä omien tunteiden viilenemisen vuoksi.

Meillä on silti perheessä kaikki hyvin - pienet lapset ja taloudelliset asiat suhtkoht kunnossa. Perheessäkin sen verran lämpöä ettei tää toivottavasti vaikuta mitenkään lapsiin.

Ymmärrän mitä koet. Kuuntele itseäsi. Anna anteeksi jos pystyt. Ilman kaunaa on helpompaa.

Vierailija kirjoitti:

Sitä kutsutaan elämäksi.

Sitä kutsutaan pettämiseksi. Henkistä salailua, fyysistä pettämistä, heikkojen reppanoiden pakoa todellisuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä kutsutaan elämäksi.

70 % ihmistä kertoo olevansa tai olleensa joskus ihastunut parisuhteensa ulkopuoliseen ihmiseen.

Ja missä tieteellinen tutkimus? Mutua ei lasketa.

Mun mielestä on aika huono jos asioista ei voi puhua suoraan...

Ihastuminen johtuu usein siitä että omassa parisuhteessa on jotain kismaa?

Niin oli meilläkin, vaimo oli tyytymätön tiettyihin juttuihin, ei puhunut niistä mitään joten minä en myöskään tiennyt niistä? Luulin että kaikki suht ok, toki lapsiperhearkea, yhteistä aikaa ei kunnolla jne.

Mutta sitä en olisi ikinä uskonut että vaimo ihastuu ja rupeaa suhteeseen mun kaverin kanssa.

Ja täysin selän takana. No, eipä ole enää kaveri ja ei ole vaimokaan.

Nykyisessä suhteessa vaadimme molemmat että puhutaan asioista, ihan vaan siitä syystä että silloin on hyvä olla.

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä on aika huono jos asioista ei voi puhua suoraan...

Ihastuminen johtuu usein siitä että omassa parisuhteessa on jotain kismaa?

Niin oli meilläkin, vaimo oli tyytymätön tiettyihin juttuihin, ei puhunut niistä mitään joten minä en myöskään tiennyt niistä? Luulin että kaikki suht ok, toki lapsiperhearkea, yhteistä aikaa ei kunnolla jne.

Mutta sitä en olisi ikinä uskonut että vaimo ihastuu ja rupeaa suhteeseen mun kaverin kanssa.

Ja täysin selän takana. No, eipä ole enää kaveri ja ei ole vaimokaan.

Nykyisessä suhteessa vaadimme molemmat että puhutaan asioista, ihan vaan siitä syystä että silloin on hyvä olla.

Siinäpä rehti mies! Olispa mun mieskin, mutta ei kun jatkuvasti flirttailee ja valehtelee.

Vierailija kirjoitti:

Miten tollanen tulee esiin ellei puoliso itse kerro? Tietty jos ihastuu esim työkaveriin ja alkaa olla ylitöissä jatkuvasti niin sitten. Mutta silloinhan puoliso on jo tehnyt ihastumisensa eteen jotain jolloin tilanne on aika radikaali.. tai itse ajattelen että jos ihastuu niin se on vain tunne mutta jos alkaa edistää asiaa niin silloin mennään jo tekoihin.

Kyllä, kaikki mikä tehdään salassa, on pettämistä.

Tunteita tulee ja tunteita menee. Itse en lähtisi paisuttelemaan asiaa enkä tieten tahtoen kehittelemään riitaa. Keskittyisin omaan hyvinvointiini ja parisuhteen mukaviin yhteisiin hetkiin. Kutsuisin vieraita, kävisin puolisoni kanssa kivoissa paikoissa, harrastaisin ihanaa seksiä puolisoni kanssa ja olisin tietoisesti ihana tyyppi ja hyvä puoliso. Ei kukaan sellaisesta liitosta pikku ihastuksen vuoksi halua lähteä, ja jos haluaa niin sitten liitossa ei ollut hänelle tarpeeksi syytä jäädä. Jääminen on kuitenkin aina helpompaa kuin lähteminen.

Onhan noita ihastumisia ollut puolin ja toisin. Puoliso ei koskaan myönnä, paitsi kerran kun satuin näkemään tietokoneen ruudulle jätetyn keskustelun. Ei ollut enää mahdollisuutta kieltää. Kyllä niistä on riidelty ja sovittu ja ne on menneet ohi. 20 vuotta yhdessä.