Onko täällä pareja joista nainen on vanhempi?

Olen vuoden. Ja sen huomaa henkisessä kehityksessä enemmänkin. Ei olla ihan samalla aaltopituudella välillä.

3.5 v

[quote author="Vierailija" time="27.09.2014 klo 01:16"]

Olen vuoden. Ja sen huomaa henkisessä kehityksessä enemmänkin. Ei olla ihan samalla aaltopituudella välillä.

[/quote]

Nyt ei varmaankaan ole kyse mistään 41- ja 42-vuotiaasta pariskunnasta? :D

3 päivää. Puuma ilmoittautuu. Vaikuttaa ihan hirveesti kaikkeen.

Itse olen 21 ja tyttöystäväni 25. Ei vaikuta ainakaan negatiivisesti ikäero mitenkään.
Ollaan tosi tosi onnellisia. Seksi on mahtavaa ♡.
Kohta kaksi vuotta yhdessä.
Kun nähtiin ekan kerran niin periaatteessa jäin hänen luokseen asumaan. Kaikki tuntu täydelliseltä. Ihan kuin oltaisi oltu aina yhdessä. Vieläkin tuntuu siltä ja yhdessä asutaan : )

[quote author="Vierailija" time="27.09.2014 klo 01:22"]3 päivää. Puuma ilmoittautuu. Vaikuttaa ihan hirveesti kaikkeen.
[/quote]
Esimerkiksi?

6,5 v ikäeroa. Sängyssä näkyy... ärsyttää, kun mies on niin kokematon. Intoa riittää senkn edestä...

Vajaat 3,5 v. Tunnen yleensä olevani saman tasoisen, mutta "ikuisesti nuoren" komistuksen kanssa. Joskus olen laukannut edellä,koska elämänkokemusta on ollut enemmän ja ikäkausijutut tulleet ensin,välillä jäin itse joissakin asioissa perässähiihtäjäksi. Tällä hetkellä ollaan melko tasoissa. Iät neljän kympin molemmin puolin.

6 vuotta,ollaan myös neljänkympin yli ja alle. Miehelläni jo hiukset harmaantuu ja on muutenkin 'vanha sielu', pitää minun jalat maassa.. :-) Kohta 10 v. yhdessä ja edelleen hienoa.

[quote author="Vierailija" time="27.09.2014 klo 01:23"][quote author="Vierailija" time="27.09.2014 klo 01:22"]3 päivää. Puuma ilmoittautuu. Vaikuttaa ihan hirveesti kaikkeen.
[/quote]
Esimerkiksi?
[/quote]

Ei ainakaan luetun ymmärtämiseen ja sarkasmintajuun av:lla?

Oli minulla jonkin aikaa 10v vanhempi nainen. Olihan se kivaa, palvelu toimi ihan toisella tavalla kuin teinien kanssa. Ja seksikin sujui aina ilman päänsärkyjä.

[quote author="Vierailija" time="27.09.2014 klo 01:21"][quote author="Vierailija" time="27.09.2014 klo 01:16"]

Olen vuoden. Ja sen huomaa henkisessä kehityksessä enemmänkin. Ei olla ihan samalla aaltopituudella välillä.

[/quote]

Nyt ei varmaankaan ole kyse mistään 41- ja 42-vuotiaasta pariskunnasta? :D
[/quote]

Ihan vaan 20 ja 19 :)

Olen 8v vanhempi. Ei näy eikä tunnu missään, näytetäänkin saman ikäisiltä. Toisella on enemmän kokemusta joistain asioista ja toisella toisista, joten tasoissa ollaan.

Mulla on 12 vuotta nuorempi rakastaja. Seksi on hyvää, molemmille.

Eilen illalla olin vähällä ehdottaa kahvihetkeä itseäni vanhemmalle naiselle, joka oli varmaan max. 35. Saattoi kyllä olla myös hyvin kulahtanut täpärästi kolmekymppinen tai hyvin säilynyt 37+. Mutta yhdessä vaiheessa kuulin naisen alkavan puhumaan lapsistaan ja silloin kiitin onneani siitä, että en kerennyt sanoa mitään sellaista, koska se olisi ollut todella kiusallista. Tuli sellainen olo, että vanhempia tai edes itseni ikäisiä naisia ei kannata miettiä, koska niillä on jo lapsia ja suhteitakin liikaa. 

-Mies 29v-

Miehen pitää ollq vanhempi. On luonnotonta jos nainen on miestä vanhempi

Olen miestäni viisi vuotta vanhempi. Mieheni mielestä ikäero tekee minusta jyrän ja hänestä vikisevän hintin. Jostain syystä silti haluaa tuntea itsensä vikiseväksi hintiksi ja pysyä jyrän kanssa naimisissa.

Ex-parinpuolisko ilmoittautuu. Ikäeroa 9v. Olin itse juuri 30v täyttänyt kun naisen tapasin. Takana pari pitkähköä parisuhdetta (3v ja 5v) ja sekalaista treffailua. Rakastuin naisessa (silloin 39v) ennen kaikkea tietynlaiseen itsenäisyyteen ja itsevarmuuteen, yhteneväisiin tulevaisuuden odotuksiin ja elämän arvoihin. Hänellä ei ollut lapsia, eikä hän myöskään niitä halunnut, kuten en minäkään silloin, enkä nyt. Lapsikysymys käsiteltiin kai kolmansilla treffeillä, kumpikaan ei halunnut haaskata toistensa aikaa.

Ensimmäiset kolme vuotta oli yhtä ruusunpunaista euforiaa. Rakastuneina tehtiin juuri niitä juttuja mitä haluttiin, yhdessä, matkusteltiin paljon, vähän oikoen voisi sanoa että kolmen vuoden aikana kierrettiin maapallo kaksi kertaa. 

Sitten alkoi alamäki, erityisesti tähän jo alun alkaenkin muka hyvin puhuttuun lapsikysymykseen liittyen. Nyt niitä viimeistään pitäisi tehdä (luulin että aluen alkaenkin iso yhteinen tekijä oli se että kumpikaan ei halua),  varastit minulta viimeiset hedelmälliset vuodet (vaikka jo kuukauden jälkeen piti olla selväksi puhuttu, että kumpikaan ei lasta halua) ja sitten lopulta syytökset siitä, että "ei kelpaa, katselet vaan nuorempia kun haluat sen lapsen kumminkin" . Itsevarmuus ja rehellisyys, ne piirteet jotka aikanaan erityisesti vetosivat, olivat molemmat mennyttä. 

Suhde siitä sitten pikkuhiljaa hiipui ja loppui.  Nyt keskistyn uraan ja odottelen, että tulee se ~45 itsellä täyteen ja etsin suurinpiirtein samanikäisen naisen, joka joko on tehnyt ne lapset jo, tai ei niitä ihan aikuisten oikeasti halua.

T: Mies