Ajattelin luetella senssipalstalla myös kaikki huonot puoleni ja ominaisuuteni
Sittenpähän saavat minusta mahdollisimman kokonaisvaltaisen kuvan. Onko kukaan muu tehnyt samaa?
Kommentit (10)
Älä. toi on luuseriasenne, mutta toisin kuin kuvittelet. Toi on nimittäin luuseriasenne niin päin, että se viestii sun oleva niitä tyyppejä, jotka olettavat saavansa vikansa anteeksi, kun voivat sanoa ne itsekin ääneen. "Mä tiedän kyllä itsekin etten ole kedon kaunein kukkanen" jne. sillai urheella ääneellä rintaa nyrkillä puristaen mutta takaraivossa silti toive, että on sittenkin tai ainakin, että saa kuitenkin sitä rakkautta vaikka tietääkin ne vikansa. Ahdistavaaaaaa sille vastapuolelle. Toi on sellaisten ihmisten asenne, jotka haluavt sysätä ne omat heikkoutensa muiden harteille kannettavaksi. Fiksu ihminen juoksee lujaa karkuun, kun joutuu tuollaisen kanssa tekemisiin. Sä kannat itse ne vikasi, siedät ne ja koko ajan kehität itseäsi, jotta olet joku päivä se paras versio itsestäsi. Niin muutkin joutuvat sinnittelemään. Se on sitä ihmisenä kasvamista. Sä et mainosta niitä vikojasi ikään kuin sun tapauksessa nekin olisi jonkinlainen ansio ja lahja saajalleen. Ei todellakaan ole. Älä siis yritä esittää sellaista.
Kyllä. Olen tehnyt noin alusta alkaen. Kerroin mm. että tykkään nukkua viikonloppuisin pitkään, vedän silloin tällöin kaatokännit, olen umpisurkea ns. naisten hommissa mutta tykkään silti lukea Nyyrikkiä. Seuraa sain siitä huolimatta, naimisiin menoon saakka. ;)
Vierailija kirjoitti:
Älä. toi on luuseriasenne, mutta toisin kuin kuvittelet. Toi on nimittäin luuseriasenne niin päin, että se viestii sun oleva niitä tyyppejä, jotka olettavat saavansa vikansa anteeksi, kun voivat sanoa ne itsekin ääneen. "Mä tiedän kyllä itsekin etten ole kedon kaunein kukkanen" jne. sillai urheella ääneellä rintaa nyrkillä puristaen mutta takaraivossa silti toive, että on sittenkin tai ainakin, että saa kuitenkin sitä rakkautta vaikka tietääkin ne vikansa. Ahdistavaaaaaa sille vastapuolelle. Toi on sellaisten ihmisten asenne, jotka haluavt sysätä ne omat heikkoutensa muiden harteille kannettavaksi. Fiksu ihminen juoksee lujaa karkuun, kun joutuu tuollaisen kanssa tekemisiin. Sä kannat itse ne vikasi, siedät ne ja koko ajan kehität itseäsi, jotta olet joku päivä se paras versio itsestäsi. Niin muutkin joutuvat sinnittelemään. Se on sitä ihmisenä kasvamista. Sä et mainosta niitä vikojasi ikään kuin sun tapauksessa nekin olisi jonkinlainen ansio ja lahja saajalleen. Ei todellakaan ole. Älä siis yritä esittää sellaista.
Siis mitä?
Olin 38, kun vihdoinkin uskaltauduin hakemaan treffiseuraa. Laitoin deittisivustolle olevani vieläkin neitsyt. Naisseuraa tuli ihan pilvin pimein.
Harvoin näkee tämmöistä. Yleensä kehutaan niin ja filtteröidään oma pärstä.
Vierailija kirjoitti:
Älä. toi on luuseriasenne, mutta toisin kuin kuvittelet. Toi on nimittäin luuseriasenne niin päin, että se viestii sun oleva niitä tyyppejä, jotka olettavat saavansa vikansa anteeksi, kun voivat sanoa ne itsekin ääneen. "Mä tiedän kyllä itsekin etten ole kedon kaunein kukkanen" jne. sillai urheella ääneellä rintaa nyrkillä puristaen mutta takaraivossa silti toive, että on sittenkin tai ainakin, että saa kuitenkin sitä rakkautta vaikka tietääkin ne vikansa. Ahdistavaaaaaa sille vastapuolelle. Toi on sellaisten ihmisten asenne, jotka haluavt sysätä ne omat heikkoutensa muiden harteille kannettavaksi. Fiksu ihminen juoksee lujaa karkuun, kun joutuu tuollaisen kanssa tekemisiin. Sä kannat itse ne vikasi, siedät ne ja koko ajan kehität itseäsi, jotta olet joku päivä se paras versio itsestäsi. Niin muutkin joutuvat sinnittelemään. Se on sitä ihmisenä kasvamista. Sä et mainosta niitä vikojasi ikään kuin sun tapauksessa nekin olisi jonkinlainen ansio ja lahja saajalleen. Ei todellakaan ole. Älä siis yritä esittää sellaista.
Jotenkin kieroutunut ajattelumalli :O
Vierailija kirjoitti:
Älä. toi on luuseriasenne, mutta toisin kuin kuvittelet. Toi on nimittäin luuseriasenne niin päin, että se viestii sun oleva niitä tyyppejä, jotka olettavat saavansa vikansa anteeksi, kun voivat sanoa ne itsekin ääneen. "Mä tiedän kyllä itsekin etten ole kedon kaunein kukkanen" jne. sillai urheella ääneellä rintaa nyrkillä puristaen mutta takaraivossa silti toive, että on sittenkin tai ainakin, että saa kuitenkin sitä rakkautta vaikka tietääkin ne vikansa. Ahdistavaaaaaa sille vastapuolelle. Toi on sellaisten ihmisten asenne, jotka haluavt sysätä ne omat heikkoutensa muiden harteille kannettavaksi. Fiksu ihminen juoksee lujaa karkuun, kun joutuu tuollaisen kanssa tekemisiin. Sä kannat itse ne vikasi, siedät ne ja koko ajan kehität itseäsi, jotta olet joku päivä se paras versio itsestäsi. Niin muutkin joutuvat sinnittelemään. Se on sitä ihmisenä kasvamista. Sä et mainosta niitä vikojasi ikään kuin sun tapauksessa nekin olisi jonkinlainen ansio ja lahja saajalleen. Ei todellakaan ole. Älä siis yritä esittää sellaista.
Ulkonäön kommentointi on toki vähän erikoista kun sen näkee jo kuvasta, mutta eikö luonteesta saa kertoa?
Kannattaa. Se rajaa pois sellaiset joille joku ominaisuutesi on deal breaker, ja ainakin minusta kyky itsereflektioon on viehättävä piirre.