Erotatko sepitetyn tarinan totuudesta?

Kerran olin menossa pääsykokeisiin erääseen oppilaitokseen vieraalla paikkakunnalla. Vastaan tuli neljän miehen juokko, joista yksi polvistui eteeni ja kysyi, "tuletko vaimokseni". Menin hämilleni, en sanonut mitään ja jatkoin matkaa. 

uppppppppi

Viestin numero 9 kirjoittaja tässä paljastaa, että koko juttu oli sepitetty eli TARUA. Aika hyvin sain huijattua :)

[quote author="Vierailija" time="26.09.2014 klo 21:29"]

Sen jälkeen kun oli ollut katiskalaisten haastattelu kotiseutulehdessä, niin siinä kun oli Salme lähettänyt terveisiä entiselle koulukaverilleen Topille ja toivonut, että Topi tulisi Katiskalle asumaan, niin ei siinä mennyt kuin viikko, niin Topi oli yhdessä vanhempiensa kanssa täyttänyt hakemuksen, että hän haluaa Katiskalle asumaan. Topi on 50-vuotias mies, jolla on Aspergerin syndrooma ja sen ohella myös lievä kehitysvamma. Topi on asunut vanhempiensa luona tähän saakka, koskaan ei ole Topi asunut omillaan vaan lapsesta 50-vuotiaaseen saakka isän ja äidin luona. Topi on käynyt erityiskoulun lapsena ja sen jälkeen jäänyt sitten asumaan vanhempiensa kanssa.




Peruskoulun jälkeen Topi oli arka, koska oli joutunut kiusatuksi koulussa niin paljon joten ei oikein uskaltanut aloittaa mitään ammattikoulua eikä mennä töihin. Isän ja äidin luona asui ja äiti laittoi ruuat ja pesi pyykit eikä Topi osallistunut kotitöihin mitenkään. Topi on iloinen, valoisa ja huumorintajuinen tyyppi joka nauraa huomattavan kovalla äänellä ja on kiinnostunut erilaisista huumoripitoisista sarjakuvista ja televisio-ohjelmista. Huumoria Topi ymmärtää hyvin ja on vitsikäs. Vasta myöhemmällä iällä, siinä noin 49-vuotiaana Topi uskaltautui menemään invalidien kansanopiston yleissivistävälle linjalle jossa kerrattiin peruskoulun oppiaineita ja opeteltiin myös yksinkertaisia kotitaloustöitä. Siellä Topi oli tutustunut Salmeen. Salme ei ole mikään tyttöystävä tuolle Topille mutta hyvä kaveri ihan muuten vaan.




Topilla on erityisenä ongelmana ylenpalttinen pilailu ja naureskelu. Topi nauraa todella kovalla äänellä ja ääni on kantava ja monet ovat sanoneet, että eivät pidä siitä, kun Topi nauraa niin kovalla äänellä. Topi saattaa mielessään pyöritellä erilaisia Bulttibois-ohjelman ja Jopen tai Kummelissa, Vintiöissä yms tapahtunutta ja päästellä kovaäänisiä nauruja missä vain ja milloin vain. Topi ei myöskään huomioi tilannetta eikä asiayhteyttä. Topi on myös huomattavan ylipainoinen.





Topilla on lisäksi aina ollut isona ongelmana motorinen kömpelyys. Topi ei kykene kirjoittamaan kynällä ja jo peruskoulussa oli Topilla kynänpitelylaite jonka avulla pystyi pitelemään kynää. Vastoinkäymisten kestämisessä on myös haasteita. Esimerkiksi äiti oli patistellut Topia kansalaisopistolle opiskelemaan jotakin vierasta kieltä. Topi nyt 50-vuotiaana meni sinne ja kun Topi ei millään meinannut osata jotakin kieltä opiskella, niin Topi sai raivokohtauksia, kiroili ja alkoi heitellä tuoleja ja pöytiä. Tilanteen sai luultavasti noin pahaksi kärjistymään se, kun ihmiset olivat siellä tuijottaneet Topia. Syy, miksi Topia tuijotettiin, oli Topin kovaääniset naurukohtaukset ja se, kun Topilla oli kynänpitelylaite kun muuten ei kynä pysynyt kädessä.Onhan nuo nimittäin aika epätavallisia jos kyseessä on kuitenkin jo 50-vuotias ihminen.




Topin vanhemmille soitettiin tuosta ja seuraavalla kerralla Topin äiti joutui tulemaan ja kertomaan muille ryhmäläisille siitä, että Topilla on Aspergerin syndrooma ja siksi Topi käyttäytyy noin erikoisesti ja että Topi hermostuu jos kokee että ympäristössä on liikaa kuormittavia tekijöitä ja että kynänpitelylaite on sitä varten kun Topi on niin kömpelö ettei kynä pysy kädessä muuten. Sen jälkeen ihmiset ymmärsivät mistä Topin omituisuus johtuu eikä Topiin enää suhtauduttu kielteisesti.



Topin kohdalla oli mietitty jo sitäkin vaihtoehtoa että miten Topin käy, kun vanhemmista joskus aika jättää ja että olisihan se hyvä jo nyt ajatella omilleen muuttoa kun jo kuitenkin 50-vuotiaasta miehestä on kyse. Kun kotiseutulehdessä oli juttua niin mukavasta paikasta kun Perhekoti Katiska, niin sinne laitettiin sitten hakulomakkeet ja kokeiltiin, että olisikohan se hyvä paikka Topille. Topi ja vanhemmat olivat varanneet sossulle ajan ja kunhan maksusitoumusasiat on kunnossa ja sossu laittanut maksusitoumuksen menemään niin sitten kyllä Topi muuttaa Katiskaan.



Mietittiin, että Topi olisi aluksi ainakin päärakennuksella ja saisi sinne oman huoneen ja myöhemmin voi harkita jos siirtyy tukiasunnoille. Sinne on tehty remonttia ja pihapiiriin on ilmestynyt pieni kolmen asunnon rivitalo tukiasumista tarvitsevilla ja siinä on yksiö, kaksio ja kolmio. Topi ei osaa laittaa ruokaa eikä pestä pyykkiä eikä käydä edes pesulla jos ei käsketä käymään pesulla. Ruokailutottumuksetkin ovat melkoisen retuperällä ja vuorokausirytmi on sekaisin. Siksi aluksi ehdottomasti Topi asuu päärakennuksessa ja mietitään, että mitä jatkossa, että siirtyykö myöhemmin tukiasunnoille.




Topi ei ole eläkkeellä, vaan työttömyyskortistossa on ollut tähän saakka ja ollut kuntouttavassa työtoiminnassa ja erilaisissa työkokeilussa ja muutamia jaksoja myös palkkatukityössä ja työvoimatoimiston kursseilla. Topi on ollut pesulassa vaatteita lajittelemassa ja siivoojan apuna erilaisissa julkisissa laitoksissa kuten kouluissa ja vanhainkodeissa ja yhden kerran myös terveyskeskuksella siivoushommissa. Topin kovaääninen nauru ja raivokohtaukset olivat siellä häirinneet joitakin asiakkaita ja Topi oli joutunut sieltä pois.



Nyt Topi oli pääsemässä Katiskalle ja tarkoitus oli miettiä Topin kohdalla myös mahdollisuutta neuropsykologiseen kuntoutukseen ja toimintaterapiaan ja fysioterapiaan.

[/quote]

luuletteko todella aspergerien olevan vielä 50v iässä noin tyhmiä? aspergeri on tuollainen ehkä siinä 20-30v iässä mut 50v iässä järkevä ja usein perheellinenkin vielä.

ja tämä tarina on provo ja mainitsemani Topi on minun itse keksimä, fiktiivinen hahmo.

[quote author="Vierailija" time="27.09.2014 klo 15:22"]

[quote author="Vierailija" time="26.09.2014 klo 21:29"]

Sen jälkeen kun oli ollut katiskalaisten haastattelu kotiseutulehdessä, niin siinä kun oli Salme lähettänyt terveisiä entiselle koulukaverilleen Topille ja toivonut, että Topi tulisi Katiskalle asumaan, niin ei siinä mennyt kuin viikko, niin Topi oli yhdessä vanhempiensa kanssa täyttänyt hakemuksen, että hän haluaa Katiskalle asumaan. Topi on 50-vuotias mies, jolla on Aspergerin syndrooma ja sen ohella myös lievä kehitysvamma. Topi on asunut vanhempiensa luona tähän saakka, koskaan ei ole Topi asunut omillaan vaan lapsesta 50-vuotiaaseen saakka isän ja äidin luona. Topi on käynyt erityiskoulun lapsena ja sen jälkeen jäänyt sitten asumaan vanhempiensa kanssa.




Peruskoulun jälkeen Topi oli arka, koska oli joutunut kiusatuksi koulussa niin paljon joten ei oikein uskaltanut aloittaa mitään ammattikoulua eikä mennä töihin. Isän ja äidin luona asui ja äiti laittoi ruuat ja pesi pyykit eikä Topi osallistunut kotitöihin mitenkään. Topi on iloinen, valoisa ja huumorintajuinen tyyppi joka nauraa huomattavan kovalla äänellä ja on kiinnostunut erilaisista huumoripitoisista sarjakuvista ja televisio-ohjelmista. Huumoria Topi ymmärtää hyvin ja on vitsikäs. Vasta myöhemmällä iällä, siinä noin 49-vuotiaana Topi uskaltautui menemään invalidien kansanopiston yleissivistävälle linjalle jossa kerrattiin peruskoulun oppiaineita ja opeteltiin myös yksinkertaisia kotitaloustöitä. Siellä Topi oli tutustunut Salmeen. Salme ei ole mikään tyttöystävä tuolle Topille mutta hyvä kaveri ihan muuten vaan.




Topilla on erityisenä ongelmana ylenpalttinen pilailu ja naureskelu. Topi nauraa todella kovalla äänellä ja ääni on kantava ja monet ovat sanoneet, että eivät pidä siitä, kun Topi nauraa niin kovalla äänellä. Topi saattaa mielessään pyöritellä erilaisia Bulttibois-ohjelman ja Jopen tai Kummelissa, Vintiöissä yms tapahtunutta ja päästellä kovaäänisiä nauruja missä vain ja milloin vain. Topi ei myöskään huomioi tilannetta eikä asiayhteyttä. Topi on myös huomattavan ylipainoinen.





Topilla on lisäksi aina ollut isona ongelmana motorinen kömpelyys. Topi ei kykene kirjoittamaan kynällä ja jo peruskoulussa oli Topilla kynänpitelylaite jonka avulla pystyi pitelemään kynää. Vastoinkäymisten kestämisessä on myös haasteita. Esimerkiksi äiti oli patistellut Topia kansalaisopistolle opiskelemaan jotakin vierasta kieltä. Topi nyt 50-vuotiaana meni sinne ja kun Topi ei millään meinannut osata jotakin kieltä opiskella, niin Topi sai raivokohtauksia, kiroili ja alkoi heitellä tuoleja ja pöytiä. Tilanteen sai luultavasti noin pahaksi kärjistymään se, kun ihmiset olivat siellä tuijottaneet Topia. Syy, miksi Topia tuijotettiin, oli Topin kovaääniset naurukohtaukset ja se, kun Topilla oli kynänpitelylaite kun muuten ei kynä pysynyt kädessä.Onhan nuo nimittäin aika epätavallisia jos kyseessä on kuitenkin jo 50-vuotias ihminen.




Topin vanhemmille soitettiin tuosta ja seuraavalla kerralla Topin äiti joutui tulemaan ja kertomaan muille ryhmäläisille siitä, että Topilla on Aspergerin syndrooma ja siksi Topi käyttäytyy noin erikoisesti ja että Topi hermostuu jos kokee että ympäristössä on liikaa kuormittavia tekijöitä ja että kynänpitelylaite on sitä varten kun Topi on niin kömpelö ettei kynä pysy kädessä muuten. Sen jälkeen ihmiset ymmärsivät mistä Topin omituisuus johtuu eikä Topiin enää suhtauduttu kielteisesti.



Topin kohdalla oli mietitty jo sitäkin vaihtoehtoa että miten Topin käy, kun vanhemmista joskus aika jättää ja että olisihan se hyvä jo nyt ajatella omilleen muuttoa kun jo kuitenkin 50-vuotiaasta miehestä on kyse. Kun kotiseutulehdessä oli juttua niin mukavasta paikasta kun Perhekoti Katiska, niin sinne laitettiin sitten hakulomakkeet ja kokeiltiin, että olisikohan se hyvä paikka Topille. Topi ja vanhemmat olivat varanneet sossulle ajan ja kunhan maksusitoumusasiat on kunnossa ja sossu laittanut maksusitoumuksen menemään niin sitten kyllä Topi muuttaa Katiskaan.



Mietittiin, että Topi olisi aluksi ainakin päärakennuksella ja saisi sinne oman huoneen ja myöhemmin voi harkita jos siirtyy tukiasunnoille. Sinne on tehty remonttia ja pihapiiriin on ilmestynyt pieni kolmen asunnon rivitalo tukiasumista tarvitsevilla ja siinä on yksiö, kaksio ja kolmio. Topi ei osaa laittaa ruokaa eikä pestä pyykkiä eikä käydä edes pesulla jos ei käsketä käymään pesulla. Ruokailutottumuksetkin ovat melkoisen retuperällä ja vuorokausirytmi on sekaisin. Siksi aluksi ehdottomasti Topi asuu päärakennuksessa ja mietitään, että mitä jatkossa, että siirtyykö myöhemmin tukiasunnoille.




Topi ei ole eläkkeellä, vaan työttömyyskortistossa on ollut tähän saakka ja ollut kuntouttavassa työtoiminnassa ja erilaisissa työkokeilussa ja muutamia jaksoja myös palkkatukityössä ja työvoimatoimiston kursseilla. Topi on ollut pesulassa vaatteita lajittelemassa ja siivoojan apuna erilaisissa julkisissa laitoksissa kuten kouluissa ja vanhainkodeissa ja yhden kerran myös terveyskeskuksella siivoushommissa. Topin kovaääninen nauru ja raivokohtaukset olivat siellä häirinneet joitakin asiakkaita ja Topi oli joutunut sieltä pois.



Nyt Topi oli pääsemässä Katiskalle ja tarkoitus oli miettiä Topin kohdalla myös mahdollisuutta neuropsykologiseen kuntoutukseen ja toimintaterapiaan ja fysioterapiaan.

[/quote]

luuletteko todella aspergerien olevan vielä 50v iässä noin tyhmiä? aspergeri on tuollainen ehkä siinä 20-30v iässä mut 50v iässä järkevä ja usein perheellinenkin vielä.

ja tämä tarina on provo ja mainitsemani Topi on minun itse keksimä, fiktiivinen hahmo.

[/quote]

luuletteko todella aspergerien olevan vielä 50v iässä noin tyhmiä? aspergeri on tuollainen ehkä siinä 20-30v iässä mut 50v iässä järkevä ja usein perheellinenkin vielä.

ja tämä tarina on provo ja mainitsemani Topi on minun itse keksimä, fiktiivinen hahmo.

[quote author="Vierailija" time="27.09.2014 klo 15:23"]

[quote author="Vierailija" time="27.09.2014 klo 15:22"]

[/quote]

luuletteko todella aspergerien olevan vielä 50v iässä noin tyhmiä? aspergeri on tuollainen ehkä siinä 20-30v iässä mut 50v iässä järkevä ja usein perheellinenkin vielä.

ja tämä tarina on provo ja mainitsemani Topi on minun itse keksimä, fiktiivinen hahmo.

[/quote]

Vilkaisepa peukkumääriä, suurin osa meistä tunnisti tarinan provoksi ja sinut kirjoittajaksi.

Kun vielä alle 18v asuin kotona, mun ystävä tuli meille, kesäisin se vietti meillä aikaa viikkojakin putkeen. Äiti asui muualla ja isä nukkui yötkin työpaikallaan. Yhtenä iltana kun olimme meillä, kävimme tupakalla ulkona. Tulimme takaisin sisälle ja hetken päästä olin menossa vessaan, jonne pääsee eteisen kautta mistä äsken tultiin sisälle. Säikähdin kamalasti, koska ovi oli sepposen selällään. Kysyin ystävältäni, oliko hän jättänyt oven muka auki mutta ei ollut, ja nöin itsekin kun hän oven perässään sulki. Vedin oven kiinni ja lukkoon. Hetken päästä näin, kun liiketunnistinvalo menee päälle ja ikkunasta näkee kuinka hahmo kävelee siitä ohi, valkoisessa takissa. En aluksi ihmetellyt, tottakai oletin että se on isäni joka tulee käymään kotona. No, ketäänhän ei sisälle tullut ja soitin isälleni että missä hän on? Ja työpaikallaan oli ollut koko ajan. En sitten tiedä kuka kävi

Nuorempana kävin aika paljon baareissa. Yleensä oli jotain sutinaa vaihtuvien miesten kanssa, tanssia, pussailua, joskus yökyläilyäkin, joka toisinaan johti tapailuun, yleensä ei. Kerran, 23-vuotiaana, tutustuin tosi kivaan, fiksuun, asiallisesti käyttäytyvään, herrasmiesmäiseen ja mukavannäköiseen viitisen vuotta vanhempaan kundiin. Juteltiin koko ilta, kundi tarjosi muutaman. Kundi ei itse juonut paria enempää, ja se oli mukava yllätys, yleensä kun tuollaiset seuraa metsästävät jampat ovat enemmän tai vähemmän kännissä. Ilta baarissa päättyi hitaiden tanssimiseen ja siitä aika yksissä tuumin päätettiin jatkaa iltaa kundin luona. Pidin tosi paljon tästä miehestä ja sanoinkin hänelle, että voidaan nukkua yhdessä, mutta vaan nukkua. Se oli ok tälle tyypille. Miehen luokse päästyämme hän tarjosi minulle lasillisen viiniä, otti samaa itsekin. Se oli illan viides tai kuudes alkoholiannos. Seuraava muistikuva on kun makaan sängyllä alasti ja mies panee minua ja on juuri tulossa. Kun kundi sai hommansa hoidettua ja sain tönättyä hänet pois päältäni ja könyttyä vessaan, käy selväksi, että mies on raiskannut minua useita tunteja. Oli ilmeisesti terästänyt viinin jollain. Odotin, että mies nukahti (kuuntelin vessanoven läpi milloin kuorsaaminen alkoi) ja soitin poliisille.

Kahdeksan kuukautta myöhemmin miehelle langetettiin tuomio sukupuoliyhteyteen pakottamisesta, viisi kuukautta ehdollista vankeutta. Minä sain elinikäiset arvet, paniikkihäiriön, sairastuin masennukseen, en pysty luottamaan ihmisiin, varsinkaan miehiin. Puhumattakaan fyysisistä vaurioista, mustelmista, ruhjeista ja repeytymistä.

[quote author="Vierailija" time="27.09.2014 klo 08:00"]

Kerran olin menossa pääsykokeisiin erääseen oppilaitokseen vieraalla paikkakunnalla. Vastaan tuli neljän miehen juokko, joista yksi polvistui eteeni ja kysyi, "tuletko vaimokseni". Menin hämilleni, en sanonut mitään ja jatkoin matkaa. 

[/quote]

Joo tosi on, kuten kaikki arvasivatkin. 

2

Provo ap:lle. Up!!

[quote author="Vierailija" time="26.09.2014 klo 21:49"]"Pahin suhde sotkuni"

Olimme mieheni kanssa päättäneet erota sillä en kyennyt hallitsemaan tunteitani toista miestä kohtaan. Jatkoimme kuitenkin seksisuhdetta ja kuinka ollakaan kondomeista huolimatta huomasin olevani raskaana. Mies epäili, että olen sille toiselle raskaana, mutta olin varma, että miehelleni. Päätimme palata yhteen. Kuukausi meni kivasti. Lapset tottuivat, että isi ja äiti ovat taas yhdessä sovussa ja suunnittelimme yhteistä joulua. Vaikkemme asuneetkaan saman katon alla.

Aloin kuitenkin epäilemään mieheni käytöksestä, että kaikki ei ole hyvin. Ja murtaudun hänen Facebookkiinsa. Järkytys oli valtava, kun löysin viestittelyt toiselle naiselle, jonka parisuhde statuksessa luki seurustelee. Laitoin ystävällisesti naiselle viestiä, että tietääkö mieheni olevan varattu ja, että olen raskaana. Tiesi, mutta väitti ettei mies ole varattu. Olemme eronneet ja minä olen katkera ex ja hän seurustelee mieheni kanssa.

Mieheni saapuessa kotiin raivostuin. Uhkasin tappaa hänet ja hopeansa. Mies kielsi naisen merkitsevän mitään. Pyyteli anteeksi ja lupasi lopettaa suhteen. Mutta ei lopettanut. Minä menin sen toisen miehen luo itkemään ja syytin häntä kaikesta. Hänkin suuttui minulle ja haukkui minut lyttyyn. Kuinka saatoin haluta mieheni takaisin, kun en rakasta häntä eikä hän minua. Väitin hänen olevan väärässä ja erosimme riidoissa. Nyt alkoi todellinen taisto omasta miehestäni vieraan naisen kanssa. Nainen teki kaikkensa, että jättäisin mieheni. Lupasi jopa maksaa eron, kun sanoin etten halua maksaa eroa. Hän alkoi ilmeisesti epäillä ettei mies eroakkaan, koska keskusteli asiasta kanssani. Lopulta hän läväytti pommin. Hän on raskaana. Silloin käskin miehen häipyä elämästäni. Mutta hän aneli ja pysyi kimpussani. Meni pitkään ennenkin annoin hänelle uuden mahdollisuuden. Ja minulla oli yhden illan juttuakin sen jälkeen, kun lapsemme oli syntynyt.

Selvisi myös ettei nainen edes ollut raskaana. Hän oli keksinyt raskauden päästään ja paljon muitakin juttuja. Melkoisen sairas vosu ettenkö sanois.
[/quote] tämä on totta :D

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 21:34"]"Päivä elämästäni"

Ulkona oli kaunis ilma ja päätin pitkästä aikaa lähteä kaverini kanssa istumaan iltaa terassille. No sinne tullessamme huomasin, että pitkäaikainen ihastuksenikin oli siellä. Jalat menivät veteläksi ja anelin kaveriltani ettei mentäisi sinne, mutta hän sai minut suostuteltua. Lopulta, kun istuimme terassilla ihastukseni huomasi minut ja tuli juttelemaan. En tiennyt mitä sanoa tai tehdä sillä tuntui, että pian menetän tajuntani. Kaverini vain nauroi ja puhui puolestani. Sitten hänelle tuli vessahätä ja tietenkin halusi mennä sinne yksin. Ihastukseni kyseli kuulumisia ja lopulta sain änkytettyä jotakin. Hän hymyili niin ihanasti. Ja kun hän kosketti kättäni sanoen "no mut hei. Katsellaan" tiesin etten muuta katselisikaan, kun häntä seuraavan yön. Unissani.

[/quote] aika vähän peukkuja. Mutta kiinnostaisi tietää mikä tarinassa paljastaa sepitetyksi? Sitähän se siis onkin ;D

[quote author="Vierailija" time="03.10.2014 klo 23:36"][quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 21:34"]"Päivä elämästäni"

Ulkona oli kaunis ilma ja päätin pitkästä aikaa lähteä kaverini kanssa istumaan iltaa terassille. No sinne tullessamme huomasin, että pitkäaikainen ihastuksenikin oli siellä. Jalat menivät veteläksi ja anelin kaveriltani ettei mentäisi sinne, mutta hän sai minut suostuteltua. Lopulta, kun istuimme terassilla ihastukseni huomasi minut ja tuli juttelemaan. En tiennyt mitä sanoa tai tehdä sillä tuntui, että pian menetän tajuntani. Kaverini vain nauroi ja puhui puolestani. Sitten hänelle tuli vessahätä ja tietenkin halusi mennä sinne yksin. Ihastukseni kyseli kuulumisia ja lopulta sain änkytettyä jotakin. Hän hymyili niin ihanasti. Ja kun hän kosketti kättäni sanoen "no mut hei. Katsellaan" tiesin etten muuta katselisikaan, kun häntä seuraavan yön. Unissani.

[/quote]
Taitaa olla suoraan Reginasta.
[/quote]ei ollut kyllä :D ihan itse tuossa hetkessä sen kehitin

"tämä päivä elämästäni"


Heräsin aamulla ennen kellosoittoa, koska hammastani särki. En kuitenkaan soittanut hammaslääkärin ajanvaraukseen, koska edessä oli tärkeä työpäivä ja särkylääkkeen voimilla aion kärvistellä maanantaihin. Töissä pidin lähestulkoon heti saavuttuani kahvitauon. Sen jälkeen oli palaveri pomon ja henkilön kanssa, jonka sijaisuutta alan tehdä pian. Pian palaverin jälkeen menin lounaalle, ja sen jälkeen surffailin netissä työpöytäni ääressä, kunnes oli aika toisen palaverin. Palverin jälkeen tein hetken töitä, kunnes sain kahvikutsun työkaverilta, johon olen hiukan ihastunut. (Olemme molemmat varattuja). Kahvin jälkeen tein vielä hiukan töitä, mutta yhteensä tein omia töitäni päivän aikana ehkä 2 tuntia. Tulin kotiin kaupan kautta, ostin 4 suklaalevyä ja maissilastuja sekä jäätelöä, joista on jäljellä enää 1 suklaalevy. Olen koko illan vain surffaillut netissä.

Totta vai tarua?

Yläpeukku = totta, alapeukku = sepitetty

Sen jälkeen kun oli ollut katiskalaisten haastattelu kotiseutulehdessä, niin siinä kun oli Salme lähettänyt terveisiä entiselle koulukaverilleen Topille ja toivonut, että Topi tulisi Katiskalle asumaan, niin ei siinä mennyt kuin viikko, niin Topi oli yhdessä vanhempiensa kanssa täyttänyt hakemuksen, että hän haluaa Katiskalle asumaan. Topi on 50-vuotias mies, jolla on Aspergerin syndrooma ja sen ohella myös lievä kehitysvamma. Topi on asunut vanhempiensa luona tähän saakka, koskaan ei ole Topi asunut omillaan vaan lapsesta 50-vuotiaaseen saakka isän ja äidin luona. Topi on käynyt erityiskoulun lapsena ja sen jälkeen jäänyt sitten asumaan vanhempiensa kanssa.




Peruskoulun jälkeen Topi oli arka, koska oli joutunut kiusatuksi koulussa niin paljon joten ei oikein uskaltanut aloittaa mitään ammattikoulua eikä mennä töihin. Isän ja äidin luona asui ja äiti laittoi ruuat ja pesi pyykit eikä Topi osallistunut kotitöihin mitenkään. Topi on iloinen, valoisa ja huumorintajuinen tyyppi joka nauraa huomattavan kovalla äänellä ja on kiinnostunut erilaisista huumoripitoisista sarjakuvista ja televisio-ohjelmista. Huumoria Topi ymmärtää hyvin ja on vitsikäs. Vasta myöhemmällä iällä, siinä noin 49-vuotiaana Topi uskaltautui menemään invalidien kansanopiston yleissivistävälle linjalle jossa kerrattiin peruskoulun oppiaineita ja opeteltiin myös yksinkertaisia kotitaloustöitä. Siellä Topi oli tutustunut Salmeen. Salme ei ole mikään tyttöystävä tuolle Topille mutta hyvä kaveri ihan muuten vaan.




Topilla on erityisenä ongelmana ylenpalttinen pilailu ja naureskelu. Topi nauraa todella kovalla äänellä ja ääni on kantava ja monet ovat sanoneet, että eivät pidä siitä, kun Topi nauraa niin kovalla äänellä. Topi saattaa mielessään pyöritellä erilaisia Bulttibois-ohjelman ja Jopen tai Kummelissa, Vintiöissä yms tapahtunutta ja päästellä kovaäänisiä nauruja missä vain ja milloin vain. Topi ei myöskään huomioi tilannetta eikä asiayhteyttä. Topi on myös huomattavan ylipainoinen.





Topilla on lisäksi aina ollut isona ongelmana motorinen kömpelyys. Topi ei kykene kirjoittamaan kynällä ja jo peruskoulussa oli Topilla kynänpitelylaite jonka avulla pystyi pitelemään kynää. Vastoinkäymisten kestämisessä on myös haasteita. Esimerkiksi äiti oli patistellut Topia kansalaisopistolle opiskelemaan jotakin vierasta kieltä. Topi nyt 50-vuotiaana meni sinne ja kun Topi ei millään meinannut osata jotakin kieltä opiskella, niin Topi sai raivokohtauksia, kiroili ja alkoi heitellä tuoleja ja pöytiä. Tilanteen sai luultavasti noin pahaksi kärjistymään se, kun ihmiset olivat siellä tuijottaneet Topia. Syy, miksi Topia tuijotettiin, oli Topin kovaääniset naurukohtaukset ja se, kun Topilla oli kynänpitelylaite kun muuten ei kynä pysynyt kädessä.Onhan nuo nimittäin aika epätavallisia jos kyseessä on kuitenkin jo 50-vuotias ihminen.




Topin vanhemmille soitettiin tuosta ja seuraavalla kerralla Topin äiti joutui tulemaan ja kertomaan muille ryhmäläisille siitä, että Topilla on Aspergerin syndrooma ja siksi Topi käyttäytyy noin erikoisesti ja että Topi hermostuu jos kokee että ympäristössä on liikaa kuormittavia tekijöitä ja että kynänpitelylaite on sitä varten kun Topi on niin kömpelö ettei kynä pysy kädessä muuten. Sen jälkeen ihmiset ymmärsivät mistä Topin omituisuus johtuu eikä Topiin enää suhtauduttu kielteisesti.



Topin kohdalla oli mietitty jo sitäkin vaihtoehtoa että miten Topin käy, kun vanhemmista joskus aika jättää ja että olisihan se hyvä jo nyt ajatella omilleen muuttoa kun jo kuitenkin 50-vuotiaasta miehestä on kyse. Kun kotiseutulehdessä oli juttua niin mukavasta paikasta kun Perhekoti Katiska, niin sinne laitettiin sitten hakulomakkeet ja kokeiltiin, että olisikohan se hyvä paikka Topille. Topi ja vanhemmat olivat varanneet sossulle ajan ja kunhan maksusitoumusasiat on kunnossa ja sossu laittanut maksusitoumuksen menemään niin sitten kyllä Topi muuttaa Katiskaan.



Mietittiin, että Topi olisi aluksi ainakin päärakennuksella ja saisi sinne oman huoneen ja myöhemmin voi harkita jos siirtyy tukiasunnoille. Sinne on tehty remonttia ja pihapiiriin on ilmestynyt pieni kolmen asunnon rivitalo tukiasumista tarvitsevilla ja siinä on yksiö, kaksio ja kolmio. Topi ei osaa laittaa ruokaa eikä pestä pyykkiä eikä käydä edes pesulla jos ei käsketä käymään pesulla. Ruokailutottumuksetkin ovat melkoisen retuperällä ja vuorokausirytmi on sekaisin. Siksi aluksi ehdottomasti Topi asuu päärakennuksessa ja mietitään, että mitä jatkossa, että siirtyykö myöhemmin tukiasunnoille.




Topi ei ole eläkkeellä, vaan työttömyyskortistossa on ollut tähän saakka ja ollut kuntouttavassa työtoiminnassa ja erilaisissa työkokeilussa ja muutamia jaksoja myös palkkatukityössä ja työvoimatoimiston kursseilla. Topi on ollut pesulassa vaatteita lajittelemassa ja siivoojan apuna erilaisissa julkisissa laitoksissa kuten kouluissa ja vanhainkodeissa ja yhden kerran myös terveyskeskuksella siivoushommissa. Topin kovaääninen nauru ja raivokohtaukset olivat siellä häirinneet joitakin asiakkaita ja Topi oli joutunut sieltä pois.



Nyt Topi oli pääsemässä Katiskalle ja tarkoitus oli miettiä Topin kohdalla myös mahdollisuutta neuropsykologiseen kuntoutukseen ja toimintaterapiaan ja fysioterapiaan.

"tämä päivä elämästäni"

Heräsin viideltä ruokkimaan vauvan. Nukuin pitkästä aikaa kunnolla, ja mies syötti lapsen yöllä. Join kahvia ja imetin, ihana rauhaisa aamu. Laitoin pyykit koneeseen ja lähdin vaunulenkille. Sää oli lämmin ja ilmassa oli syksyn tuoksu. Mietiskelin kävellessäni syntyjä syviä, eli käytännössä sitä, pitäisikö asuntomme seinät maalata, kun olemme suunnitelleet sen myymistä. Kotimatkalla kävin kaupassa. Kotona söin lounaaksi valmislihapullia ja eiliseltä jäänyttä kinkkukiusausta. (Kyllä, söin kahta liharuokaa samalla aterialla!) Vauva heräsi ja hänellä taisi olla hiukan mahanpuruja. Mies tuli kotiin ja tajusin unohtaneeni pyykit koneeseen. Vauvaa kun piti sylittää ja röyhyttää, niin siinä meni aikaa ilman että tein varsinaisesti mitään. Mies kyseli mitä olin päivän aikana tehnyt ja selitin ympäripyöreästi jotain. Mies laittoi ruokaa ja sen jälkeen ollaan vaan katottu telkkaria. Mulla on tabletti tässä sylissä ja mies luulee, että kirjoitan sähköpostia vaikka oikeasti palstailen.

"Pahin suhde sotkuni"

Olimme mieheni kanssa päättäneet erota sillä en kyennyt hallitsemaan tunteitani toista miestä kohtaan. Jatkoimme kuitenkin seksisuhdetta ja kuinka ollakaan kondomeista huolimatta huomasin olevani raskaana. Mies epäili, että olen sille toiselle raskaana, mutta olin varma, että miehelleni. Päätimme palata yhteen. Kuukausi meni kivasti. Lapset tottuivat, että isi ja äiti ovat taas yhdessä sovussa ja suunnittelimme yhteistä joulua. Vaikkemme asuneetkaan saman katon alla.

Aloin kuitenkin epäilemään mieheni käytöksestä, että kaikki ei ole hyvin. Ja murtaudun hänen Facebookkiinsa. Järkytys oli valtava, kun löysin viestittelyt toiselle naiselle, jonka parisuhde statuksessa luki seurustelee. Laitoin ystävällisesti naiselle viestiä, että tietääkö mieheni olevan varattu ja, että olen raskaana. Tiesi, mutta väitti ettei mies ole varattu. Olemme eronneet ja minä olen katkera ex ja hän seurustelee mieheni kanssa.

Mieheni saapuessa kotiin raivostuin. Uhkasin tappaa hänet ja hopeansa. Mies kielsi naisen merkitsevän mitään. Pyyteli anteeksi ja lupasi lopettaa suhteen. Mutta ei lopettanut. Minä menin sen toisen miehen luo itkemään ja syytin häntä kaikesta. Hänkin suuttui minulle ja haukkui minut lyttyyn. Kuinka saatoin haluta mieheni takaisin, kun en rakasta häntä eikä hän minua. Väitin hänen olevan väärässä ja erosimme riidoissa. Nyt alkoi todellinen taisto omasta miehestäni vieraan naisen kanssa. Nainen teki kaikkensa, että jättäisin mieheni. Lupasi jopa maksaa eron, kun sanoin etten halua maksaa eroa. Hän alkoi ilmeisesti epäillä ettei mies eroakkaan, koska keskusteli asiasta kanssani. Lopulta hän läväytti pommin. Hän on raskaana. Silloin käskin miehen häipyä elämästäni. Mutta hän aneli ja pysyi kimpussani. Meni pitkään ennenkin annoin hänelle uuden mahdollisuuden. Ja minulla oli yhden illan juttuakin sen jälkeen, kun lapsemme oli syntynyt.

Selvisi myös ettei nainen edes ollut raskaana. Hän oli keksinyt raskauden päästään ja paljon muitakin juttuja. Melkoisen sairas vosu ettenkö sanois.

Totta vai tarua?

Yläpeukku = totta, alapeukku = sepitetty

Abiristeilyllä päädyin tietämättäni naimaan serkkuni kanssa. Isälläni on paljon sisaruksia, enkä ollut tavannut monia isän puolen serkuista vuosiin. Jälkikäteen ällötti, kun sukulaisuus selvisi. Poika ei ollut moksiskaan, olisi halunnut jatkaa tapailua. Minä en halunnut enää nähdä häntä, mutta toisin kävi... Kun pääsin opiskelemaan, muutin soluasuntoon, ja pari kk myöhemmin kämppikseni toi uuden poikaystävänsä näytille. Yllätys yllätys, kämppiksen poikkis olikin tämä serkkupoika. Tilanne tuntui silloin ihan hirveälle, mutta onneksi kämppiksen ja serkun suhde ei kestänyt paria kuukautta kauempaa...

Aamulla muistin, että siivooja tulee tänään. Se merkitsi sitä, että viettäisin päivän kiillottamalla hopeita ja puhdistamalla salin kristallikruunuja, kunhan olisin ensin vienyt lapset kouluun. On jotenkin kiva rupatella toisen kotia kuntoon laittavan kanssa. Muussa tapauksessa olisin varmaan taas istunut kirjastohuoneessa lukemassa takkatulen ääressä. Syksyssä on kivaa se, että voi nauttia tuollaisista pienistä asioista.

Siivoojan kanssa vaihdoimme salin ja ruokasalin verhot. Tai siis hän vaihtoi ne ja minä katsoin, että asettelu on OK. Talviverhot näyttivät hetkittäisessä auringonvalossa turhan paksuilta, mutta kesäverhoja ei enää lokakuussa katsele kukaan. Innostuin vaihtamaan sohvatyynyjen päälliset uusiin ja paremmin verhoihin sointuviin.

Iltapäivällä hain lapset koulusta ja varmistin, että kotiapulainen on muistanut pestä esikoisen treenivaatteet. Illalla olisi harkat, mutta onneksi mies on kotona ja vie pojan ja menee katsomaan kentän laidalle. Minä ja kuopus soitimme yhdessä hänen soittoläksyään ja skypetimme mummille Ranskaan.

Ihan kiva päivä, mutta tavallista raskaampi. Ja tietysti siivoojan mentyä muistin, että vierashuone olisi pitänyt laittaa kuntoon, koska mummi on tulossa ensi viikolla käymään.