Miksihän ihmiset tykkäävät kauheasti neuvoa mua vaikka ihan on tutkittu ÄO:kin pitkälle yli 100 enkä anna itsestäni edes simppeliä vaikutelmaa?

Jos et halua toisten keskustelevan kanssasi, tuijota vihaisesti takaisin. Siihen loppuu kaikenlainen neuvominen ja muut yritykset löytää kanssasi yhteisiä keskustelunaiheita. Noin itseriittoinen persoona kuin aloituksen perusteella olet, pärjää hyvin yksinkin.

Vierailija kirjoitti:

Kauniita ja komeita yleensä luullaan tyhmemmiksi kuin ovat, myös rumia ihmisiä.

Ja myöskin naisia. Olen ainut nainen miesvoittoisella alalla ja ai että.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuo ensimmäinen ole mitään neuvomista. Työkaveri vain osallistuu keskusteluun kertomalla oman mielipiteensä. 

Hän varmaan ei tiennyt, että ihan vain hiljaisuuden voittamiseksi löpisette asiasta, johon hänen ei pitäisi puuttua millään tavoin. On luonnollista, että kun ollaan yhdessä, koetetaan puhua asiasta, joka jotenkin koskettaa kaikkia, ja hän ehkä toimi tämän olettamuksen pohjalta.

Hän on sellaista ammattiryhmää jolla ei ole kompetenssia miettiä kyseistä asiaa kuitenkaan. Vähän sama jos siivooja osallistuisi asiantuntijoiden työongelmien ratkomiseen, karrikoitu esimerkki.

Heh, ollaan sitä niin itseään täynnä olevia. Ei se kompetenssi ole kuule aina ammattiryhmästä kiinni. Kannattaa kuunnella muidenkin mielipiteet ja sitten vastata asia-argumenteilla jos näkee ymmärtävänsä paremmin. Eikä sekoilla jollain ammattiryhmillä, teet vaan itsestäsi naurettavan pellen.

Siis oikeasti, kyseisen ammattiryhmän työntekijällä ei ole mitään tekemistä minun työni kanssa joten eipä hän siinä osaa loogisesti ja järkevästi neuvoakaan.

Mikä siinä on niin hirveetä, jos toinen alkaa neuvomaan? Voihan sitä kuunnella nätisti ja kiittää mielipiteestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap oletko autisti? No olethan sinä.

Palsta se ei koskaan yllätä :D Osaan kyllä toimia sosiaalisesti yleensä ottaen ihmisten kanssa, pl. varsinkin nämä kaksi.

Otsikosta ja aloituksesta päätellen ongelmasi ei kyllä rajoitu vain näihin kahteen, vaan viestintätaitoja ylipäänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ihan sama! Olen ollut työpaikassani 6 vuotta ja aina kun tulee joku uusi työntekijä jonka esim. Minä itse perehdytän, alkaa hän parin kuukauden päästä neuvomaan minua :,D tyyliin kysyn onko hän tehnyt jonkun asian niin vastaa ”joo tein, se oli helppoa laitat vaan tämän tänne ja…” joo.. tiedän..

Ehkä haluaa osoittaa, että osaa tehdä homman? Tai mahdollisesti "tarkastuttaa" tekotavan.

Ei vaan se on nimenomaan sellaista että neuvotaan minulle miten se tehdään. Minulle joka sen heille alunperin opetti..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luultavasti et itse ymmärrä, millaisen vaikutelman annat.

Millaisen sitten, kerrohan? Jos tuossa ensimmäisessä esimerkissäkin kerroin kollegan kanssa pohdiskelemiamme vaihtoehtoja ja tämä työkaveri repii omasta päästään meille toimintaohjeet? Ja tämä kaikki tosiaan siksi ettei lounaalla olisi niin vaivaannuttavaa syödä täydessä hiljaisuudessa ja omat ajatukseni askaroivat vielä tämän kyseisen asian parissa. En varsinaisesti kysynyt yhtään mitään.

Kaverisi innostui ja alkoi heitellä ajatuksia, aivoriihi. Ei sen kummempaa. Turhaa nyt vähän otat nokkiisi.

Vierailija kirjoitti:

Mikä siinä on niin hirveetä, jos toinen alkaa neuvomaan? Voihan sitä kuunnella nätisti ja kiittää mielipiteestä.

Se on todella raskasta pitemmän päälle. Ihan kuin sinun tietotaitoasi epäiltäisiin ym. Tuo tv-sarjakohta juurikin, tottakai pitäisi korjata jos toinen selittää ihan väärin ymmärrettyjä tapahtumia eikä antaa hänen olla siinä uskossa?

Ihan tyypillistä, että ihmisillä on enemmän tarvetta tulla kuulluksi kuin kuunnella muita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuo ensimmäinen ole mitään neuvomista. Työkaveri vain osallistuu keskusteluun kertomalla oman mielipiteensä. 

Hän varmaan ei tiennyt, että ihan vain hiljaisuuden voittamiseksi löpisette asiasta, johon hänen ei pitäisi puuttua millään tavoin. On luonnollista, että kun ollaan yhdessä, koetetaan puhua asiasta, joka jotenkin koskettaa kaikkia, ja hän ehkä toimi tämän olettamuksen pohjalta.

Hän on sellaista ammattiryhmää jolla ei ole kompetenssia miettiä kyseistä asiaa kuitenkaan. Vähän sama jos siivooja osallistuisi asiantuntijoiden työongelmien ratkomiseen, karrikoitu esimerkki.

No on kyllä fiiniä meininkiä! Mutta toisaalta sillä siivoojalla voi olla jokin näkökulma, joka olisi asiantuntijoille uusi. Hanakasti kaikki muutkin aina neuvovat siisousalan ammattilaisia, oman alansa asiantuntijoita. Vaikka rätti pysy kädessä hetkeäkään ja lattiapinnoista ole mitään hajua.

Ei tuo tapahdu vain sinulle :) Ei kaikki ihmisten välinen normaali keskustelu muodostu mistään järkevästä, ja useimmista on ihanaa selostaa omia näkemyksiään ja antaa ehdotuksia. Itsekin sorrun siihen helposti jos en yhtään vahtaa mitä suusta tulee. Ja multakin löytyy se tutkitusti pitkälti yli sadan ÄO. Ei se tee minusta mitään sosiaalista neroa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luultavasti et itse ymmärrä, millaisen vaikutelman annat.

Millaisen sitten, kerrohan? Jos tuossa ensimmäisessä esimerkissäkin kerroin kollegan kanssa pohdiskelemiamme vaihtoehtoja ja tämä työkaveri repii omasta päästään meille toimintaohjeet? Ja tämä kaikki tosiaan siksi ettei lounaalla olisi niin vaivaannuttavaa syödä täydessä hiljaisuudessa ja omat ajatukseni askaroivat vielä tämän kyseisen asian parissa. En varsinaisesti kysynyt yhtään mitään.

Kaverisi innostui ja alkoi heitellä ajatuksia, aivoriihi. Ei sen kummempaa. Turhaa nyt vähän otat nokkiisi.

No ihan oikeasti esim. keskuksenhoitaja ja ylilääkäri nyt eivät vaan pidä keskinäistä aivoriihtä. Tässä taas esimerkki meidän kummankin osaamisalueista jotka eivät millään tavalla liippaa toisiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuo ensimmäinen ole mitään neuvomista. Työkaveri vain osallistuu keskusteluun kertomalla oman mielipiteensä. 

Hän varmaan ei tiennyt, että ihan vain hiljaisuuden voittamiseksi löpisette asiasta, johon hänen ei pitäisi puuttua millään tavoin. On luonnollista, että kun ollaan yhdessä, koetetaan puhua asiasta, joka jotenkin koskettaa kaikkia, ja hän ehkä toimi tämän olettamuksen pohjalta.

Hän on sellaista ammattiryhmää jolla ei ole kompetenssia miettiä kyseistä asiaa kuitenkaan. Vähän sama jos siivooja osallistuisi asiantuntijoiden työongelmien ratkomiseen, karrikoitu esimerkki.

Miksi te sitten ette keksineet sellaista puheenaihetta, johon hänkin voisi osallistua? Sinä varsinkin, kun olet niin fiksu.

Koska ap halusi puhua itsestään ja tärkeästä työstään.

Vierailija kirjoitti:

Mikä siinä on niin hirveetä, jos toinen alkaa neuvomaan? Voihan sitä kuunnella nätisti ja kiittää mielipiteestä.

Niinkuin naisten kuuluu vai?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luultavasti et itse ymmärrä, millaisen vaikutelman annat.

Millaisen sitten, kerrohan? Jos tuossa ensimmäisessä esimerkissäkin kerroin kollegan kanssa pohdiskelemiamme vaihtoehtoja ja tämä työkaveri repii omasta päästään meille toimintaohjeet? Ja tämä kaikki tosiaan siksi ettei lounaalla olisi niin vaivaannuttavaa syödä täydessä hiljaisuudessa ja omat ajatukseni askaroivat vielä tämän kyseisen asian parissa. En varsinaisesti kysynyt yhtään mitään.

Kaverisi innostui ja alkoi heitellä ajatuksia, aivoriihi. Ei sen kummempaa. Turhaa nyt vähän otat nokkiisi.

No ihan oikeasti esim. keskuksenhoitaja ja ylilääkäri nyt eivät vaan pidä keskinäistä aivoriihtä. Tässä taas esimerkki meidän kummankin osaamisalueista jotka eivät millään tavalla liippaa toisiaan.

Kyllä sillä keskuksenhoitajalla voi olla sellaista omakohtaista kokemusta, joka lääkäriltä puuttuu.

Sivusta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luultavasti et itse ymmärrä, millaisen vaikutelman annat.

Millaisen sitten, kerrohan? Jos tuossa ensimmäisessä esimerkissäkin kerroin kollegan kanssa pohdiskelemiamme vaihtoehtoja ja tämä työkaveri repii omasta päästään meille toimintaohjeet? Ja tämä kaikki tosiaan siksi ettei lounaalla olisi niin vaivaannuttavaa syödä täydessä hiljaisuudessa ja omat ajatukseni askaroivat vielä tämän kyseisen asian parissa. En varsinaisesti kysynyt yhtään mitään.

Kaverisi innostui ja alkoi heitellä ajatuksia, aivoriihi. Ei sen kummempaa. Turhaa nyt vähän otat nokkiisi.

No ihan oikeasti esim. keskuksenhoitaja ja ylilääkäri nyt eivät vaan pidä keskinäistä aivoriihtä. Tässä taas esimerkki meidän kummankin osaamisalueista jotka eivät millään tavalla liippaa toisiaan.

Jos olisin sairaalan ylilääkäri varmasti kuuntelisin myös sen saman sairaalan keskuksen hoitajan ajatuksia jos hollille sattuisi. Mutta suomalaiseen kankeaan johtamiseen kuuluu, että pysytään omassa lokerossa ja johdetaan ja keskustellaan sitten sillä tasolla. Sitten tulee näitä Hesburger keissejä, joista huomataan, että johto ei todellakaan tiedä mitä tapahtuu. Suomalainen työhyvinvointi ei ole maailman huippua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä siinä on niin hirveetä, jos toinen alkaa neuvomaan? Voihan sitä kuunnella nätisti ja kiittää mielipiteestä.

Niinkuin naisten kuuluu vai?

Ihan kenen tahansa kuuluu olla kohtelias toiselle. Useilla miehillä on tässä asiassa enempi opittavaa juurikin tuon pätemistarpeen takia.

Mulla on tällaisia tuttavia ja perheenjäseniä muutamia. Kun pyysin yli 30-vuotiaana veljeltäni lainaksi työkalua jotta saan pyörän kumin paikattua niin hän ilmoitti tulevansa mukaani opettamaan kuinka kumi paikataan, miettimättä ollenkaan sitä että tämä taito oli opetettu meille molemmille jo lapsuudessa.

Eräänä päivänä hän selitti ettei voi lainata minulle bussikorttia koska en osaa leimata sellaista vielä. Todellisuudessa minulla oli jo aiemmin ollut bussikortti ja olin kysynyt ensimmäisellä matkalla kuskilta miten kortti leimataan.

Aiemmassa työpaikassani jouduin perehdyttämään uuden työntekijän useammalle työpisteelle. Aina kun hän oppi jonkun työtehtävän niin hän alkoi ammattilaisena opettamaan minua kuinka kyseinen työ tehtiin oikein vaikka minä olin tehnyt niitä töitä jo vuosia.

Välillä tuntuu, että nää opettajat seuraa minua elämässäni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä siinä on niin hirveetä, jos toinen alkaa neuvomaan? Voihan sitä kuunnella nätisti ja kiittää mielipiteestä.

Se on todella raskasta pitemmän päälle. Ihan kuin sinun tietotaitoasi epäiltäisiin ym. Tuo tv-sarjakohta juurikin, tottakai pitäisi korjata jos toinen selittää ihan väärin ymmärrettyjä tapahtumia eikä antaa hänen olla siinä uskossa?

Mitä ihmeen väliä sillä on, jos joku ymmärtää jonkin tv-sarjan tapahtumia eri tavalla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä siinä on niin hirveetä, jos toinen alkaa neuvomaan? Voihan sitä kuunnella nätisti ja kiittää mielipiteestä.

Niinkuin naisten kuuluu vai?

Ihan kenen tahansa kuuluu olla kohtelias toiselle. Useilla miehillä on tässä asiassa enempi opittavaa juurikin tuon pätemistarpeen takia.

Miksi pitäisi kuunnella hiljaa ja vielä KIITTÄÄ kun joku pätee sinulle jostain mistä tiedät enemmän? Täh? Luulee vielä että teki jonkun palveluksen eikä ikinä lopeta.