Ei kaikista ole kotiäideiksi! Mikä siinä on niin tuomittavaa,
jos haluaa viedä 9kk:n hoitoon? Jos joku haluaa olla monta vuotta kotona niin olkoot! Itse haaveilin äidiksi tulemisesta vuosia, halusin suuren perheen ja olla pullantuoksuinen superäiti, niin kuin monet ystäväni. Kun vihdoin minusta tuli äiti, totuus olikin aivan toinen. Äidinrakkaus syntyi vasta pikkuhiljaa ja oman lapsen hoito on ajoittain, jopa väkinäistä. Silti olin kuitenkin 2vuotta kotona lapsen kanssa ja se aika oli toki mukavaa, mutta myös erittäin raskasta (lukemattomista syistä mitä nyt en tässä ruodi). Ihailen ystäviäni, jotka jaksavat kotona lasten kanssa, ystäväpiirissäni on myös äitejä, jotka ovat vieneet lapsen hoitoon heti ä-loman loputtua. Kukaan meistä ei ikinä ole arvostellut toisten valintoja, päin vastoin kannustanut niissä!
Kommentit (43)
Vierailija:
Ei aina eikä koko ajan, mutta useammin ja useammin. Mitä tylsistyneempi äiti, sen kiukkuisempi.
Todella kamala katsoa vieressä, kun lapsille huudetaan, kiroillaan, karjutaan naama punaisena jostain aivan mitättömästa asiasta. Sitten retuutetaan vaatteista kovakourasesti sen jälkeen kun on alistettu lapsi maan matoseksi.Tämä ei todellakaan ole harvinaista. Ja heti tällaisen tapahtuman jälkeen kotiäiti kehtaa alkaa arvostella äitejä, jotka toimivat toisin, puhuvat lapsilleen kauniisti eivätkä retuuta. tai alista. Kun nämä toiset äidit tekevät eri tavalla, kuten esim käyvät töissä.
Olen nähnyt usein ja tämä laittaa miettimään. Eikö äiti itse ymmärrä koska on aika tehdä jotain muuta, ettei tuhoa lapsensa elämää henkisellä/fyysisellä väkivallalla???
Tämä voi tietysti olla myös työssäkäyvä äiti, mutta itse olen nähnyt useimmin kotiäitien toimivan näin.
EN HALUA YLEISTÄÄ TAI TUOMITA; koska silloin olisin samanlainen kuin eräät täälläkin, mutta ajatelkaahan asioita tältäkin kantilta!!!
tai mikä lie.
P.S Itse olen välillä ollut töissä ja välillä kotiäitinä eli kokemusta molemmista
Naisetko vain ne on itsekkäitä uraihmisiä, jotka hamuavat hienompia autoja, eivätkä viitsi jäädä pariksi vuodeksi kotiin?
Jos nainen kypsyy 9 kuukaudessa kottna kökkimiseen *niin sitten on sen miehen vuoro* kökkiä himassa seuraavat 9kk. Lomien kanssa saadaan sitten sumplittua niin ,ettei lapsen tartte mennä kuin vasta parivuotiaana tarhaan (jos se nyt kerta on niin kamala paikka kuin jotkut näyttävät täällä ajattelevan)
Aha.
Vierailija:
tai mikä lie.P.S Itse olen välillä ollut töissä ja välillä kotiäitinä eli kokemusta molemmista
illat pihalla valittaa, kun on niin raskasta, plaaplaaplaa, huutaa lapsille minkä ehtii. Kysyin kerran, että milloin aikoo mennä töihin, niin sano, että ei ennen kuin nuorin lähtee kouluun (nyt 3v.) voi lapsi parat
iaan tarvitsevia pieniä rakkautta vaativia otuksia, joita ei ole tehty laitosoloihin.
Mutta meidän lapsen ei tosiaan tarvitse kulkea repaleissa vaatteissa, nyt meillä on varaa ostaa hänelle kaupasta rikkoontuneiden housujen tilalle uudet ilman että tarvii lykätä muita välttämättömiä menoja.
Ja meillä tosiaan on suhteellisen uusi henkilöauto, ja se ostettiin pelkästään lapsen takia (vaunut mahtuu, ja ennenkaikkea auto on TURVALLINEN verrattuna meidän entiseen 80-luvun Fiatiin.. uskaltaa lapsenkin ottaa automatkalle mukaan, kun tietää, ettei auto hajoa pikkutönäyksestä).
Omaa asuntoa lapsi tosiaan tuskin ymmärtää pyytää, mutta halusimme lapsellemme turvallisen kasvuympäristön, eli maaseudun. Ostimme miehen vanhemmilta heidän omakotitalonsa, ja eleskelemme siis kaukana kaupungin vilskeestä, missä lapsella on hyvä olla.
Turhaan syyllistät minua, koska olen havainnut aivan itse, mikä lapselleni on parasta. Tämä toimii meillä mainiosti, kiitos vain.
terkuin 8
Itse ainakin olen hermostuneempi silloin, kun käyn sekä töissä että hoidan osittain lapsia kotona, koska aivot käy ylikierroksilla, ja työasioita pitää hoitaa kotonakin. SIlloin tulee lapsille helpommin hermostuttua. Samoin yksi tuttu äiti muuttui täysin mentyään töihin, ei jaksa olla enää yhtään lastensa kanssa, tulee töistä kotiin, laittaa videot pyörimään ja huutaa lapsille, että antakaa nyt perkele mun olla edes hetki rauhassa. Asiakaspalvelutöisäs kun on...
Että älkää pliis jaksako aina olla niin mustavalkoisia.
heitä siitä ratkaisusta, mutta harvoin toisinpäin. Aina sataa vaan lokaa niskaan, jos kerrot että lapsesi ovat päiväkodissa
(Eipä silti muualla kun täällä nettisivuilla-mutta kuitenkin)
juuri tuon takia, joillekkin äideille ja perheille on parempi, että äiti menee osittain töihin ja toisille perheille ja äideille on parempi, että jää koko päiväseksi äidiksi, mutta kun ne ei ymmärrä tätä kaikki itse. Ollaan väkisin kotona tai mennään töihin, vaikka parempi ois ollu olla vielä kotona. Sitä varmaan sokeutuu omaan elämään ja ei enää itsekkään näe, että kaikki ei enää olekkaan ok.
t. äiti, joka lähti osaaikatöihin, koko perheen hyvinvoinnin vuoksi
Vierailija:
Niin ja vuonna 2006 lapsen psyyke kehittyy ihan yhtä hitaasti kuin vuonna 1970. tai 1800. Ei lapset ole mitään meneviä itsenäisiä maailmankansalaisia tänäkään päivänä, vaan vanhempiaan tarvitsevia pieniä rakkautta vaativia otuksia, joita ei ole tehty laitosoloihin.
jäin onneksi uudelle äitiyslomalle. Tällä hetkellä tyytyväinen, enkä toistaiseksi ole vielä raivonnut.
Mutta kukin tavallaan
Siis jos puhutaan nyt ihan vaan siitä lapsen parhaasta. Minun mielestä päiväkodeissa oppii aivan järkyttävän huonoja tapoja ja lapset ovat iltaisin paljon kiukkuisempia vanhemmilleen, vaativat paljon huomiota ja kiukuttelevat lähes joka asiasta. Ei sais yleistää, mutta tuo on ainakin minun lähipiirissä selvästi huomattavissa, että kotona kasvavat lapset käyttäytyvät paremmin. Tietenkin tämä ero varmasti tasaantuu kun kotihoidetut lapset menee kouluun, mutta niin se vaan on että joukossa tyhmyys tiivistyy ja muilta lapsilta oppii paljon pahoja tapoja.
Kaupungissa kaikki on ihan toisin, lapsista tulee työtä ja pimeää pelkääviä aikuisia ;)
Yleistitkö hieman?
Niin minäkin.
päiväkodissa, niin kyllä se kasvatus pääosin siellä tapahtuu. (tai paremminkin se, että ei kasvateta vaan annetaan vaan olla) Ja viikonloput ja lomat vanhemmat eivät halua olla lapsilleen niin ankaria, vaan katsovat tuhmuuksia sormien läpi, kun eivät halua pilata niitä yhteisiä hetkiä, joita on liian vähän. Kyllä se lapsen hoitoon laittaminen tulee mullakin liian aikaisin, kun työpaikka ei odota. Mutta silti en väitä etteikö parempi lapsille olisi jos lotossa voittaisin ja voisin hoitaa lapset kotona ennen kouluikää.
jos tekee niin, tapahtuu varmasti niin ja jos taas menee tekemään noin, niin siitä se vasta soppa syntyy. Joko te olette kaiken kokeneita tai sitten teillä on liian vilkas mielikuvitus. Lukekaapa varsin tarkasti mitä useampi teistä on kirjoittanut, melkoisia tuomioita päästelette ja millä tietämyksellä, toivon totisesti, että ette oikeasti pääse tuomitsemaan ihmisiä, muuten käy monelle huonosti, GUILTY!
tai YLEISTYSTÄ. Pitääkö jokaiseen viestiin kirjoittaa perään että ei sitten millään pahalla ja tiedän ettei asiat ole näin mustavalkoisia ja tiedän ettei asiat AINA mene näin. Sittenkö vasta pystytte keskustelemaan asiallisesti? Taidankin kopioida tuon lauseeni ja liittää sen jokaiseen mielipideviestiini tästä lähtien että ette voi luistaa keskustelusta sanomalla vain että asiat ei ole niin mustavalkoisia. EIKÖHÄN KAIKKI SEN JO TIEDÄ, IDIOOTIT!!!!!
Se ei tarkoita sitä etteikö saisi kirjoittaa omia mielipietitä ilman mitään konkreetttista tutkimusta asian taustatueksi. Siksihän ne on vaan mielipiteitä.
vai puhutteko te ystävienne kanssa samalla lailla kuin täällä, epäilenpä. Omaa sädekehää täällä kiillotetaan ja TUOMITAAN toisten valinnat.
t. se idiootti
etten ikinä olisi hankkinut lapsia miehen kanssa, joka ei pitäisi koti-isyyttä luontevana itselleen. Lapset siis 3v asti kotona ja vuorotellen ollaan oltu töissä ja kotona miehen kanssa. Meillä tosin mikään muukaan ei mene naisten ja miesten perinteisten roolien mukaan, vaan kaikki on mahdollista kummalle hyvänsä.
Ja tiedän, että on erilaisia ihmisiä ja tilanteita eikä tämä ollut tehkää näin -ohje, kunhan kerroin oman tapaukseni.
Ja se arvostelu niiltä....aaarrrgggh!!! Eikä myönnä ikimaailmassa tekevänsä ite mitää väärin...