Tuntuuko elämä rankalta? - Katso Yle Areenasta Myrskyluodon Maija

Nykyihminen ei säilyttäisi terveyttään saati mielenterveyttään jos pitäisi viettää talvi/vuosi/elämä perheen kanssa saaressa 1800-luvun loppupuolen olosuhteissa.

Tai / ja lue kirja: Katriina

Minun esiäitini ja -isäni olivat juuri tuollaisia myrskyluodonmaijoja ja -janneja ihan 1900-luvun puoliväliin saakka. Olen heille kiitollinen, että jaksoivat tuota elämää, mutta olen myös kiitollinen, ettei minun tarvitse elää samanlaista.

Meidän 70-luvulla syntyneiden isovanhemmista ja myös maalla asuneista vanhemmista moni eli vielä lapsuutensa samanlaisissa olosuhteissa, ei toki yksin perheen kanssa saaressa (mikä tuo kyllä lisäulottuvuuden tuossa tv-sarjassa). 

Kirjasta muistan hämärästi traagiset tapahtumat (siis ketkä kaikki kuolee ennen aikojaan), mut tv-sarja on kyllä hyvin tehty ollakseen vuodelta 1976 ja näyttelijät kaikki amatöörejä. 

Oliko Maijan ja Jannen elämä jotenkin oleellisesti kovempaa kuin yksinäisen, työttömän ja asunnottoman ihmisen elämä nyky-Suomessa?

Joillakin on oikeati vakavampia ongelmia kuin Maijalla.

Vierailija kirjoitti:

Oliko Maijan ja Jannen elämä jotenkin oleellisesti kovempaa kuin yksinäisen, työttömän ja asunnottoman ihmisen elämä nyky-Suomessa?

Oli. 

Vainosiko maijaa psykopaattinarsistit 20 vuotta? Jos ei, en katso.

Vierailija kirjoitti:

Joillakin on oikeati vakavampia ongelmia kuin Maijalla.

En halua tehdä juonipaljastuksia, mutta kyllä se Mikaelin asia oli rankempi kuin voisin kuvitella osuvan monenkaan kohdalle ja erityisesti siksi, että olet ainoa aikuinen maailmassa siinä kohtaa, muita ei ole tulossa viikkoihin tai kuukausiin etkä itse pääse kelirikon takia mihinkään, vaan selvittävä siitäkin on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko Maijan ja Jannen elämä jotenkin oleellisesti kovempaa kuin yksinäisen, työttömän ja asunnottoman ihmisen elämä nyky-Suomessa?

Oli. 

Kuinka niin? Maijalla ja Jannella oli toisensa, asunto ja mahdollisuus kalastaa ruokansa.

Varmasti elämä oli fyysisesti vaivalloista mutta kyllä nykyäänkin riittä läheisten kuolemia ja sairastumisia edelleen. Luonnon lähellä elämä varmaan tuntuisi edes mielekkäältä.

Vierailija kirjoitti:

Varmasti elämä oli fyysisesti vaivalloista mutta kyllä nykyäänkin riittä läheisten kuolemia ja sairastumisia edelleen. Luonnon lähellä elämä varmaan tuntuisi edes mielekkäältä.

Minusta suuri ero nykyelämän vaikeuksiin on se asuinpaikan täydellinen eristyneisyys muusta maailmasta kelirikon aikaan. Et pääse hakemaan apua vaikka mikä olisi. 

Synnyttääkin piti yksin kun apu ei päässyt tulemaan VIIKKOIHIN. Ja sitten kun olit selvinnyt siitä, niin muu seurakunta hyljeksi kun nainen oli LIKAINEN.

Vierailija kirjoitti:

Oliko Maijan ja Jannen elämä jotenkin oleellisesti kovempaa kuin yksinäisen, työttömän ja asunnottoman ihmisen elämä nyky-Suomessa?

Pilkkooko puut, peseekö pyykit käsin, hakeeko vedet järvestä... eli vapaa-aikaa riittää miettiä kovaa kohtaloaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko Maijan ja Jannen elämä jotenkin oleellisesti kovempaa kuin yksinäisen, työttömän ja asunnottoman ihmisen elämä nyky-Suomessa?

Oli. 

Kuinka niin? Maijalla ja Jannella oli toisensa, asunto ja mahdollisuus kalastaa ruokansa.

Ei kai niillä loppupeleissä ollut toisiaankaan.

Vierailija kirjoitti:

Oliko Maijan ja Jannen elämä jotenkin oleellisesti kovempaa kuin yksinäisen, työttömän ja asunnottoman ihmisen elämä nyky-Suomessa?

Laitatko yli puolet pettua leipääsi ja jauhatko oljista jauhoa leipääsi, et, vaan haet kaupasta viljasta leivotun leivän. Turha puhua että on nykyaikana elämä vaikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko Maijan ja Jannen elämä jotenkin oleellisesti kovempaa kuin yksinäisen, työttömän ja asunnottoman ihmisen elämä nyky-Suomessa?

Pilkkooko puut, peseekö pyykit käsin, hakeeko vedet järvestä... eli vapaa-aikaa riittää miettiä kovaa kohtaloaan.

Näiden lisäksi ruoka ja vaatteet tehtiin siitä mitä oli tarjolla, siis kalastus, metsästys, lehmät ja lampaat. Maija kehrää lankaa ja tekee vaatteita perheelle koko ajan kun ei ole muissa askareissa. Ennen naimisiinmenoa piti kutoa kangaspuilla kaikki lakanatkin.

Voi vain kuvitella miten täydellinen oli pimeys saaressa puolet vuodesta tai ainakin ennen lumen tuloa. Kynttilän valossa kun elettiin.

Mielestäni sarjassa on kaksi kiinnostavaa asiaa. Kirkon vaikutus ihmisiin ja naisen asema perheessä. Ensimmäinen negatiivisessa mielessä, toinen positiivisessa.