Lue keskustelun säännöt.
paskaa elämää vl-perheessä.
25.09.2014 |
Nuorena tyhmänä naiviina uskoin, että kaikki menee niinkuin on tarkoitettu ja Jumala kyllä johdattaa. Nuorena mentiin naimisiin, tuli lapsia, Jumalan lahjoja. Aina vain toisen perään, vaikka ei ammattia, kunnollista työtä/toimeentuloa. Silti kaikki lapset kuuluiso ottaa vastaan. Mies tuhlaa kaikki rahat, hänhän se on joka töissä käy. Itse pihistellyt koko avioliiton ajan kaikesta. Ei varaa ostaa itselle vaatteita, harrastaa muuta kuin lenkillä käymistä, joka on melkein ilmaista. Nyt alkaa riittämään tämä kotiäitiys. En halua lapsilleni enää yhtään huonompaa ja köyhempää elämää. Usko ei tuo siihen rikkautta, jos elämä on muuten päin helvettiä ja voimat vähissä. Näillä olemassa olevilla lapsilla on oikeus kunnoliseen elämään.
Ei yhtään uskovaisia ystäviä/ perhe tuttuja. Seuroihin ei enää halua mennä. Muka lämmin toistaan tukeva yhteisö. Paska puhetta.
Sekavaa tekstiä, olkoon.
Kommentit (34)
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 20:27"]Olet löytänyt kosketuksen tarpeelliseen ja aiheelliseen vihantunteeseen, joka on se muutosenergia, jota tässä tarvitset. Sinulla on voimaa tehdä muutos. Ota yhteyttä niihin ihmisiin, joihin luotat, tarvitset varmasti käytännön apua muutoksen toteuttamisvaiheessa. Ja sydämen usko saa pysyä elävänä, Jumala kyllä johdattaa, mutta nyt vl-yhteisö ja sen käytännöt ovat johdattaneet. Lue illan rauhoittuessa psalmi 139 ja luota, että kaikki kyllä järjestyy.
[/quote]
Kiitos sinulle <3 :'(
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 18:47"]Tilanteesi on tosiaan hankala. Sinuna löisin miehelle faktat pöytään; ellei rahojen tasajako onnistu, niin lähdet. Vähintäänkin muutat erilleen tuosta isosta lapsesta. Ja ehdottomasti ehkäisy käyttöön, lapsia ei pidä tehdä ellei heistä pysty huolehtimaan. Pidä itsestäsi huolta!
t. yks vl-mamma
[/quote][quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 19:55"]Hyvä hyvä, olet löytämässä oman voimasi. Uskovaiset saattavat hylätä mutta Jumala ei milloinkaan. Tsemppiä muutokseesi!
[/quote]
Kiitos <3
En oo kyllä koskaan kuullut, että vl-nuoria kehotettais mrnemään nuorena naimisiin ja tekeen lapsia. Aina kuuli vaan päinvastaista äideiltä, jonka oli sen virheen tehnyt. Ne jotka kielloista huolimatta meni 17-19-vuotiaina naimisiin, teki sen teineyttään ja selvästi uhmatakseen vanhempia. Minunki yks kaveri oikeen lällätteli porukoilleen 17-vuotiaana, että nytpä ette saa enää määrätä mua, kun mun mies on mun huoltaja. Kyllä se on tässäki hommassa kasvatuksesta kiinni. Minä oon ison perheen nuorin lapsi ja vanhemmilla on vasta muutama lapsenlapsi. Kaikki olemme yliopiston tai ammattikorkean käyneitä. Isä lääkäri ja äiti sairaanhoitaja.
Mutta sympatiat silti ap.lle. mulla on monta ainakin lähes samassa tilanteessa olevaa kaveria.. ei ole helppoa, mutta onneksi olet vielä nuori niin kerkeät kyllä opiskelemaan ja pääset kunnon töihin ! Ja kukaan ei voi viedä sun uskoa..kyllä sä sydämessäs tiedät, että ei Jumala sua hylkää, jos vaihteeksi huolehtisit omasta hyvinvoinnistas. Susta tulis vaan parempi äiti lapsilles, kun saisit asiat kerranki kuntoon.
Eipäs yleistetä. Itse olen mennyt heti lukion jälkeisenä kesänä eli 19-vuotiaana naimisiin, eikä se ollut mitään uhmaa vanhempiani kohtaan, eikä se ole estänyt minua valmistumasta yliopistosta. Vaikka lapsiakin syntyi opiskeluaikana liuta (ei kuitenkaan joka vuosi vaikkei ehkäisyä käytettykään) ja toki opiskeluaika venyi, mutta tahtoipa tuo venyä joillakin lapsettomillakin. Omiakin lapsia aion ohjata siihen suuntaan, että ainakin ammattikoulu tai lukio ja pojilla mielellään armeija pitää olla vähintään käytynä ennen kuin perheen perustamista alkaa harkitsemaan. Ei ole mitään syytä kiirehtiä vielä 17- tai 18-vuotiaana naimisiin. Tuossa iässä se vuosi tai pari ikää lisää merkitsee vielä paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 18:02"]
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 16:45"][quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 16:30"] [quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 16:08"]Puhu miehesi kanssa ja korjaa parisuhteesi. Miksei teillä ole yhteistä tiliä? Yhteinen perhe, yhteinen elämä, yhteiset rahat -tyyliin. Hommaa itsellesi työpaikka, ei sinun ole pakko olla kotiäiti. Lapsia voidaan hoitaa myös päiväkodissa. [/quote] Sen vuoksi ei yhteistä tiliä kun mieheni tuhlaisi ne vähät minullekin tulevat rahat, joilla yritän ostaa perheelleni ruoan, vaatteet ym. Laskuja yritän myös hoitaa. Mies tuhlaa, ottaa velkaa ei välitä häävi laskuista. Aina joudun niistä muistuttamaan. Nyt alkaa kaikki valumaan ulosottoon ja luottotiedot vaarassa mennä. Odotan tällä hetkellä viimeistä lastamme tähän helvetin keskelle. Sen jälkeen opiskelen itselleni ammatin ja menen töihin, että minun on mahdollisuus pärjätä lasten kanssa yksin. Niinkausn joudun tässä elämään. Mutta lapsia ei tulee enää tämän jälkeen, koituisi mikä tahansa rangaistus osakseni, koska päätän ottaa ohjat omiin käsiini, enkä antaa Jumalan johdattaa. Heh. Miten tyhmä ihminen voikaan olla, että on päästäny elämänsä tähän pisteeseen vain uskomalla kuten uskovaisia opetetaan. [/quote] Perheen raha-asiat olisi pitänyt uskoa sinun hoitoosi jo ajat sitten, kun miehestä ei ole ollut niistä huolehtimaan. Ikävää, että elämäsi on tuossa jamassa. Te tarvitsetta ulkopuolista apua, niin taloudellista neuvontaa kuin avioliiton pelastamiseen tähtäävää keskustelua. Lestadiolaisuuteen en ota sen kummemmin kantaa, koska en itse kuulu liikkeeseen. Rukoilen kaikesta sydämestäni, että parisuhteenne eheytyy, taloudellinen tilanteenne kohenee ja lapsenne saavat kasvaa uskovassa perheessä, jossa vanhemmat rakastavat ja kunnioittavat toisiaan. [/quote] Kiitos. Tätä perhettä ei kyllä mikään enää pelasta. On käyty parisuhdeterapiassa ym. Hoidin meidän perheen raha-asiat, kunnes n.puoli vuotta sitten luovutin. Mies haukkui, että olen häneltä rahaa varastanut, kun siirsin ruokarahat eri tilille. Vain sen vuoksi että aina loppui rahat viikkoa ennen tilipäivää, koska mies tuhlasi niin kauan aina, kun rahaa tilillä oli. Tilipäivä kahden viikon välein. Lisäksi sain kuulla syyttelyjä siitä kuinka vähän jäi käytettävää rahaa hänelle, vaikka maksoin vain pakollisia laskuja ja hänen tekemiään velkoja. Itse olen joutunut ostamaan kaikki vaatteet ym. käytyötavarat lapsille käytettynä, sekä itselleni. Puoli vuotta sitten annoin olla. Sanoin että huolehdi ite, niin näät että sitä rahaa ei tosiaan jää paljon ylimääräistä. Nyt ollaan siinä pisteessä että velkaa on paljon. Mies ei osaa hoitaa raha-asioita, eikä ota vastuuta perheestä. Ottaa vain velkaa lisää, kun rahat loppuu. Eli on täysin lapsi vielä tässä muun lapsikatraan ympärillä. Joten, miksi mun pitäisi jaksaa vielä yrittää huolehtia hänestä, kun mulla on riittävästi tekemistä näissä lapsissakin? Vaikka kuinka ero ei ole suotavaa uskovaisten mielestä. Mun on pakko lähteä tästä monien muidenkin kuin noiden taloudellisten syiden vuoksi. Tämä on henkisesti liian rankkaa. Se ei minulta sydämmen uskoa vie, vaikka eläisin hiukan eri tavalla kuin uskovaisen oletetaan. Jos vielä joskus kohdalleni sattuu oikea elämän kumppani. En aio pidättäytyä sen vuoksi, että olen nuorena kerran tehny suuren virheen ja valinnut väärin, vain uskomalla että se oli Jumalan johdatusta ja tarkoitettu niin.
[/quote]
Ok, aloituksessa ei ollut tuossa kertomiasi asioita, joten ymmärrät varmaan, että kirjoitin toivotteluni vähemmillä tiedoilla. En halua kuormittaa sinua enempää. Rukoilen puolestasi. 13
Ap hyvä, täällä tullut monta fiksua kannustusta ja ohjetta, mutta yksi vielä lisäksi ( ja tulee kokemuksesta): älä jää yksin, älä rakenna kulisseja! Kun sulla on kerran hätä, niin kerro siitä omille vanhemmillesi, ystäville, vaikka kaukaisia nyt ovatkin. Läheiset avuksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi ap, tsemppiä ihan hirveästi. Olet kuitenkin selvästi todella aikaansaava ihminen etkä mikään nillittäjä. Pakkaa lapset, kimpsut ja kampsut, hoida tosiaan asiasi sillä tavalla, ettet joudu miehen laskujen maksajaksi ja laita oma elämäsi kuntoon. Sossu varmasti tukee muutoksessa ja oikeat läheiset ja ystävät.
Minulla kiinnostaa mihin miehesi laittaa rahat? Onko hänellä peliongelma tai vastaava?
Tuo, että ihmiset välttelevät, johtuu ennakkoluuloista ja suoranaisesta rasismista. Siitä ei puhuta, mutta se on täyttä arkea, itse olen joutunut kohtaamaan sellaista rasismia uskoni takia, että ei uskoisi enää suomessa sellaista esiintyvän. Asialle ei kukaan tee mitään eikä sitä myönnetä.
Tsemppiä!
Toinen vl-äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ensinnäkin teillä on ongelma parisuhteessa jos toinen tuhlaa rahat ja toinen kituuttelee. Miehesi ei kyllä kuulosta rakastavalta aviomieheltä..oletko varma että rakastatte toisianne?
Toiseks etsä voi tosissas ajatella että taivaaseen pääsee lapsia synnyttämällä?
Älä syytä vl yhteisöä ongelmista jotka olet aivan itse aiheuttanut tai ongelmia jotka johtuvat huonosta parisuhteesta.
Sen verran paljon kirosanoja etten oikein jaksa uskoa että olisi kenenkään oikeasti vl.n kirjoittama.
Mutta kirjoittaja kuka hyvänsä, elämää on hyvä joskus pysähtyä katsomaan mihin omat voimavarat riittää ja mitä tulevaisuudelta haluaa. Itse olen tässä juuri huomannut että olen tainnut haukata nyt liian suuren palan ja arki ei ole enää kivaa. Ei silti tulisi mieleenikään syyttää siitä ketään muuta kuin itseä ja omaa arviointikykyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja kyllähän Jumala johdattaa ja siunaa mutta ei se tarkoita sitä että heittäydyt kalliolta alas ja ajattelet että kyllä Jumala varjelee etten kuole. Ei tarvi kuitenkaan tyhmä olla.
Elämä on arvokas lahja Jumalalta joten käytä se ja suojele sitä sen ansaitsemalla tavalla.
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 15:48"]No ensinnäkin teillä on ongelma parisuhteessa jos toinen tuhlaa rahat ja toinen kituuttelee. Miehesi ei kyllä kuulosta rakastavalta aviomieheltä..oletko varma että rakastatte toisianne?
Toiseks etsä voi tosissas ajatella että taivaaseen pääsee lapsia synnyttämällä?
Älä syytä vl yhteisöä ongelmista jotka olet aivan itse aiheuttanut tai ongelmia jotka johtuvat huonosta parisuhteesta.
[/quote]
Syytän vl-yhteisöä siitä, että mut on opetettu uskomaan niin, että kaikki menee niinkuin on tarkoitettu ja Jumala kyllä johdattaa, jos elää niinkuin uskovaisen kuuluu. Kuten olen tässä yrittänyt elää, ottamalla lapset vastaan Jumalan lahjoina ym.
Parisuhde on huono. Nuorena naimisiin nopeasti, kun saman katon alla sai asua js seksiä harrastaa vasta kun avioliitossa. Himot sitä on hiirelläkin. Puoliso on myös Jumalan lahja ja avioliitto ikuinen. Jos eroat, oot lopun elämääsi yksin, jos haluat olla uskovainen.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 15:50"]Sen verran paljon kirosanoja etten oikein jaksa uskoa että olisi kenenkään oikeasti vl.n kirjoittama.
Mutta kirjoittaja kuka hyvänsä, elämää on hyvä joskus pysähtyä katsomaan mihin omat voimavarat riittää ja mitä tulevaisuudelta haluaa. Itse olen tässä juuri huomannut että olen tainnut haukata nyt liian suuren palan ja arki ei ole enää kivaa. Ei silti tulisi mieleenikään syyttää siitä ketään muuta kuin itseä ja omaa arviointikykyä.
[/quote]
Niiin. Yksi kirosana. Voi kauhea. Eihän uskovaiset kiroa.
Puhu miehesi kanssa ja korjaa parisuhteesi. Miksei teillä ole yhteistä tiliä? Yhteinen perhe, yhteinen elämä, yhteiset rahat -tyyliin. Hommaa itsellesi työpaikka, ei sinun ole pakko olla kotiäiti. Lapsia voidaan hoitaa myös päiväkodissa.
Montako lasta sulla ap on ja minkä ikäinen olet? käytätkö nykyään ehkäisyä? mieti eroamista vl yhteisöstä koska muuten elämänlaatusi ei tule paranemaan.
Et kai voi vl-yhteisöä siitä syyttää, että olet valinnut puolison ilmeisen huonosti ja mennyt himojen takia (ainakin niin voi tekstistäsi ymmärtää) liian nopeasti ja harkitsemattomasti naimisiin? Pitäisi ymmärtää se suuri vastuu minkä elinikäinen liitto tuo. Ja tuohon "elää niin kuin uskovaisen kuuluu" sisältyy paljon muutakin kuin ehkäisemättömyys. Kuten joku sanoikin, ei taivaspaikkaa voi lapsia synnyttämällä ansaita. Tai ylipäätään jotain tapoja ulkokultaisesti noudattamalla, jos sydämenusko puuttuu. (En väitä, että sinulta puuttuisi, enhän sinua tunne.)
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 16:08"]Puhu miehesi kanssa ja korjaa parisuhteesi. Miksei teillä ole yhteistä tiliä? Yhteinen perhe, yhteinen elämä, yhteiset rahat -tyyliin. Hommaa itsellesi työpaikka, ei sinun ole pakko olla kotiäiti. Lapsia voidaan hoitaa myös päiväkodissa.
[/quote]
Sen vuoksi ei yhteistä tiliä kun mieheni tuhlaisi ne vähät minullekin tulevat rahat, joilla yritän ostaa perheelleni ruoan, vaatteet ym. Laskuja yritän myös hoitaa. Mies tuhlaa, ottaa velkaa ei välitä häävi laskuista. Aina joudun niistä muistuttamaan. Nyt alkaa kaikki valumaan ulosottoon ja luottotiedot vaarassa mennä.
Odotan tällä hetkellä viimeistä lastamme tähän helvetin keskelle. Sen jälkeen opiskelen itselleni ammatin ja menen töihin, että minun on mahdollisuus pärjätä lasten kanssa yksin. Niinkausn joudun tässä elämään. Mutta lapsia ei tulee enää tämän jälkeen, koituisi mikä tahansa rangaistus osakseni, koska päätän ottaa ohjat omiin käsiini, enkä antaa Jumalan johdattaa. Heh. Miten tyhmä ihminen voikaan olla, että on päästäny elämänsä tähän pisteeseen vain uskomalla kuten uskovaisia opetetaan.
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 16:11"]Montako lasta sulla ap on ja minkä ikäinen olet? käytätkö nykyään ehkäisyä? mieti eroamista vl yhteisöstä koska muuten elämänlaatusi ei tule paranemaan.
[/quote]
Monta ja vähän päälle. Reippaasti alle 30.
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 19:36"]Et ole uskosta eron ja avioeron jälkeen yhtään sen enemmän yksin kuin nytkään olet. Missä ovat ystäväsi, vanhempasi, sisaruksesi, miehen sisarukset ja serkkusi? Maailmallisestakin elämästä voit löytää ihmissuhteita. Ehkä jopa jonkun uskonnollisen, vastuullisen ei-vl-miehenkin.
[/quote]
Yksinäisyys jatkuu varmasti myös eron jälkeen. Olen aikaisemmin ollut todella sosiaalinen ja minulla on ollut paljon ystäviä. En kuitenkaan jaksanut pitää heihin yhteyttä muutaman vuoden aikana vaikean elämän tilanteeni vuoksi, jonka vuoksi ystävyyssuhteet hiipuivat. Nyt minulla on muutama "ystävä", mutta olen jotenkin alkanut välttelemään myös heitä, koska joudun jatkuvasti olemaan heidän tukenaan. Kukaan ei koskaan kysy minulta, miten minulla menee, vaan ottavat yhteyttä, kun heillä on ongelmia ja kaatavat kaiken niskaani. Nyt tässä tilanteessa en hirveästi jaksa tukea muita, kun itsellänikin on hankalaa.
Vanhemmat asuvat melko lyhyen matkan päässä ja olen miettinyt, että heille avautuisin ja sanoisin mikä tilanne on. Toisaalta, en haluaisi heitä kuormittaa. Ja pelkään, että he yrittävät käännyttää päätäni jatkamaan tässä suhteessa, eikä luovuttamaan liian helpolla.
Miehen sukulaiset asuvat luojan kiitos tällähetkellä kaukana meistä. Lukuunottamatta muutamaa sisarusta, joiden kanssa ei olla paljon tekemisissä.
Olen huomannut, että minun on nykyään vaikea tutustua ihmisiin. Yritän käydä aktiivisesti perhekerhoissa ym. Mutta jostain syystä ihmiset välttelevät minua. Olen miettinyt johtuuko siitä, että lapsia on useampi ja olen nuori. Aavistavat heti mitä porukkaa olen ja lisäksi epäilevät kyvykkyyttä vanhempana.