Olen loukkaantunut, kun lapseni vaihtoi etunimensä, ei kunnioita vanhempiensa valintaa

Itse otin ensimmäiseksi nimekseni toisen nimeni.

Olen loukkaantunut lapsesi puolesta. Lapsi ei ole vanhemman jatke. Lapsellasi on oikeus omaan nimeen jos niin haluaa.

Se lapsi ei ole sinun omaisuuttasi.

Minä tein sen jo yli 20 vuotta sitten ja totta tosiaan, äiti ei ole suostunut käyttämään uutta nimeäni, joka on itse asiassa alkuperäinen toinen nimeni, eli hänen itsensä antama nimi sekin!

Aivan sama millä nimellä minua kutsuu, sillä emme ole enää väleissä.

Silleen voi käydä, kun antaa kamalan oman egon jatkeen nimeksi lapselle.

Miksi et voi kunnioittaa lapsesi tahtoa?

Minun veljeni on vaihtanut nimensä. Vanhempien antama nimi oli suvussa kulkenut "vanhempi" nimi, mutta veljeä kutsuttiin aina lempinimellä. Vaihtoi lukioaikana viralliseksi nimekseen sitten tuon lempinimensä, kun ei yksinkertaisesti tunnistanut itseään kun kutsuttiin tuolla ristimänimellä.

Miksi turhaan kitkutella esimerkiksi jonkin vauvalle söpön mutta aikuisella naurettavan nimen kanssa? Oma nimeni on helppo, kansainvälinen nimi ja tämän kanssa on siksi ollut ok elää, mutta jos olisin ollut esim. Mymmeli tai joku Adelmiina-Clarissa niin todennäköisesti olisin vaihtanut jossain vaiheessa. Vaikka se nimi olisi ollut vanhemmille kuinka rakas hyvänsä.

Ei minua ainakaan harmita, että äitini käyttää edelleen vanhaa nimeäni. Se ei kuitenkaan enää ole virallinen nimeni, enkä kokenut sitä koskaan omaksi.

Siitä huolimatta rakasyan ja kunnioitan vanhempiani, jotka entisen nimen valitsivat.

Mäkin vaihdoin nuorena kun oma etunimeni oli tosi yleinen ja inhosin kun jatkeena oli melkein joka paikassa sukunimen eka kirjain! Muutin myöhemmin ulkomaille, missä edellinen etunimi ei ollut läheskään yhtä yleinen ja otin sen sitten takaisin. Vaihtelu virkistää. 😄

Mee hoitoon.

Vanhempien antama lapsen nimi on NS maitohammas versio lapsen nimestä. Lopullinen päätös mikä on henkilön x nimi on x:n päätös!

Annoin lapselle nimeksi Brooke.

AP

Vierailija kirjoitti:

Annoin lapselle nimeksi Brooke.

AP

Juu ja minä Ritke

Ja AP ei kunnioittanut isänsä tahtoa, kun vaihtoi sukunimensä hulttio puolisonsa nimeen.

Häpeä jukolauta!

Muutin itse nimeäni niin, että vanhempieni antama nimi sisältyy siihen.

Tyyliin Hanna -> Johanna (ei kuitenkaan tuo nimi :))

Vierailija kirjoitti:

Muutin itse nimeäni niin, että vanhempieni antama nimi sisältyy siihen.

Tyyliin Hanna -> Johanna (ei kuitenkaan tuo nimi :))

Rihanna? ;)

Vaihdoin etunimeni ja sukunimeni. Kukaan ei kommentoinut millään tavalla. Paitsi tietysti faija, joka tyrmistyi niin totaalisesti, ettei saanut sanaa suustaan. Minä vain nauroin. OK, boomer. Siinähän sitten vanha setämies kohottaa omaa verenpainettaan ja pohtii, mikä meni pieleen. 

Tulen käyttämään tuota englanninkielistä ilmaisua ("OK, boomer") hyvin ahkerasti. Vanhempani ovat boomer generationin edustajia (syntyneet ennen vuotta 1964) ja minä olen millenniaali (syntynyt vuoden 1976 jälkeen).

Jos vanhemmat haluavat pitää lapsen nimenvaihdosta loukkauksena niin siitä vaan. Olen jo eronnut kirkosta ja päättänyt ryhtyä vapaaehtoisesti lapsettomaksi. Siinähän sitten jengi pohtii, mikäli oli pahin loukkaus. Nimenvaihto, kirkosta eroaminen vai lapsettomaksi jääminen?    :D

Yrjänä, Anu S. Järvimäkiläinen, Kille R. Väärämäki  eivät valitettavasti ole toimivia nimiä kun hakeudut kansainväliselle uralle, opiskelemaan ulkomaille tms.

Olen itse vaihtanut sekä etu- että sukunimeni, ylläolevasta syystä, ja vanhempani eivät tietenkään pitäneet siitä, vaikka sekä se etu- että sukunimi olivat molemmat samalla isovanhemmalla. 

Otin siis vain jo edesmenneen isovanhempani nimen joka oli tosi helpo ulkomailla ja sukunimi vielä kansainvälisesti tunnetun muotoilijan nimi, joka assosioituu Suomeen.

En ole katunut päivääkään. Suosittelen muillekin.

Up