Lue keskustelun säännöt.
Olin syrjäytynyt, panin ulkokuoren kuntoon ja siitä alkoi hyvän kierre
25.08.2021 |
Ulkonäön merkityksestä voidaan puhua paljon. Ja ihmetellä, miksi me ihmiset ollaan niin paskoja, että annetaan niin pinnallisella asialle arvoa niin paljon, ja jatkaa maailman vihaamista. Tai sitten voidaan myöntää, että ollaan itse ehkä samanlaisia paskoja, ja ollaan erityisen mielissään, jos porukan suosituimmat ja hyvännäköisimmät viihtyvät seurassamme. Varsinkin se erityissöpö kundi tai typykkä, joka aiheuttaa meissä ylimääräisiä sydämentykytyksiä... päätin kääntää homman toisin päin. Jos kerran voin muuttaa elämäni näin yksinkertaisen ja typerän pinnallisen ja helpon asian kautta, niin teen sen. Myöskin ne "erilaiset/persoonalliset ihmiset", hevarit, gootit, mitkä lie, " joille ulkonäkö ei merkkaa mitään", suhtautuvat paremmin siistin ja tyylikkään näköiseen ihmiseen kuin homsantuuhun. Ihan kaikki. Vaikka muuta väittävät. Tai siis jotkut toki kohtelevat myös homsantuita hyvin, mutta eivät hekään kohtele hyvännäköisiä sen huonommin ainakaan, ehkä ihan hivenen paremmin kumminkin.
No, mä päätin satsata tähän osa-alueeseen, alunperin saadakseni eräänlaisen vainon loppumaan, joka oli jo vaaraksi monille. Tajusin, että ne uskaltaa vainota mua siksi, koska pitävät mua heikkona luuserina koska olen homsantuu. Rupesin nimittäin hieman tarkkailemaan elämää ja sen sosiaalisia lainalaisuuksia, kuten että keitä kohdellaan mielinkielin ja keitä ei.
Minusta tää on ilosanoma. Youtubesta löytyy kivoja opetusvideoita ulkonäön kuntoon saattamiseen ja on jopa ihan hauskaa viihdettä opiskella tätä. Sain asian jo huomattavasti paremmalle tolalle, ja tämä on käynnistänyt hyvän kierteen. Ihmiset kohtelevat minua hyvin, ovat kiinnostuneita minusta, eivät lyttää valtavirrasta poikkeaviakaan mielipiteitäni ja ovat aloitteellisia yhteydenotoissa suuntaani. Luulin todella, että ajatusmaailmani oli liian poikkeava monille että he voisivat hyväksyä sen, mutta nyt kun en ole enää homsantuu, mielipiteeni eivät ole enää ongelma vaan aivan oikeassa olen 😳 Luulen että ulkonäöllä on paljon valtaisampi merkitys kuin ymmärrämmekään tietoisella tasolla!
Minusta kaikkia pitää kohdella hyvin ja oikeudenmukaisesti ulkonäköön katsomatta, mutta jos esim. lapseni saavat paremman elämän sen avulla että olen opetellut kaunistautumaan, niin olen sen valmis tekemään. Ja kohtelen itse kaikkia mielestäni yhtä hyvin. Eräänlaisena sosiaalisia lainalaisuuksia tiedostamattomana, huonoitsetuntoisena, persoonallisena tapauksena oon oikeesti ollu tässä aina ihan hyvä.
Mutta hyvännäköisyys tuo myös lisää positiivista valtaa, sitä että sua kuunnellaan paremmin, ja se on sellainen leiviskä joka kannattaa käyttää hyvään! Mullakin on nyt paljon enemmän vaikutusvaltaa erääseen itselleni tärkeään asiaan.
Ja jos joku epäilee että ei voi noin suurta vaikutusta olla ehostautumisella, kyllä se on geeneistä kiinni, niin sitä varten etsin kohta jonkun hyvän ehostautumisvideon tähän seuraavaksi... 🙂
Siihen kierteeseen vielä: kun mua kohdellaan hyvin ja arvostavasti, se tietty parantaa myöskin sosiaalista itsetuntoani, eikä itseänikään ahdista ja ujostuta niin paljon ottaa yhteyttä ihmisiin. Uskallan kohta ehkä jopa ehdottaa että aloittaisin yhteisen harrastuksen jonkun ihmisen kanssa... noh, sosiaalisessa elämässäkin riittää vielä opiskeltavaa, sen verran tehokkaasti olin syrjäytynyt.
Mutta: jos mä pystyin tähän, säkin pystyt. Jos haluat. Toki syrjäytymiselle on moninaisia syitä, mutta tietylle porukalle voisi tämän suuntaisesta toiminnasta olla hyötyä. Jos vaan hyväksyy sen tosiasian, että me ihmiset ollaan näin pinnallisia. Tai ei ehkä hyväksy, mutta alistuu siihen. 😉
Kommentit (67)
Mulle ei niin kauheesti ulkonäkö merkitse.. Esim jos on vaikka kireä ja tiukkapiposen näkönen, todella laittautunu, en välttämättä halua mielelllään ottaa kontaktia kun taas rennoman näköiseen otan mielelläni kontaktia.. :D siis esimerkkinä... eli kaikki ihmiset ei oo pinnallisia, ja noi pätee ehk jossain stokkan kassajonossa, mutta ei yleensä jos pidempään on jossain... Jollei sitten puhuta siitä että joku käyttää KOKO elämänsä about ulkonäön ylläpitoon, jollon yleensä persoona on aika kehittymätön ja ihmiset huomaa sen viimeistään parin minuutin juttelun jälkeen vaikka ensivaikutelma olisi kuinka hieno tahansa........ Eli ei kannata liikaa stressaa että hymyileekö joka ikinen vastaantulija sulle vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaahas.. Kosmetiikka- ja rättikauppojen uusi mainoskampanja naisten omaisuuden kasvattamista vastaan alkoi...
Vierailija kirjoitti:
Mulle ei niin kauheesti ulkonäkö merkitse.. Esim jos on vaikka kireä ja tiukkapiposen näkönen, todella laittautunu, en välttämättä halua mielelllään ottaa kontaktia kun taas rennoman näköiseen otan mielelläni kontaktia.. :D siis esimerkkinä... eli kaikki ihmiset ei oo pinnallisia, ja noi pätee ehk jossain stokkan kassajonossa, mutta ei yleensä jos pidempään on jossain... Jollei sitten puhuta siitä että joku käyttää KOKO elämänsä about ulkonäön ylläpitoon, jollon yleensä persoona on aika kehittymätön ja ihmiset huomaa sen viimeistään parin minuutin juttelun jälkeen vaikka ensivaikutelma olisi kuinka hieno tahansa........ Eli ei kannata liikaa stressaa että hymyileekö joka ikinen vastaantulija sulle vai ei.
Juu mut toinen osa ton hymyilen ja tykkäämisen lisäks on myös se, kumpaa kunnioitat ja vähän myös "pelkäät" enemmän? Kummalle stressaavana hetkenä ärähdät tylysti helpommin? Homsantuulle vai huolellisesti pyntätylle? Kyllä se niin on että heikomman näköistä arvostetaan yleensä vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Jaahas.. Kosmetiikka- ja rättikauppojen uusi mainoskampanja naisten omaisuuden kasvattamista vastaan alkoi...
Justiinsa 😆 Valitettavasti tää maailma on niin paska, että se ulkonäkö vaikuttaa työnsaantiin ja tuloihinkin! Että kyllä syrjäytyneisyys ainakin isomman loven lompakkoon helposti tekee. Vauva-foorumilla voi aina kirota ja kapinoida tätä todellisuutta vastaan, mutta tuolla se tosimaailma taas huomenna odottaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Jos mä pystyin tähän, säkin pystyt"
Eli sinulla oli vähintään akne, skolioosi, onnettomuudessa vääntynyt nenä, synnynnäinen epämuodostuma toisessa jalassa ja karsastavat silmät, ja sitten ihan suit sait laitoit ne kaikki kuntoon? Mukavaa sinulle, mutta sori, ei tuollainen urotyö onnistu ihan kaikilta.
Juu mut toinen osa ton hymyilen ja tykkäämisen lisäks on myös se, kumpaa kunnioitat ja vähän myös "pelkäät" enemmän? Kummalle stressaavana hetkenä ärähdät tylysti helpommin? Homsantuulle vai huolellisesti pyntätylle? Kyllä se niin on että heikomman näköistä arvostetaan yleensä vähemmän.
-Öööö no usein niin että jos on vaikka heikon näköinen nainen, niin sellaselle moni uskaltaa osottaa mieltään, kun taas jollekki 100 kg 190 cm miehelle ei. :D Ja toi että miehiä kohdellaan "kunnioittavammin" ja jotain amazoneja, ja sirompia välttämättä ei, johtuu ihan vanhasta nais ja mieskäsityksestä, että nainen on "kiltti ja sopeutuva" ja miestä taas kunnioitetaan, ei liity mikään homssusuus yhtään siihen näyttääkö joku "heikolta" tai onko joku heikko..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tai sitten kävi niin, että sen laittautumisesi vuoksi sä itse muutuit. Sait itsevarmuutta ja sitä kautta uskottavuutta. Varsinaisesti se ulkoinen habitus ei nyt välttämättä ollut se syy vaan sun sisäinen olemus muuttui erilaiseksi ja sitä kautta sun käytös muiden seurassa tai muita kohtaan. No, sama tuo, kiva juttu kuitenkin.
Kyllä ulkonäöllä on suuri vaikutus. Johan sen muistaa kouluajoilta, miten just ne nätit tytön kaverustuivat ja jättivät ujot tms ulkopuolelle. Kaveritkin valitaan ulkonäön mukaan yleensä, myös aikuisten kesken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi luoja mitä mä luin. Eikö syrjäytymisen määritelmä ole opiskelemattomuus/työttömyys ja tuilla eläminen.
Vaikka näyttäisit miltä, miten se estää sua opiskelemasta/menemästä töihin. Jos nyt et näytä siltä, että olet epäonnistunut pomminpurkaja, mitä väliä.
Paljon mukavampi opiskellakin kun ei tunne itseään siellä syrjityksi. Uskon että syrjäytymisen takana on usein huono itsetunto.
Syrjäytyminen aiheuttaa huonoa itsetuntoa ja huono itsetunto syrjäytymistä. Tämä on vähän kuin kysyisi, että kumpi oli ensin, muna vai kana. Vaikea varmuudella sanoa, kumpi oli ensin. Käsi kädessä ne kuitenkin käyvät, joten jos toiseen näistä asioista pystyy jotenkin vaikuttamaan, niin kyllä se muutos väistämättä vaikuttaa myös siihen toiseen asiaan. Kannattaa siis pyrkiä vaikuttamaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi luoja mitä mä luin. Eikö syrjäytymisen määritelmä ole opiskelemattomuus/työttömyys ja tuilla eläminen.
Vaikka näyttäisit miltä, miten se estää sua opiskelemasta/menemästä töihin. Jos nyt et näytä siltä, että olet epäonnistunut pomminpurkaja, mitä väliä.
Paljon mukavampi opiskellakin kun ei tunne itseään siellä syrjityksi. Uskon että syrjäytymisen takana on usein huono itsetunto.
Syrjäytyminen aiheuttaa huonoa itsetuntoa ja huono itsetunto syrjäytymistä. Tämä on vähän kuin kysyisi, että kumpi oli ensin, muna vai kana. Vaikea varmuudella sanoa, kumpi oli ensin. Käsi kädessä ne kuitenkin käyvät, joten jos toiseen näistä asioista pystyy jotenkin vaikuttamaan, niin kyllä se muutos väistämättä vaikuttaa myös siihen toiseen asiaan. Kannattaa siis pyrkiä vaikuttamaan!
Mutta rehellisesti.. onko joku nähnyt tyrmäävän kaunista, huonoitsetuntoista syrjittyä ihmistä? Minä en.
Kun on ulkonäkö kunnossa, ne kaikki muutkin askeleet syrjäytymisen voittamiseksi on puolet kevyempi ottaa. Lisäksi ollaan mukavia tyyppejä, kun ymmärretään muita elämän kolhimia ja halutaan heitä varmasti tukea ja auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla sama homma. Olin masentunut yläasteella ja lukiossa, painoa oli kertynyt todellakin liikaa, en jaksanut huolehtia ihostani saati meikata tai huolehtia hiuksistani.
Ammattikouluun päästessä elämäni muuttui merkittävästi, jo kesälomalla odotin innolla uutta koulua ja opintoja unelma-alallani.
Aloin sitten lenkkeillä kesällä ja katsoa syömisteni perään, jotta olisin mahdollisimman hyvässä kunnossa työtäni ajatellen. Samalla huomasin että ihravuoren alta löytyykin kaunis kasvojen luusto, jota aloin meikeillä korostaa päivittäin.
Hankin myös kroppaani imartelevia vaatteita laihdutuksen myötä ja nyt voin todella hyvin henkisesti.
Sanoisin, että tärkeintä on kuitenkin ilo ja itsevarmuus, ei niinkään ulkokuori.
Mikähän juttu tää on nykyään, että muutos ihmisiltä saadussa kohtelussa ei saisi johtua ulkonäön paranemisesta, vaan ainoastaan ulkonäön paranemisen seurauksena parantuneesta itsetunnosta? Musta tuo ei ole ihan rehellistä ajattelua, eihän me toisesta ihmisestä edes nähdä hänen itsetuntonsa tasoa yhtä nopeasti kuin ulkonäköä. Eli kyllä ulkomuoto on todennäköisempi syy esim. miesten mielenkiinnolle. Tai sille että ventovieraat kohtelevat hyvin ja kiinnostuneesti, kun sitä ei ennen tapahtunut. En ainakaan itse vahtaa toisten itsetuntoa, että tuolla ihmisellä on selvästi niin hyvä itsetunto että hänet täytyy siitä palkita jotenkin. Ja tuolla niin huono, että hänen päälleen pitää sylkäistä.
TOKI löytyy myös niitä ihania tyyppejä, jotka ovat ihania kaikille. Mutta silti sen eron huomaa yleisellä tasolla. Yhtäkkiä maailma onkin kiva paikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja minä kun luulin, että joku nuori syrjäytynyt mies olisi laittanut ulkoisen olemuksen kuntoon.
Nainen - ei jatkoon.
Vierailija kirjoitti:
Minulla sama homma. Olin masentunut yläasteella ja lukiossa, painoa oli kertynyt todellakin liikaa, en jaksanut huolehtia ihostani saati meikata tai huolehtia hiuksistani.
Ammattikouluun päästessä elämäni muuttui merkittävästi, jo kesälomalla odotin innolla uutta koulua ja opintoja unelma-alallani.
Aloin sitten lenkkeillä kesällä ja katsoa syömisteni perään, jotta olisin mahdollisimman hyvässä kunnossa työtäni ajatellen. Samalla huomasin että ihravuoren alta löytyykin kaunis kasvojen luusto, jota aloin meikeillä korostaa päivittäin.
Hankin myös kroppaani imartelevia vaatteita laihdutuksen myötä ja nyt voin todella hyvin henkisesti.
Sanoisin, että tärkeintä on kuitenkin ilo ja itsevarmuus, ei niinkään ulkokuori.
Tietenkään ulkonäkö ei voi olla mikään tärkein arvo elämässä. Vaikka kyllä siihen mulla aikaa meneekin... jos jossain sodan keskellä eläisin, niin tilanne olisi täysin toinen ja tuskin ehtisi ulkonäköään miettiä esim. Se on vaan ehkä tällaisena käytännön asiana ehkä yksi oleellisimmista askeleista otettavaksi, jos haluaa saada asiat sosiaalisessa yhteisössä sujumaan, varsinkin vuorovaikutuksessa, sosiaalisessa asemassa jne. Ne muutkin asiat, jotka omaan asemaan vaikuttaa, on yleensä helpompi saavuttaa nättinä.
Mutta arvoina mulle tärkeimmästä päästä on puolustaa heikkoja ja epäoikeudenmukaisesti kohdeltuja ihmisiä, niin kliseeltä kuin kuulostaakin mutta erään elämänalueen kautta tämä tulee erityisen lähelle, tärkeää mulle on myös huolehtia ja välittää lapsista ja vastustaa koulukiusaamista ja kaikkea ikävää toimintaa ylipäätään.. näitäkin kaikkia asioita on vaan paljon helpompi ajaa siistin näköisenä. Tosiaan ihmiset kuuntelevat paremmin näpsäkkä näköistä ihmistä, varsinkin jos hänellä ei muuta valttikorttia kuten jotain alan tutkintoa ole.
Mitenkäs hyvännäköistä, laittautunutta ilkiötä kohdellaan? Jääkö jäljelle vain vastenmielisyydentunne ja pelokas mielistely?
Vierailija kirjoitti:
No onhan se ihan tutkittu juttu, että ihmiset joilla on laitetut hiukset, tyylikkäät siistit vaatteet, kevyt ehostus, hyvät hampaat ja normaalipaino saavat parempaa palkkaa, parempia töitä, enemmän ystäviä, parempaa paövelua ja ilmaisia palveluksia. Erityisesti, jos jaksavat hymyillä ja olla mukavia. Eli ei mitään uutta.
Ja tietysti ulkonäkö vaikuttaa mielialaan. Kun mulla on hyvä päivä, en välttämättä jaksa panostaa. Mutta jos masistelee ja varsinkin menkkojen alla vihastuttaa, laittaituminen auttaa paljon.
Ei ole uutta ei. Silti sen vaikutusta ei voi tietää ennen kuin itse kokeilee. Ja uskon todella että tämä vaikuttaa enemmän kuin ymmärrämmekään, ainakin enemmän kuin minä ymmärsin. Ongelmat lähisuvun ja suvun sisällä laajemminkin alkavat olla historiaa. Jopa omat vanhempani arvostavat minua enemmän, ja ongelmat joiden he ovat väittäneet johtuvan hankalasta luonteestani, ovat historiaa nekin. En kai vain ollut heidänkään silmäänsä tarpeeksi nätti ja suosittu😳 Vaikka en usko että he itse edes tiedostavat tätä. Mutta nyt kun tytär on kaunis ja suosittu, niin eivät halua kohdella minua huonosti hekään.
Laihduttaminen ilmaista.
Se tekee jo paljon että normaalin kokoinen.
Miten voi olla näin ankea foorumi, ettei saa videolinkkejä jakaa?.. 😑 Mikähän ihmeen hyvä syy voi tähänkin olla?..
Tai sitten kävi niin, että sen laittautumisesi vuoksi sä itse muutuit. Sait itsevarmuutta ja sitä kautta uskottavuutta. Varsinaisesti se ulkoinen habitus ei nyt välttämättä ollut se syy vaan sun sisäinen olemus muuttui erilaiseksi ja sitä kautta sun käytös muiden seurassa tai muita kohtaan. No, sama tuo, kiva juttu kuitenkin.