Millaista on olla pojan äiti?
Meillä on kaksi tyttöä ja kolmas lapsi tulossa. Ja hän on näillä näkymin poika. Tuntuu oudolta, osaanko sellaista hoitaa ja kasvattaa. Vai onko se sen erikoisempaa.
Kommentit (33)
Lapset on yksilöitä, ei poikia ja tyttöjä. Tuskin sunkaan jo syntyneet lapset on samanlaisia.
On ihanaa olla pojan äiti! Olen pojilleni ollut hellä lempeä rakastava mutta ohjat käsissäni pitävä ja vaatinut yhteistyötä kotona. Esim meillä ei kukaan ‚auta äitiä‘‚ kotihommissa vaan ne jaetaan. Ovat jo hyvän aikaa olleet aikuisia ja ihanina ovat pysyneet. Hyvin lieviä murrosikäisen temppuja verrattuna moneen tyttöön joita tunnen. Poikien äitinä on helpompaa!!
Mullakin ensin kaksi tyttöä ja sitten kolmas lapsi on poika. Mun poika on tunteitaan osoittava, empatiakykyinen ja sosiaalinen. Halailee kaikkia. Pojat eivät ole luonnostaan yhtään huonompia ilmaisemaan tunteitaan kuin tytöt. Se on pelkkää yhteiskunnan roolia, johon pojat oppivat, ei biologista. Mun poika sattuu olemaan pehmeämpi, tunteellisempi ja tottelevaisempi kuin mun tytöt ja mun tarvitsee jopa varoa etten liian kovasti komenna. Sanoo joka päivä että rakastaa mua ja haluaa aina halailla ja tulla syliinkin vaikka alkaa olla jo kokoa ja painoa. Päällisin puolin hän on vauhdikas ja kilpailuhenkinen urheilijapoika, joka rakastaa legoja. :)
Jaa, ihan samanlaista kuin tyttöjenkin?
-kaksi tyttöä ja yksi poika-
Vierailija kirjoitti:
Mullakin ensin kaksi tyttöä ja sitten kolmas lapsi on poika. Mun poika on tunteitaan osoittava, empatiakykyinen ja sosiaalinen. Halailee kaikkia. Pojat eivät ole luonnostaan yhtään huonompia ilmaisemaan tunteitaan kuin tytöt. Se on pelkkää yhteiskunnan roolia, johon pojat oppivat, ei biologista. Mun poika sattuu olemaan pehmeämpi, tunteellisempi ja tottelevaisempi kuin mun tytöt ja mun tarvitsee jopa varoa etten liian kovasti komenna. Sanoo joka päivä että rakastaa mua ja haluaa aina halailla ja tulla syliinkin vaikka alkaa olla jo kokoa ja painoa. Päällisin puolin hän on vauhdikas ja kilpailuhenkinen urheilijapoika, joka rakastaa legoja. :)
Ei ole tervettä olla tuollainen POIKA. Ei hyvää päivää. Ei siitä kasva ikinä kunnon miestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tervettä olla tuollainen POIKA. Ei hyvää päivää. Ei siitä kasva ikinä kunnon miestä.
Sä oot sairas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mullakin ensin kaksi tyttöä ja sitten kolmas lapsi on poika. Mun poika on tunteitaan osoittava, empatiakykyinen ja sosiaalinen. Halailee kaikkia. Pojat eivät ole luonnostaan yhtään huonompia ilmaisemaan tunteitaan kuin tytöt. Se on pelkkää yhteiskunnan roolia, johon pojat oppivat, ei biologista. Mun poika sattuu olemaan pehmeämpi, tunteellisempi ja tottelevaisempi kuin mun tytöt ja mun tarvitsee jopa varoa etten liian kovasti komenna. Sanoo joka päivä että rakastaa mua ja haluaa aina halailla ja tulla syliinkin vaikka alkaa olla jo kokoa ja painoa. Päällisin puolin hän on vauhdikas ja kilpailuhenkinen urheilijapoika, joka rakastaa legoja. :)
Ei ole tervettä olla tuollainen POIKA. Ei hyvää päivää. Ei siitä kasva ikinä kunnon miestä.
Kyllä kasvaa ja hyvä kasvaakin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mullakin ensin kaksi tyttöä ja sitten kolmas lapsi on poika. Mun poika on tunteitaan osoittava, empatiakykyinen ja sosiaalinen. Halailee kaikkia. Pojat eivät ole luonnostaan yhtään huonompia ilmaisemaan tunteitaan kuin tytöt. Se on pelkkää yhteiskunnan roolia, johon pojat oppivat, ei biologista. Mun poika sattuu olemaan pehmeämpi, tunteellisempi ja tottelevaisempi kuin mun tytöt ja mun tarvitsee jopa varoa etten liian kovasti komenna. Sanoo joka päivä että rakastaa mua ja haluaa aina halailla ja tulla syliinkin vaikka alkaa olla jo kokoa ja painoa. Päällisin puolin hän on vauhdikas ja kilpailuhenkinen urheilijapoika, joka rakastaa legoja. :)
Ei ole tervettä olla tuollainen POIKA. Ei hyvää päivää. Ei siitä kasva ikinä kunnon miestä.
Mitä väliä? Siitä kasvaa silti suurella todennäköisyydellä hyvä aikuinen jolla on tasapainoinen parisuhde ja joka on hyvä isä omille lapsilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mullakin ensin kaksi tyttöä ja sitten kolmas lapsi on poika. Mun poika on tunteitaan osoittava, empatiakykyinen ja sosiaalinen. Halailee kaikkia. Pojat eivät ole luonnostaan yhtään huonompia ilmaisemaan tunteitaan kuin tytöt. Se on pelkkää yhteiskunnan roolia, johon pojat oppivat, ei biologista. Mun poika sattuu olemaan pehmeämpi, tunteellisempi ja tottelevaisempi kuin mun tytöt ja mun tarvitsee jopa varoa etten liian kovasti komenna. Sanoo joka päivä että rakastaa mua ja haluaa aina halailla ja tulla syliinkin vaikka alkaa olla jo kokoa ja painoa. Päällisin puolin hän on vauhdikas ja kilpailuhenkinen urheilijapoika, joka rakastaa legoja. :)
Ei ole tervettä olla tuollainen POIKA. Ei hyvää päivää. Ei siitä kasva ikinä kunnon miestä.
Tuossa lainamaassani viestissä kunnon mies tarkoittaa siis palstakatkeroa t. miehuuspoliisia, jonka elämän keskeistä sisältöä on määritellä miehenä oleminen vauvapalstalla. Harva varmasti toivookaan pojastaan sellaista "kunnon miestä".
Ei siinä ole mitään sen erikoisempaa kuin tytön äitinä olemisessa. Samalla lailla syötetään, pestään, puetaan, pidetään sylissä, rauhoitellaan, hoivataan. Jokaisella lapsella on oma luonteensa, joten mikään ”pojat sitä, tytöt tätä” -ennakkoluulo ei välttämättä pidä paikkaansa.
Vauvana pojat kyllä monesti pissaa kaaressa vaipanvaihtajan päälle, tytöt ei pysty samaan.
Mulle tuli yllätyksenä se millainen poikien maailma on. Oman lapseni mielestä pojat ovat väkivaltaisempia kuin tytöt ja haluaisi siksi olla tyttö. Hän on empaattinen, avulias, huimapäinen, iloinen, mutta osaa myös itkeä, muttei halua itkeä koulussa. Fyysisesti olen ollut ymmälläni muutamaan otteeseen, koska en juurikaan tiedä penisvaivoista etc.
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä ole mitään sen erikoisempaa kuin tytön äitinä olemisessa. Samalla lailla syötetään, pestään, puetaan, pidetään sylissä, rauhoitellaan, hoivataan. Jokaisella lapsella on oma luonteensa, joten mikään ”pojat sitä, tytöt tätä” -ennakkoluulo ei välttämättä pidä paikkaansa.
Vauvana pojat kyllä monesti pissaa kaaressa vaipanvaihtajan päälle, tytöt ei pysty samaan.
Vauvana ei ole mitään eroa, mutta myöhemmin on
Minulla on kolme poikaa ja yksi tyttö.
En nyt osaa sanoa eroaako kuinka paljon? Minulla on hyvät ja läheiset välit kaikkien kanssa. Vanhin poikani on 17-vuotias, seuraavaksi vanhin 14-vuotias ja nuorin 4-vuotias.
Pojat tykkää pelailla enemmän kaikkea ja pienestä pitäen. Pallopelejä siis mutta myös pleikkaa näin vanhemmiten. Nukeilla ei olla leikitty.
Meillä siis näin. Jonkun poika taas ei tykkää yhtään pelata mutta tytär taas tykkää tms.
Tämäkin luonnekysymys mutta täytyy sanoa että poikien kanssa olen päässyt helpommalla. Tytär esimurkkuiässä ja voi luoja! Mutta hänen kanssaan taas voi tehdä "tyttöjen juttuja " mitkä taas ei poikiani kiinnosta. Pienenä tosin on myös heidän kynsiään lakattu ja on taidettu yhdet prinsessasynttäritkin pitää.
Sukupuolten erot ehkä alkaa näkyä enemmän kun teini-ikää lähestytään?
Yksi asia kyllä eroaa selvästi näin vanhemmiten on syöminen ja tuo ero varmasti näkyy jokaisella jolla teinipoikia vs teinityttöjä 😅
Mutta tuleva poikasi on vauvana vielä melko sukupuoleton. Hän on vain oma persoona ja siihen persoonaan sitten tutustuu. Ei sitä sukupuolta tule sillä tavalla eroteltua muuten kuin niin miten lapsi itse käyttäytyy. En ole itse ikinä edes pysähtynyt ajattelemaan miten eroaa äitinä olo tytölle tai pojalle.
Ihanaa on olla kohta kolmen pienen pojan äiti! Aika fyysisiä ja vauhdikkaita leikkejä tuntuu olevan verrattuna kaverien tyttölapsiin, mutta saattaa olla etten ole ollut katsomassa kun riehuleikit alkaa heidän kotonaan.
Itseni yllätti se, että toinen poikani oli niin auto orientoitunut jo vuoden ikäisenä. Ei kiinnosta esimerkiksu eläimet, kun kaikki pitää olla vaan työkoneita. Repi juuri eläinkuvat lastenhuoneen seinältä ja sanoi, että autoja pitää saada tilalle. Toinen poika taas on herkkä nukkejen hoivaaja.
Ei ole kukaan pissannut kaarella mieheni tai mun päälle. Siitä niin paljon varoiteltiin, että vaipan vaihdoissa pistin harson suojaksi.
Halaavat, passaavat ja istuvat sylissä lukemassa kirjoja. Ihania tyyppejä kertakaikkiaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä ole mitään sen erikoisempaa kuin tytön äitinä olemisessa. Samalla lailla syötetään, pestään, puetaan, pidetään sylissä, rauhoitellaan, hoivataan. Jokaisella lapsella on oma luonteensa, joten mikään ”pojat sitä, tytöt tätä” -ennakkoluulo ei välttämättä pidä paikkaansa.
Vauvana pojat kyllä monesti pissaa kaaressa vaipanvaihtajan päälle, tytöt ei pysty samaan.
Tää pissaaminen on niin totta! 😆
Kahden pojan jälkeen sain tytön. Vaihdoin ekoja kertoja vaippaa ja tyttö alkoi pissata. Salamana otin harsoliinan ja pistin sen siihen eteen (pip#elin paikalle) mutta ei auttanut ja märkä läntti oli pyllyn alla. Tuo harso taas pysäytti poikien pissat siihen.
Sen jälkeen opin pitämään harsoa tytön pyllyn alla jo valmiiksi.
Eikai nykyään sukupuolilla ole oikein mitään muuta eroa kuin että toisella on pimppi ja toisella pippeli eli tuskin sillä on mitään eroa onko tytön tai pojan vanhempi.
Mä en ymmärrä miten joku voi vielä nykyaikanakin pyrkiä esittämään, ettei sukupuolten välillä ole eroja. Ihminen on aina toki lukuisten tekijöiden kokonaisuus, mutta hormonit ohjaavat todella paljon sitä millaiseksi kehitymme. Ei se ole mikään pelkkä jalkoväliseikka. Miksi tätä biologista faktaa pitää yrittää kieltää ja kiistää viimeiseen asti?
Mä tykkään et on molempia. On hyväksi lapsille oppia tuntemaan vastakkaista sukupuolta eri kehitysvaiheissa ja sitä maailmaa. Lisää ymmärrystä toista kohtaan.
Lapset ovat yksilöitä, joten mahdoton sanoa. Itselläni on tyttö ja poika, ja kummankin lapsen äitinä on vähän erilaista - mutta eroavaisuudet eivät johdu sukupuolista, vaan siitä, että lapset ovat erilaisia persoonia.