Lue keskustelun säännöt.
yksinäinen onneton kulkija
23.09.2014 |
Olen hyvin yksinäinen 18 vuotias nuori mies.pelkään ,että en löydä koskaan yhtään ystävää saatika tyttöystävää.se on tehnyt minut hyvin surulliseksi ja minun on edes vaikea kohdata ihmisiä , koska olen ollut monta vuotta ihan yksin ilman kavereita.joskus peruskoulussa oli vielä koulukavereita joiden kanssa vietin aikaa koulussa ,mutta enään ei ole ollut pariin vuoteen edes koulukavereita.käyn koulussa ja tulen kotiin ja olen päivät yksin kotona tai käyn harjoituksissa.vuoden kuluttua kun olen käynnyt armejan ja olen työelämässä niin teen varmasti vain hirveästi töitä , koska ei minulla ole elämässä mitään muutakaan.olen huomannut että minusta on tullut aika katkera sen vuoksi kun en kelpaa kenellekkään ja uskon joutuvani elämään koko loppu elämäni yksin.minun itsetunto on aivankadoksissa ei tälläinen "elämä" ole edes elämisen arvoista enään jos ei ole muuta tekemistä kun työ.ainut asia mitä haluisin elämältä olisi rakkaus tai ystävät joiden kanssa viettää aikaa.
Kommentit (7)
Ei ole harjoituksissa kavereita toki tulen heidän kanssaa toimeen ja vietän siellä aikaa mutta niiden ulkopuolella en ole heidän kanssaan tekemisissä.kaikilla on jo omat kaveripiirit joihin minua tuskin kukaan kaipaa mukaan.jatko opiskelu ei ole mahdollista hyvä kun saan nyt tämän ammattikoulun edes suoritettua.ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä huoli. Löydät kyllä ystäviä ja puolison. Sinulla ei ole kiir. Etenkin intissä kun otat rennosti saat elinikäisiä kavereita.
En tiedä tuleeko mikään muutumaan..minun pitäisi toki lähestyä itse ihmisiä ja olla avoimempi ,mutta en voi luonteelleni mitään etten ole kovin sosiaalinen.se ei kuitenkaan tarkoita sitä jos olen hiljainen etenkö tahtoisi tutustua uusiin ihmisiin.tyttöystävää en ainakaan usko löytävän olen liian epäsosialinen ja ulkonäkökään ei mikään valttikortti minulle ole.
Tiedän jo nyt ,että tulen tappamaan itseni jos en 30 ikä vuoteen mennessä ole tavallinen ihminen.mä oon liian kilpailunhalunen ja mun on aina pakko olla paras,monta unelmaa on jo tuhoutunut ja se masentaa kovasti.esimerkiksi jalkapallossa mun piti päästä huipulle ja musta piti tulla ammattiurheilija ,mutta epäonnistuin ja se on mulle tosi vaikeeta kun en pärjää enään asiassa jota rakastan enemmän kun mitään muuta.olen jo pari vuotta suunnitelut itsemurhaa kun huomasin ettei minusta voi tulla millään osa alueella aellaista ihmistä minkälainen haluasin olla.ap
Älä tee sitä. Ulkonäkö ei ole mukään este ellet itse ole supernirso. Ja jos menestyt esim uralla se tuo usein myös muita asioita. Etenkin miehet perustavat perheen usein vasta yli kolmekymppisenä. Älä ikinä luovuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kyllä ole nirso.en edes haluaisi mitään missiä vaan ihan tavallisen ja ennenkaikkea mukavan tytön.
Eikä sulla ole harjoituksissa kavereita? Jatko-opiskelemasta voi löytää kavereita tai intistä.