Ei saisi aina olla kyyninen ja ajatella pahinta

Ostan suunnilleen kaiken käytettynä ja tarvitsin yhden tietsikkajutun niin ajattelin, että torilta se löytyy ja niinhän se löytyikin,kohtuuhintaan ja vähän parempi oli kuin suunnittelinkaan.
Myyjä vastaili kuitenkin yksisanaisesti ja oudosti ja tuntien viiveillä. Eikä millään suostunut kertomaan osoitettaan eikä puhelinnumeroaan.

Vielä siinä vaiheessa, kun lähdin tavaraa hakemaan, oli osoite tiedossa vain osittain eikä vieläkään puhelinnumeroa tai nimeä. Epäilin luukuttajaksi ja mietin, uskallanko lähteä hakemaan. Lähdin kuitenkin, koska oli valoisaa ja osoite oli taajamassa kerrostalossa . Jouduin odottelemaan pihalla aika kauan. Odottelin kuitenkin, koska olin ajanut laitakaupungille kilometrien päähän.

Siinä just kun mietin poistumista hiippaili autolleni sitten varovasti semmoinen nörtinnäköinen teinipoika. Jolle äiti varmasti oli sanonut, että nimeä ja puhelinnumeroa ei sitten netissä kelleen epämääräisille ostajille jaella :) Ok ja joo -vastauksille löytyi looginen selitys . Miksihän sitä pitää aina miettiä kaikkein pahinta vaihtoehtoa ja kauhuskenaarioita ?