Suosittelijat työnhaussa
Haluaisin vaihtaa työpaikkaa, mutta ongelmani ilmeisesti on se, ettei minulla ole suosittelijoita. Se ei silti tarkoita että olisin huono työntekijä. Työsuhteeni on aina olleet pitkiä ja vakituisia, ja olen aina irtisanoutunut itse. Nyt olen kuitenkin ollut 8 vuotta samassa työpaikassa ja sitä ennen 5 vuotta kotona. Nykytyössäni en halua kertoa lähtöaikeistani ja aiempien töiden esimiehet ovat missä lienee ja eläkkeellä. Mistä ihmeestä tällaisessa tilanteessa kaivetaan suosittelija, kun en viitsisi mitään kaveria tai kumminkaimaa siihen pyytää roolia vetämään. Ja hakemani työt ei ole mitään super fancyja hommia edes vaan perus suorittavia toimistotöitä, joihin varmasti olen pätevä.
Suosittelijoita kysellään nykyään jopa siivoustöissä, mikä tuntuu jotenkin käsittämättömältä. Miten te muut toimitte?
Kommentit (31)
"Voitte olla onnellinen, jos saatte hänet työskentelemään yrityksessänne," kirjoitti entinenkin työnantaja laiskan työntekijän suosituksiksi.
Vaikka Pentti ei olisi enää firmassa x töissä, eikö hän voi silti muistaa sinut ja olla suosittelijasi?
Vierailija kirjoitti:
Edellisessä duunissa ma** taustaiset kävelivät vain sisään. Edes kielitaito ei ollut kummoinen, enkä usko että 5 lapsen yh-äideillä on paljon suosittelijoita, paitsi kelasta. Näitä sitten palkattiin hyvillä työehdoilla. Ei tarvi tehdä muuta kuin aamuvuoroa, töihin voi tulla liukuvasti tunnin viivellä jne. Kantiksil*a vaaditaan suosittelijat, koulutukset ja sitoutuminen 3-vuorotyöhön. On se vain kummaa.
Kyllähän he töihin pääsee, mutta "hyvillä työehdoilla", älä naurata. Sekotat nyt asioita.
Mulla on kanssa ollut tuo ongelma työnhaussa. Olin kymmenen vuotta töissä isäni yrityksessä ja olimme siellä ainoat työntekijöt, joten oli vähän hölmöä laittaa hänet suosittelijaksi, koska eiköhän ole selvää, että oma isäni kehuisi mua työntekijänä oli mikä oli. Tuota aiemmat työpaikat oli jotain lyhyitä pätkiä firmoissa joita ei joko enää ole tai ainakin kaikki työntekijät vaihtuneet.
Mulla ainakin oli kerran täys sekopää esimiehenä. Kehui kasvotusten, mutta selän takana (kuulemani mukaan) puhui passkaaa niin paljon kun kerkesi. Ja puhui minulle paskaaa muista työntekijöistä.
Suosittelijaksi, kyllä ehdottomasti! Siis jos haluaa ettei ikinä saa enää töitä mistään.
Vierailija kirjoitti:
Mahtavaa kuulla, että suosittelijoiden puute ei välttämättä ole ongelma. Kiitos kommenteista! Ap
Tämä ketju hyvä, kiitos Ap. Mulla ollut samoja ongelmia suosittelijoiden suhteen, mutta enpä olisi tajunnut täältä kysellä neuvoa. Sain minäkin hyviä vinkkejä ja ennen kaikkea huojentavaa tiedon, ettei suosittelijoita välttämättä tarvita. Itse olen huomannut, että rekryfirmat niitä kyselevät. Ei varsinaisesti työnantajat. Siksi en hae rekryfirmojen kautta, kun omassa tilanteessanikin hankala saada suosittelijoita.
SOL Henkilöstöpalvelut. Työhaastatelija oli tiukkana, ja sanoi, että pitää olla suosittelija. Muuten todennäköisesti ei pääse töihin. Sanoi, sen suoraan.
Kiva oli kaivaa joku kesätyö 10 vuoden takaa. Esimies hädintuskin muisti, että olin ollut töissä. Suostui suosittelijaksi. Oli silti noloa ruveta kinuamaan, "voisitko olla suosittelija".
Vierailija kirjoitti:
Vaikka Pentti ei olisi enää firmassa x töissä, eikö hän voi silti muistaa sinut ja olla suosittelijasi?
Kyllä varmaan voi, mutta jos en ole ollut Pentin kanssa missään tekemisissä 15 vuoteen ja hänen numeronsakin on eläköitymisen myötä muuttunut niin ensinnäkin sen numeron selvittäminen ja sitten soittaminen ja suosittelijaksi pyytäminen tuntuu kyllä melkoisen kiusalliselta. Ja miten relevanttia tietoa hän osaa minusta kertoa? Koko homma tuntuisi ihan naurettavalta. Ap
Mitä tällä suosittelija- jutulla oikein haetaan? Esimerkiksi jos ihminen haluaa vaihtaa työpaikkaa - miksi edellinen esimies olisi innokkaana suosittelemassa, jos työntekijän lähtö firmasta aiheuttaa vain lisäongelmia. Pitää löytää uusi työntekijä lähtevän tilalle. Onko tällainen työnantajan näkökulmasta suositeltava ominaisuus seuraavalle työnantajalle? Yleensä ihmiset nimenomaan vaihtavat työpaikkaa, koska ovat tyytymättömiä johonkin edellisessä paikassa. Usein saattaa olla isoja ristiriitoja ja huonoja henkilökemioita, mutta silti työntekijä on objektiivisesti tarkastellen ihan ok työntekijä ja hoitaa hommansa. Esihenkilö vain ei tykkää. Työntekijäkin aistii tämän ja on vaikea pyytää suosittelijaksi. Jos taas työnhakijalla ei ole suosittelijoita ollenkaan, nouseeko tie pystyyn? Miksi jonkun mielipide jostain toisesta on niin painava asia. Kyseessä on kuitenkin vain mielipide.
Vuokranantaja
Mulla on niin säntillonen vuokralainen, että suosittelen minne vaan töihinkin.
Mahtavaa kuulla, että suosittelijoiden puute ei välttämättä ole ongelma. Kiitos kommenteista! Ap