Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miten vältämme naapurin lapsen synttärit?
23.09.2014 |
Naapurin 5 vuotta täyttävä poika aikoo kutsua meidät synttäreilleen ja minua ei voisi vähempää kiinnostaa. Ko. naapurit ovat ihan kivoja mutta ei todellakaan jaksettaisi olla tekemisissä enempää kuin vain ihan normaalin hyvän käytöksen verran sillä tykkäämme olla omissa oloissamme vaikka meilläkin on lapsia. Tämä poika tulee heti meidän pihallemme kun siellä olemme ja varsinkin kesäaikaan alkoi jo rasittaa kun ei saanut juuri koskaan olla omalla porukalla vaikka ystävällisesti hänelle sanoin että älä tule nyt. Omat lapset kun myös haluavat olla vanhempiensa kanssa ilman että koko ajan naapurin poika keskeyttää kaiken ja häntä pitää varoa omissa leikeissään.
Eli kyse on siis oikeastaan siitä että emme halua syventää naapuruussuhdetta koska yhtään enempää emme halua olla heidän kanssaan. Ystävät ovat sitten erikseen ja heitä kutsumme kun haluamme sosaalista elämää. Toisekseen emme itse halua kutsua heitä omille synttäreille koska ne ovat jo nyt liiankin suuria ja mielellään jopa pienentäisin niitäkin. Ja yksi homma vielä niin olen kurkkuani myöten kyllästynyt ostamaan lahjoja! Kun itsellä on kouluikäisiä lapsia niin lähes joka viikko pitää olla jotakin hankkimassa ja sekin käy jo lompakon päälle. Vaikka mukava se on että lapset saavat kutsuja.
Miten toimia? Ehkä kuitenkin menemme synttäreille kohteliaisuuden vuoksi mutta emme sitten kutsu vastavuoroisesti heitä. Vähän noloa ehkä mutta ennenkuin haukutte lasten/naapurinvihaajaksi niin ymmärtäkää se että meillä tosiaan on jo tarpeeksi (välillä liikaakin) sosiaalista elämää ja ajatellen myös niin että naapurien kanssa pysyy paremmat välit kun ei ole liikaa tekemisissä.
Kommentit (47)
[quote author="Vierailija" time="23.09.2014 klo 12:24"]
Miten olisi ihan avoin rehellinen keskustelu naapurin kanssa.
ps. joko tramppa on talvisäilössä.
[/quote]
No en toisaalta halua lähteä tuosta puhumaan jos ei itse tajua. Odottelen talven tuloa ja uskon että tilanne rauhoittuu ja vuodet varmaan myös helpottavat asiassa.
Tramppaa meillä ei ole. Arvaa miksi? :) Harkinnassa toki on ollut ja ehkä tuleekin jossain vaiheessa mut joudunkohan siinäkin vahtihommiin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.09.2014 klo 12:35"]
Yhdet synttärit vielä sydänystävää tee! Tietenkin menette, kun kutsuttu on.
[/quote]
Täytynee mennä. :)
[quote author="Vierailija" time="23.09.2014 klo 12:29"]
[quote author="Vierailija" time="23.09.2014 klo 12:15"]
[quote author="Vierailija" time="23.09.2014 klo 12:04"]
Mitä mieltä lapset?! Haluavatko he synttäreille.
Etkö osaa lukea. Ap kirjoitti, että omat lapset ovat tyttöjä ja jo koululaisia. Naapuri taas 5-vuotias poika
ja vielä raittava sellainen. Vanhemmat eivät jaksa viihdyttää joten dumppaavat se naapurin riesaksi!
[/quote]
Itsekin mietin mitä tälläiset vanhemmat periyttävät lapsille. Miten vältää sosiaaliset kanssa käymiset ns. ei kiitos tyyppien kanssa, kun kaikkien kanssa pitäisi periaateessa oppia tulemaan toimeen esim koulussa, vaikka ei aina niin kivaa olisikaan.
[/quote]
[/quote]
Kur kur, kulta.<3
p.s opettele lainamaan...
Ymmärrän tilanteen. Miksi pitäis oll amissään tekemisissä jonkunkanssa vaan siksi että jaetaan seinä/tontin raja?
[quote author="Vierailija" time="23.09.2014 klo 12:29"]
[quote author="Vierailija" time="23.09.2014 klo 12:15"]
[quote author="Vierailija" time="23.09.2014 klo 12:04"]
Mitä mieltä lapset?! Haluavatko he synttäreille.
Etkö osaa lukea. Ap kirjoitti, että omat lapset ovat tyttöjä ja jo koululaisia. Naapuri taas 5-vuotias poika
ja vielä raittava sellainen. Vanhemmat eivät jaksa viihdyttää joten dumppaavat se naapurin riesaksi!
[/quote]
Itsekin mietin mitä tälläiset vanhemmat periyttävät lapsille. Miten vältää sosiaaliset kanssa käymiset ns. ei kiitos tyyppien kanssa, kun kaikkien kanssa pitäisi periaateessa oppia tulemaan toimeen esim koulussa, vaikka ei aina niin kivaa olisikaan.
[/quote]
[/quote]
Jotkut lapset ihan osaavat asettua myös niiden pienempien lasten asemaan. Miten kivaa on, että synttäreille tulee vähän isompiakin kavereita ja paljon porukkaa. Tai ilahduttaa pienenpää lahjalla. Maistuu se kakku koululaisillekin. Ei kaikki lapset ole ikärasiteja, eikä pienemmät ole heille välttämätön paha vaan heidän kanssa on ihan kiva touhuta ja ottaa porukkaan mukaan ikä huomioon ottaen. Eikä he ajattele kuten aikuiset, että on lapsellista tai rasittavaa leikkiä naapuriston pienempien lasten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.09.2014 klo 12:45"]
Ymmärrän tilanteen. Miksi pitäis oll amissään tekemisissä jonkunkanssa vaan siksi että jaetaan seinä/tontin raja?
Kiitos ymmärryksestä! Väleissä toki voi olla mutta se riittää jo meille ihan hyvin ja harmittaa kun tulee syyllistetyksi vain siitä syystä että haluaa olla itsekseen tai ystävien kanssa. Tietty naapureiden kanssakin voi ystävystyä mutta mieluummin itse olen siinä asiassa liian varovainen kuin innokas. Äkkiä on myös sukset ristissä kun joka päivä on aktiivisesti tekemisissä.
[/quote]
Itse en edes miettisi juhlien välttämistä, vaan menisin ja söisin koko tarjoilupöydän tyhjäksi :D Ei varmaan ollut avuksi tämä viesti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menkää synttäreille ja viekää kohtuu edullinen lahja. Omalla pojalla oli juuri 5-vuotissynttäri ja lahjat olivat hyvin eri hintaisia. Suosikeiksi muodostuivat kallein (Batman legoja) ja halvin (monsteriauto). (Ei, en pyytänyt kuitteja, hinnat ihan oman kokemuksen arvioita...) Tuon ikäiset ei vielä katso hintaa ja aika usein pitävät perusmarketeista saatavista lahjoista, autoista, legoista, tarroista jne... Lahjasta ei kannata alkaa stressaamaan. Viivytte synttäreillä riittävän kauan, jotta lapsi saa juhlansa ja vieraansa (koska tulee aina teille, hän selvästi pitää teistä, vaikka te ette hänestä). Koko päivää siihen ei tarvitse käyttää, jospa olette vaikka tunnin?
Myöhemmin puhutte ihan suoraan aikuisten kesken naapurienne kanssa siitä, että teillä pikkulapsivaihe on jo ohi, ettekä jaksaisi sitä, että teillä on joka päivä vahdittavan ikäinen lapsi. Sovitte, että lapsi saa tulla välillä käymään, mutta ette voi sitoutua huolehtimaan hänestä joka päivä ja että omilla lapsillanne on jo hyvin erilaiset leikit eikä viisivuotiasta voi jättää heidän hoidettavakseen. "Et saa tulla" sanominen viisivuotiaalle on tylyä ja toimimatonta. Itse sanoit pesäpallosta että muistaa sanotun kaksi minuuttia. Miten hän sitten muistaa, ettei saa tulla teille sinä päivänä? Hän on pikkulapsi, säännöt pitää sopia suoraan vanhempien kanssa, jolloin vanhemmat vastaavat lapsensa kulkemisesta.
Tämän voi varmasti hoitaa ihan kohteliaastikin ilman heittäytymistä sydänystäväksi tai vihamieheksi, kun uskaltaa puhua suoraan tämän pikkulapsen vanhempien kanssa. Sosiaalisille ihmisille se on varmasti helppoa ja on mukavaa kun tilanteen saa selväksi ilman että täytyy harmitella kun viisivuotias vaan tulee kylään.
[quote author="Vierailija" time="23.09.2014 klo 13:07"]
Menkää synttäreille ja viekää kohtuu edullinen lahja. Omalla pojalla oli juuri 5-vuotissynttäri ja lahjat olivat hyvin eri hintaisia. Suosikeiksi muodostuivat kallein (Batman legoja) ja halvin (monsteriauto). (Ei, en pyytänyt kuitteja, hinnat ihan oman kokemuksen arvioita...) Tuon ikäiset ei vielä katso hintaa ja aika usein pitävät perusmarketeista saatavista lahjoista, autoista, legoista, tarroista jne... Lahjasta ei kannata alkaa stressaamaan. Viivytte synttäreillä riittävän kauan, jotta lapsi saa juhlansa ja vieraansa (koska tulee aina teille, hän selvästi pitää teistä, vaikka te ette hänestä). Koko päivää siihen ei tarvitse käyttää, jospa olette vaikka tunnin?
Myöhemmin puhutte ihan suoraan aikuisten kesken naapurienne kanssa siitä, että teillä pikkulapsivaihe on jo ohi, ettekä jaksaisi sitä, että teillä on joka päivä vahdittavan ikäinen lapsi. Sovitte, että lapsi saa tulla välillä käymään, mutta ette voi sitoutua huolehtimaan hänestä joka päivä ja että omilla lapsillanne on jo hyvin erilaiset leikit eikä viisivuotiasta voi jättää heidän hoidettavakseen. "Et saa tulla" sanominen viisivuotiaalle on tylyä ja toimimatonta. Itse sanoit pesäpallosta että muistaa sanotun kaksi minuuttia. Miten hän sitten muistaa, ettei saa tulla teille sinä päivänä? Hän on pikkulapsi, säännöt pitää sopia suoraan vanhempien kanssa, jolloin vanhemmat vastaavat lapsensa kulkemisesta.
Tämän voi varmasti hoitaa ihan kohteliaastikin ilman heittäytymistä sydänystäväksi tai vihamieheksi, kun uskaltaa puhua suoraan tämän pikkulapsen vanhempien kanssa. Sosiaalisille ihmisille se on varmasti helppoa ja on mukavaa kun tilanteen saa selväksi ilman että täytyy harmitella kun viisivuotias vaan tulee kylään.
[/quote]
Kiitos asiallisesta vastauksesta. Kyllä olet oikeassa että hän pitää varsinkin miehestäni jolla onkin pitempi pinna lasten (omien ja muiden) kanssa. Tajuan kyllä itsekin että tietyllä lailla harmistus tilanteesta on päässyt liian pitkälle joten välillä jo pelkkä lapsen näkeminen saattaa ahdistaa vaikkei tekisikään mitään erityistä. En ole oikeastikaan mikään lastenvihaaja enkä inhoa naapureitani mutta kun tilanne on päällä pitempään niin se tavallaan ruokkii itse itseään.
Kiitos vielä kerran aikuismaisesta kommentista. :)
t. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä kyllä ymmärrän ap:n ongelman. Mä ainakin olen sellaisessa elämäntilanteessa etten kaipaa uusia ystäviä kun elämä on kiireistä enkä oikeiden vanhojen ystävienkään kanssa ehdi pitämään yhteyttä niin paljon kuin tahtoisin.
Mä tekisin niin että lähettäisin lapsen sinne.
Ap, kyse on VIISI vuotiaasta lapsesta. Muistatko itse yhtään, millainen olit viisivuotiaana? Miltä sinusta olisi tuntunut tuo sinun käytöksesi? Ja oikeasti, oletko kysynyt tytöiltäsi haluavatko mennä synttäreille? Vaikka heidän pitäisi leikeissä välillä varoa nuorempaa, onko se huono juttu oppia? Oma kokemus pk-eskari- tätinä sitäpaitsi oli, että monet vanhemmat tytöt nimenomaan tykkäsivät leikkiä nuorempien poikien kanssa, kun sai olla "isosiko" tai "äiti".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.09.2014 klo 13:16"]
[quote author="Vierailija" time="23.09.2014 klo 13:07"]
Menkää synttäreille ja viekää kohtuu edullinen lahja. Omalla pojalla oli juuri 5-vuotissynttäri ja lahjat olivat hyvin eri hintaisia. Suosikeiksi muodostuivat kallein (Batman legoja) ja halvin (monsteriauto). (Ei, en pyytänyt kuitteja, hinnat ihan oman kokemuksen arvioita...) Tuon ikäiset ei vielä katso hintaa ja aika usein pitävät perusmarketeista saatavista lahjoista, autoista, legoista, tarroista jne... Lahjasta ei kannata alkaa stressaamaan. Viivytte synttäreillä riittävän kauan, jotta lapsi saa juhlansa ja vieraansa (koska tulee aina teille, hän selvästi pitää teistä, vaikka te ette hänestä). Koko päivää siihen ei tarvitse käyttää, jospa olette vaikka tunnin?
Myöhemmin puhutte ihan suoraan aikuisten kesken naapurienne kanssa siitä, että teillä pikkulapsivaihe on jo ohi, ettekä jaksaisi sitä, että teillä on joka päivä vahdittavan ikäinen lapsi. Sovitte, että lapsi saa tulla välillä käymään, mutta ette voi sitoutua huolehtimaan hänestä joka päivä ja että omilla lapsillanne on jo hyvin erilaiset leikit eikä viisivuotiasta voi jättää heidän hoidettavakseen. "Et saa tulla" sanominen viisivuotiaalle on tylyä ja toimimatonta. Itse sanoit pesäpallosta että muistaa sanotun kaksi minuuttia. Miten hän sitten muistaa, ettei saa tulla teille sinä päivänä? Hän on pikkulapsi, säännöt pitää sopia suoraan vanhempien kanssa, jolloin vanhemmat vastaavat lapsensa kulkemisesta.
Tämän voi varmasti hoitaa ihan kohteliaastikin ilman heittäytymistä sydänystäväksi tai vihamieheksi, kun uskaltaa puhua suoraan tämän pikkulapsen vanhempien kanssa. Sosiaalisille ihmisille se on varmasti helppoa ja on mukavaa kun tilanteen saa selväksi ilman että täytyy harmitella kun viisivuotias vaan tulee kylään.
[/quote]
Kiitos asiallisesta vastauksesta. Kyllä olet oikeassa että hän pitää varsinkin miehestäni jolla onkin pitempi pinna lasten (omien ja muiden) kanssa. Tajuan kyllä itsekin että tietyllä lailla harmistus tilanteesta on päässyt liian pitkälle joten välillä jo pelkkä lapsen näkeminen saattaa ahdistaa vaikkei tekisikään mitään erityistä. En ole oikeastikaan mikään lastenvihaaja enkä inhoa naapureitani mutta kun tilanne on päällä pitempään niin se tavallaan ruokkii itse itseään.
Kiitos vielä kerran aikuismaisesta kommentista. :)
t. ap
[/quote]
Itsekään en jaksaisi lasten vieraita kuin pari kertaa viikossa, joten ymmärrän hyvin, ettette tahdo toimia lapsenvahteina (sitähän olette nyt). Mutta viisivuotias ei ole kykenevä asiaa kunnolla ymmärtämään ja siitä sopimaan (ainakaan omani ei olisi), joten hyvän mielen kaikille ja neutraalit naapurivälit saanee pidettyä vain puhumalla suoraan lapsen vanhempien kanssa ja jättämällä vatsuun lapsen toimista heille. Voittehan myös sanoa, että jos lapsi välillä tuleekin teille leikkiään, toivotte, että siitä sovitaan aina ensin vanhempien kesken, koska on ikävää joutua usein käännyttämään pientä lasta.
[/quote]
Itsekään en jaksaisi lasten vieraita kuin pari kertaa viikossa, joten ymmärrän hyvin, ettette tahdo toimia lapsenvahteina (sitähän olette nyt). Mutta viisivuotias ei ole kykenevä asiaa kunnolla ymmärtämään ja siitä sopimaan (ainakaan omani ei olisi), joten hyvän mielen kaikille ja neutraalit naapurivälit saanee pidettyä vain puhumalla suoraan lapsen vanhempien kanssa ja jättämällä vatsuun lapsen toimista heille. Voittehan myös sanoa, että jos lapsi välillä tuleekin teille leikkiään, toivotte, että siitä sovitaan aina ensin vanhempien kesken, koska on ikävää joutua usein käännyttämään pientä lasta.
[/quote]
Niinpä onkin ikävä sanoa lapselle ja tiedostan sen että syyhän on tavallaan vanhempien ja senkin ymmärrän että he eivät välttämättä heti huomaa jos lapsi on kadonnut omalta pihalta mutta tosiaan voisivat vaikka kysäistä että sopiiko "nicopetterin" olla jolloin voisi vastata että sopii tai ei tällä kertaa käy. Isänsä on kyllä tosi tossukka joka ei muutenkaan saa kuria mutta silloin kun äitinsä tai mummunsa on hänen kanssaan niin ei ole koskaan tullut meille. Eli isä on syypää. :) On toki meidänkin taapero karannut heidän pihalleen mutta aina haetaan heti pois ettei ehdi tehdä siellä mitään.
Eikä minuakaan haittaa jos lapsi on meidän pihalla joskus mutta joka päivä on jo liikaa. Usein tuntuu että hän jopa seuraa liikkeitämme ikkunasta sillä kun olemme itse menneet ulos niin siitä 5 minuuttia hän ilmestyy meille vaikka heidän pihalla ei näkyisi ketään. Jostakin se aina tietää milloin me ulkoillaan. :)
t.ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minustakin ihmisellä on oikeus valita seuransa enkä näe ihmeempää syytä sen enempää kaveerata naapurien kanssa. Ei naapuruus tarkoita sitä, että ihmisillä olisi automaattisesti yhteistä keskenään ja annettavaa toisilleen.
Jos naapurin kakru rynnisi pihalle aina kun oma perhe olisi siellä, näkisin punaista. Myönnetään...
Hetkinen, jos ihmiset haluavat rauhoittaa perhe-elämänsä ihan oman perheen kesken ilman naapureita niin sehän on järkevää. Jotkut ihmiset ovat naapurien kanssa enemmänkin tekemisissä, se on sitten heidän asiansa. Onni löytyy elämän rauhoittamisesta itselle, omalle perheelle tärkeisiin asioihin.
Onko työssäkäyvällä äidillä aikaa hössätä repullinen synttärilahjoja ja vahtia naapurien vesseleitä? Minulla ei ole mutta osaan välttää stressiä karsimalla turhat rönsyt arjesta. Meillä arki on työtä ja koulua, vain muutama harrastus. Yhdessäololle varataan aikaa joka päivällä, jutellaan, kysytään kuulumiset. Lomat yhdessä ja pitkiä viikonloppuja, harvoin kyläilyä mutta lomareissulla ehtii nähdä ystäviä. Kukin huolehtii kaverinsa itse, arkena tai viikonloppuna.
Kannattaa rauhoittaa arki ja perhe-elämä, keskittyä tärkeisiin asioihin. Kyse ei ole eristäytymisestä vaan tasapainoisesta elämästä.
Minusta ongelma on nyt se, että olet antanut pojan jatkuvasti tulla teidän pihaan. On ihmisen oma asia, jos haluaa ruveta hyväntekijäksi ja pitää huolta toisten lapsesta aina kun tämä ilmaantuu, mutta ei tämmöiseen kellään ole velvollisuutta. Sinun pitäisi sanoa naapurille, että et halua tämän pojan tulevan teidän pihaan näin usein, että hänen pitäisi kysyä lupa joka kerta ja hyväksyä se, jos hänelle sanotaan ei. Kohteliaana voisit sanoa, että joskus hän voisi tulla, esim. kerran viikossa. Mutta jos olet totaalisen kyllästynyt ei sitä kannata mainita. On naapurin oma asia, jos hän tästä suuttuu, mutta eikö se oli parempi kuin tämä tilanne, että sinua ja lapsiasi ottaa aika lailla päähän teille tunkeutuva lapsi. Olet kuitenkin itse antanut tilanteen syntyä. Tosiaan vanhemmat eivät ole ymmärtäneet, miten pitäisi menetellä eli opettaa lapsi kysymään saako tulla ja hyväksy ei-vastaus. Mutta ainut mitä voit tehdä on muuttaa tilanne. Parempi olisi hoitaa vanhempien kanssa jo tässä vaiheessa, koska lapsi ei näytä teitä tottelevan.
Palautatte lapsen aina kotiin, kun tulee teille, niin eiköhän vanhemmat joskus opi. Sanot, että haluatte olla oman perheen kesken ja tämä lapsi on tullut tosi usein ettekä enää halua sen jatkuvan. Jos haluatte, sanot että vaikka joka keskiviikko voi käydä, mutta ei joka päivä.
Vaikka menisitte, niin ei sun silti tarvitse kutsua naapureita tyttöjesi synttäreille. Ei tuonikäiset enää halua pikkulapsia kutsua; voit rajata kutsuttavat koulukavereihin.
Alue: Aihe vapaa
Yhdet synttärit vielä sydänystävää tee! Tietenkin menette, kun kutsuttu on.