Lue keskustelun säännöt.
Yksin elävälle naiselle iso vahtikoira
24.08.2021 |
Sellainen hakusessa. Asun metsän keskellä pienessä talossa yksin avioeron myötä
Lapset käyvät viikonloppuisin luonani.
On tämä arki tuntunut yksinäiseltä, ja täällä metsän keskellä pelottavaltakin nyt kun pimeä aikakin lisääntyy.
Ajatuksiini on tullut jos koiran hankkisin yksinäisyyttäni/ pelkoani lieventämään.
Muutto pois täältä ei tule onnistumaan ei ole varaa muuttaa kun tästä talosta en sellaista hintaa saisi jolla voisin lähempää kaupunkia asunnon hommata
Ja talo on velaton niin asumiskulut pienet näin ollen mahdollista maksaa koirankin elatus.
Kokemusta on nuorempana lapsuuden kodissa oli molossikoiria ja 10 vuotta sitten meillä oli staffi.
Staffia ei enää koska haluan ison koiran.
Mutta mikä?
Pihapiiri aidattu korkealla aidalla ja toivoisin koiran olevan säänkestävä viihtyisi päivisin pihalla myös itekseen, ei mikään turhan haukkuja, kuljen paljon metsissä marjastus sienestys jutuissa ja muuten vaan koiran olisi hyvä pysyä vapaana irti näillä retkillä… ja niin perämetissä kuljen ettei siellä kyllä kun huonolla tuurilla joku vastahan
Haluisin uroksen tietysti tarvittis lapsiin tottua mutta tottuukin sitten että sillä tavalla
Näyttelyissä kävin staffin kanssa että sellaista voisin tulevankin koiran kanssa touhuta ja mitä mieleen tuleekaan pääjuttuja ei siis vaan pihalle yksin olevaa räkyttäjää vaan todelliseksi perheenjäseneksi mulle
Vinkkejä kokemuksia kiitos
Kommentit (85)
Kuusi suurikokoista koiraa ei pärjää ahmalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nöffi sopii hyvin lapsiperheeseen, tykkää kovasti lapsista. Tykkää liikkua metsässä, mutta ei vaadi tuntikausien liikuntaa päivässä. On lempeä ja perhettään rakastava, jonkin verran itsepäinen mutta kiltti. Tuo turvaa, mutta ei ole vaarallinen. Vaatii toki koulutuksen niinkuin kaikki koirat. Ei riistaviettinen. Jaloissa voi olla ongelmia, valitettavasti, jättirotu kun on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pyreneittenkoira tai jokin muu laumanvartija. Pyrren turkki on helppohoitoinen ja on hirmuinen vahti, kotiväelle lempeä. Vahtivietti alkaa 2-3 vuoden iässä vasta.
Kun sinulla on koirista kokemusta, niin harkitse myös aikuista koiraa, joka vaihtaa kotia esimerkiksi liiallisen vahtimisen takia. Minulla on ollut useita sellaisia koiria, täällä metsässä on turvallista koirien kanssa, jotka oikeasti vahtivat.
Laumanvartijat ovat sikäli hyviä, ettei niitä tarvitse hirveästi aktivoida ja kouluttaa kuten palveluskoiria (joita mulla on ollut pääasiassa, rotikoita, saksanpaimenkoiria). Laumanvartijoille riittää lenkit ja pihan vahtiminen. Tai sitten joku aikuinen molossi, kun sinulla on niistä kokemusta, minulla ei.
Kiitos viestistäsi! Laumanvartijoita olen miettinyt kyllä, mutta kokenut ongelmalliseksi sen ettei minulla ole tarjota rodun omaista työtä, turhautuuko sellainen sitten pelkkään seurakoiran virkaan. Varmaan olisi hyvä kasvattajilta suoraan kysellä asiaa millaisiin perheisiin soveltuisi.
T. Ap
Mulla on ollut vain tuo yksi pyrre, joten ei sen laajempaa omakohtaista kokemusta, mutta tietääkseni laumiksia käytetään paljon vain piha-alueiden, varastoiden yms. vahtimiseen maissa, joissa ne ovat Suomea yleisempiä. Minullakin se oli vain ison piha-alueen ja tuotantorakennusten vahtina muiden koirien kanssa, ei eläimiä varioimassa.
Jos on jo aikuinen koira tullessaan, niin viisainta rakentaa tarha, jos se ei hyväksykään lapsiasi tai näiden perheenjäseniä, ettei satu vahinkoja yllättävissä tilanteissa ja voit tarvittaessa pitää koiraa tarhassa vierailun ajan. Jos taas otat pennun, niin totuta se pienestä asti kaikkiin kyläilijöihin, koska vanhemmiten se ei kaikkia hyväksy. Esimerkiksi jos ihminen pelkää, yhteiselämästä vierailun aikana ei tule mitään, se on stressaavaa kaikille. Voi tietysti olla, etteivät kaikki ole ihan niin kovia vahtimaan kuin tuo minun koirani, se oli espanjasta tullut koira ja elänyt vahtikoirana ennen, ei kotikoirana.
Mihin rotuun ikinä päädytkin, sen pitää olla sellainen joka ei ole luonteeltaan "kaikkien kaveri". Ja se voi sitten taas olla vähän lastenkin kanssa vaikeaa. Siis ainakin tutuillani on niin käynyt, että ovat hankkineet jonkun ison rotukoiran jolla ei ole taipumusta kaveerata kaikkien kanssa ja ne on sitten vähän näytellyt hampaitaan niille lapsillekin, kun ovat kasvaneet pennusta aikuiseksi. Ja sitten näistä aina luovutaan "ongelmatapauksina".
Eli mieti todella tarkkaan se rotu.
Laumanvartijat ovat monesti hyvin äänekkäitä, partioivat alueellaan ja haukkuvat ns kaikelta varalta, että tunkeilijat tajuavat olla tulematta sinne. Eivätkä ne yleensä pysy aitaamattomalla alueella, vaan laajentavat reviiriään. Aitojen pitää olla kunnolliset, kaivautuvat aitojen ali tai kiipeävät. Nämä asiat kannattaa ottaa huomioon jos harkitsee laumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Amerikan akita ei juuri hauku ja rakastaa ulkona olemista.
Tulin juuri sanomaan samaa! Tällä hetkellä kainalossa kaksi❤
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amerikan akita ei juuri hauku ja rakastaa ulkona olemista.
Tämä on rotuna kyllä kiintoisa.
Millainenkohan on lasten kanssa?
Olen ymmärtänyt että koiraa on vaikea lukea , on niin vähäeleinen tapaus. Mietin sitten onko liiankin alkukantainen ja liiankin itsenäinen. Kokemuksia kuulisin? Kuinka vietikkäitä ovat?T. Ap
Alkukantainen on toki, mutta rakastaa perhettään ja läheisiä ihmisiä. Jonkinmoinen riistavietti on, mutta toisaalta sinullahan on aita ympärillä. Toki kuten kaikki koirat, täytyy peruskouluttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amerikan akita ei juuri hauku ja rakastaa ulkona olemista.
Tämä on rotuna kyllä kiintoisa.
Millainenkohan on lasten kanssa?
Olen ymmärtänyt että koiraa on vaikea lukea , on niin vähäeleinen tapaus. Mietin sitten onko liiankin alkukantainen ja liiankin itsenäinen. Kokemuksia kuulisin? Kuinka vietikkäitä ovat?T. Ap
Meillä lapsiperheessä kaksi. Sanotaan näin, että eivät ole aggressiivisia ollenkaan, mutta todella itsenäisiä. Eli rapsutuksia voi antaa kun heille sopii, tulevat kainaloon loikoilemaan kun tekee mieli, leikkivät iloisesti silloin kun haluavat ja kuuntelevat omistajaansa kun sille päälle sattuu. Jos heitä ei huvita, niin katsovat kun halpaa makkaraa ja lähtevät eri huoneeseen tai muulla tavalla pois tilanteesta. Monesti sanotaan, että akitat, shibat, kyushut ovat enemmän kissamaisia kun koiria ja se pitää kyllä usein paikkaansa juuri sillä tavalla, ettei välttämättä esim. tule ovelle innoissaan vastaan vaan kurkkaa kulman takaa, että ahaa tuo tuli kotiin ja jatkaa unia😅 ovat kuitenkin tosi perhekeskeisiä, pitävät huolta omistaan ja meillä ainakin tulee mielellään usein pyytämään rapsuja ja kainaloon makoilemaan. Niitä vaan ei saa siihen pakotettua jos itsellä olisi sellainen fiilis. Ovat hiljaisia ja haukkuvat harvoin, mutta jos esim varoittavat jostakin niin ääntä kyllä lähtee! Tykkäävät lenkkeillä ja olla pihalla, mutta eivät tarvitse paljoa liikuntaa koska ovat aika hienohelmoja ja sohvaperunoita. Eli juuri minulle sopivia koiria, jaksavat kyllä pitkiä lenkkejä jos sellaiselle lähden, muttei vaadi monen tunnin patikointeja joka päivä.
Metsästysviettiä kyllä löytyy, ja itsepäisyyden takia en esim itse pidä koskaan vapaana, sillä jos haluavat lähteä niin siinä ei mitkään käskyt auta.
Upea rotu ja en kutsuisi liian alkukantaiseksi (en ole ihan varma mitä sillä tarkoitat😅) mutta ei heistä sirkushuveja ja esim agilitykaveria saa. Kotioloissa kyllä tykkäävät seurasta kunhan se on heidän fiiiksen ja aikataulujen mukaista😆
Kaverini asui lapsena Keniassa, heillä oli kaksi rhodesiankoiraa pihalla vahtimassa. Ei muuten tulleet kutsumattomat vieraan pihamaalle asti. Vahtiuransa huipentuma oli kun nuori leijona oli eksynyt pihalle helpon saaliin toivossa; leijona hävisi sen ottelun. Toki oli kokematon eikä täysikasvuinen mutta silti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Laumanvartijat ovat monesti hyvin äänekkäitä, partioivat alueellaan ja haukkuvat ns kaikelta varalta, että tunkeilijat tajuavat olla tulematta sinne. Eivätkä ne yleensä pysy aitaamattomalla alueella, vaan laajentavat reviiriään. Aitojen pitää olla kunnolliset, kaivautuvat aitojen ali tai kiipeävät. Nämä asiat kannattaa ottaa huomioon jos harkitsee laumista.
Olen kuullut samaa, mutta tämä pyrreyksilö mikä minulla oli ei haukkunut paljon eli vain silloin kuin oli aihetta. Ei myöskään karannut kertaakaan pihasta, siihen ehkä vaikutti, että muut saksanpaimenkoirat olivat vahdissa, meillä on paljon toimintaa pihapiirissä ja piha-alue on hyvin selkeä vaikkakin aitaamaton, metsää ympärillä eikä ole naapureita, joiden ääniä haukutaan tai vahditaan.
Laumanvartijaa ei ehkä kannata ottaa, jos naapureita on lähellä, jos se haukkuu ja vahtii niitä jatkuvasti. Hyvät koiravaroituskyltit on syytä olla. Syrjäisellä paikalla tuo vahtiminen oli aivan sopivaa, ei louskuta turhia, kuten ei sakemannikaan, vaan silloin kun on syytä. Koira oli kova kaivamaan eli se nukkui usein itse kaivamassaan suuressa ja syvässä kuopassa kesäisin. Oli varmaan oppinut siihen espanjan kuumuudessa tai sitten se liittyy jotenkin alkukantaisuuteen. Kuono vain näkyi, joten voi päätellä kuopan koon, 84 kg koiralle.
Miten sulla ei ole tullut bullmastiffi heti mieleen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laumanvartijat ovat monesti hyvin äänekkäitä, partioivat alueellaan ja haukkuvat ns kaikelta varalta, että tunkeilijat tajuavat olla tulematta sinne. Eivätkä ne yleensä pysy aitaamattomalla alueella, vaan laajentavat reviiriään. Aitojen pitää olla kunnolliset, kaivautuvat aitojen ali tai kiipeävät. Nämä asiat kannattaa ottaa huomioon jos harkitsee laumista.
Olen kuullut samaa, mutta tämä pyrreyksilö mikä minulla oli ei haukkunut paljon eli vain silloin kuin oli aihetta. Ei myöskään karannut kertaakaan pihasta, siihen ehkä vaikutti, että muut saksanpaimenkoirat olivat vahdissa, meillä on paljon toimintaa pihapiirissä ja piha-alue on hyvin selkeä vaikkakin aitaamaton, metsää ympärillä eikä ole naapureita, joiden ääniä haukutaan tai vahditaan.
Laumanvartijaa ei ehkä kannata ottaa, jos naapureita on lähellä, jos se haukkuu ja vahtii niitä jatkuvasti. Hyvät koiravaroituskyltit on syytä olla. Syrjäisellä paikalla tuo vahtiminen oli aivan sopivaa, ei louskuta turhia, kuten ei sakemannikaan, vaan silloin kun on syytä. Koira oli kova kaivamaan eli se nukkui usein itse kaivamassaan suuressa ja syvässä kuopassa kesäisin. Oli varmaan oppinut siihen espanjan kuumuudessa tai sitten se liittyy jotenkin alkukantaisuuteen. Kuono vain näkyi, joten voi päätellä kuopan koon, 84 kg koiralle.
86.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis muita ihmisiä vastaan suojautuaksesiko haluat hankkia kaikille ohikulkijoille vaarallisen eläimen?
Joku aseenkorvikeko se eläin olisi niin kuin narkkareilla?
Ihmisiä, petoeläimiä. Minun pihapiiriini on eksynyt jopa karhu. Nyt olen onneksi aidannut pihan, joten vähän hidasteena luonnon eläimille sentään se.
Mitä ihmisiin tulee, asuntomurtoja on paikkakunnallani ollut säännöllisesti viime vuosina joten mistäpä sitä tietää.
Aiemmin talossani asui mies jolla oli metsästysharrastus ja sen takia ase talossa.
Aseesta ei ole seuraa niin ennemmin ottaisi koiran josta saa sen seuran ja sitten myös hyötynä turvaa.
T. Ap
Sulla on luvaton ase siellä? Käypä luovuttamassa poliisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse ottaisin ehkä dobermannin, mutta en tiedä viihtyvätkö yhtään kainalossa.
Liian aktiivisia ja turhan höselöitä omaan makuuni.
T.ap
Sivusta on pakko tähän kirjoittaa, että dobermannit ovat kyllä hienoja koiria ja siinä mielessä surettaa alapeukut rotuun liittyen. Kaipaan omaa koiraani paljon. Ymmärrän silti sen, ettei ole paras koira tähän tarkoitukseen. Dobberit silti ihmisläheisiä ja seurallisia koiria. Omani todella viisaskin. Toisaalta tykkäävät olla ihmisten seurassa ja tuskin siis viihtyisivät yksin pihalla pitkään. Samoin turkki lyhyt ja koira voi paella herkästi. On myös nopea koira ja vaatii liikuntaa. Sen takia ymmärrän sen, ettei ole paras tähän tarkoitukseen. Toivon vaan etteivät kaikki mieti niiden olevan ikäviä koiria, koska rodulla voi olla vaan ikävä maine. Itse taas pärjäsin hyvin jopa nuorena tyttönä koirani kanssa. Jos mietin rotuja niin ehkä jokin Pyreneitten koira tai Howavart voisi olla hyvä rotu. Ehkä Tiibetin mastiffi voi olla liian haastava. Tai sitten ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laumanvartijat ovat monesti hyvin äänekkäitä, partioivat alueellaan ja haukkuvat ns kaikelta varalta, että tunkeilijat tajuavat olla tulematta sinne. Eivätkä ne yleensä pysy aitaamattomalla alueella, vaan laajentavat reviiriään. Aitojen pitää olla kunnolliset, kaivautuvat aitojen ali tai kiipeävät. Nämä asiat kannattaa ottaa huomioon jos harkitsee laumista.
Olen kuullut samaa, mutta tämä pyrreyksilö mikä minulla oli ei haukkunut paljon eli vain silloin kuin oli aihetta. Ei myöskään karannut kertaakaan pihasta, siihen ehkä vaikutti, että muut saksanpaimenkoirat olivat vahdissa, meillä on paljon toimintaa pihapiirissä ja piha-alue on hyvin selkeä vaikkakin aitaamaton, metsää ympärillä eikä ole naapureita, joiden ääniä haukutaan tai vahditaan.
Laumanvartijaa ei ehkä kannata ottaa, jos naapureita on lähellä, jos se haukkuu ja vahtii niitä jatkuvasti. Hyvät koiravaroituskyltit on syytä olla. Syrjäisellä paikalla tuo vahtiminen oli aivan sopivaa, ei louskuta turhia, kuten ei sakemannikaan, vaan silloin kun on syytä. Koira oli kova kaivamaan eli se nukkui usein itse kaivamassaan suuressa ja syvässä kuopassa kesäisin. Oli varmaan oppinut siihen espanjan kuumuudessa tai sitten se liittyy jotenkin alkukantaisuuteen. Kuono vain näkyi, joten voi päätellä kuopan koon, 84 kg koiralle.
Tarkoitatko pyrrellä pyreneittenmastiffia vai pyrenittenkoiraa? Pyreneittenkoira jonka minä tiedän karkaili aitauksestaan eli monesti kaivoi aidan alta itsenä vapaaksi. Haukkui paljon, kaikelle joka meni ohikulkevalla tiellä. Muuten oli ihan kiltti ei mitenkään vaarallinen ainakaan normaali olosuhteissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pyreneittenkoira tai jokin muu laumanvartija. Pyrren turkki on helppohoitoinen ja on hirmuinen vahti, kotiväelle lempeä. Vahtivietti alkaa 2-3 vuoden iässä vasta.
Kun sinulla on koirista kokemusta, niin harkitse myös aikuista koiraa, joka vaihtaa kotia esimerkiksi liiallisen vahtimisen takia. Minulla on ollut useita sellaisia koiria, täällä metsässä on turvallista koirien kanssa, jotka oikeasti vahtivat.
Laumanvartijat ovat sikäli hyviä, ettei niitä tarvitse hirveästi aktivoida ja kouluttaa kuten palveluskoiria (joita mulla on ollut pääasiassa, rotikoita, saksanpaimenkoiria). Laumanvartijoille riittää lenkit ja pihan vahtiminen. Tai sitten joku aikuinen molossi, kun sinulla on niistä kokemusta, minulla ei.
Kiitos viestistäsi! Laumanvartijoita olen miettinyt kyllä, mutta kokenut ongelmalliseksi sen ettei minulla ole tarjota rodun omaista työtä, turhautuuko sellainen sitten pelkkään seurakoiran virkaan. Varmaan olisi hyvä kasvattajilta suoraan kysellä asiaa millaisiin perheisiin soveltuisi.
T. Ap
Meillä tiibetinmastiffi, on tyytyväinen kun saa vartioida isoa aidattua pihaamme. Tietysti päivittäiset lenkitykset päälle. Tykkää olla myös sisällä hellittävänä.
Joutaisin vahtiin, ei tässä nyt niin kiiruita. Olen vähäruokainen edullinen pidettävä.
Koira kuin koira, minä kävisin katsomassa onko eläinsuojeluyhdistuksillä luovutettavaa koiria.
Itse en ottaisi kuin valmiiksi koulutetun koiran, minulla kun on tapana keskustella koiran kanssa ja se ei toimi laisinkaan.
Koira koulutetaan , kissa kouluttaa.
Meillä oli Hovawart 11v.Erittäin hyvä vahti oli.Hovawart tarkoittaakin pihavahtia.
Suojelee taatusti perhettään ja kiintyy kovin perheeseensä.Vaatii kunnollisen,johdonmukaisen koulutuksen.
Vaatii paljon ulkoilua/lenkkeilyä,mutta mikään pihakoira ei ole.
Meillä oli joka touhussa mukana ja miehen paras veneily/kalakaveri.
Hoffi haluaa olla siellä missä perhekin on.Upea rotu!