Miksi sinulla on kotonasi ketsuppia?

wtf?? ootko tosissasi ap? Siis mihin ketsuppia kaytetaan? Mieti? Uuniraskalaiset, makkara mahdollisesti. Tuskin kukaan kaataa ketsuppia kotitekoiseen tavalliseen ruokaan, mutta ei se keneltakaan pois ole jos sita on jaakaapisssa. Mista naita idiootteja pukkaa tanne palstalle??? 

Itse tehty makaronilaatikko ja ketsuppi. Nuff said.

Yllättävä hyöty: Tämän takia ketsuppia kannattaa syödä

Ravitsemuksellisesti tomaatti on erinomainen elintarvike, sillä se sisältää paljon C-vitamiinia, foolihappoa ja erilaisia kivennäisaineita.

Huomionarvoinen on erityisesti tomaatin sisältämä karotenoidi lykopeeni. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että lykopeenilla on aivan ylivertaiset antioksidatiiviset vaikutukset muihin karotenoideihin nähden. Suomalaisten tärkeimpiä lykopeenin lähteitä ovat paitsi tuoreet tomaatit, myös tomaattipohjaiset kastikkeet ja ketsuppi.

Kuopion yliopistossa kesäkuussa 2001 julkistetusta tutkimuksesta ilmenee, että tomaatin ja tomaattivalmisteiden syönti vähentää muun muassa riskiä sairastua sydäninfarktiin. Tomaatin lykopeenin on todettu ehkäisevän myös eturauhassyöpää.

Vuoden 2001 tutkimus sai lisävahvistusta viime vuonna, kun Itä-Suomen yliopiston väitöstutkimus osoitti, että ravinnosta saatavat karotenoidit, kuten lykopeeni, alentavat riskiä sairastua syöpään. Portsmouthin yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan tomaatin sisältämä lykopeeni sen sijaan hidastaa syöpäsolujen leviämistä ja voi jopa tappaa eturauhassyövän solut.

Tietoa tomaatista ja ketsupista:

– Saadaksesi suurimman C-vitamiinimäärän, syö tomaatti tuoreena

– Tomaatin lykopeeni imeytyy parhaiten kypsennetyistä tomaattituotteista kuten ketsupista ja terveellisen rasvan lisääminen tehostaa lykopeenin imeytymistä ohutsuolessa.

- 100 grammassa tuoretta tomaattia on noin 3 milligrammaa lykopeenia. Samassa määrässä tomaattimehua on lykopeenia jo 9 milligrammaa. Ketsupissa sitä on vieläkin enemmän eli noin 15 milligrammaa

http://www.makuja.fi/artikkelit/1779961/tiesitko/yllattava-hyoty-taman-takia-ketsuppia-kannattaa-syoda/

Tomaattisoosia kannattaa tursottaa häpeilemättä kaikkiin ruokiin – se on nimittäin terveellistä!

Tomaatti päivässä pitää lääkärin loitolla, kertoo tuore tutkimus. Tomaatista saatavan ainesosan päivittäinen nauttiminen edistää verisuonten toimintaa sydänpotilailla, selvisi Cambridgen yliopiston ja yliopistollisen sairaalan tutkimuksissa.

Tomaattien terveellisyyden salaisuus perustuu niissä piilevään lykopeeniin, joka on voimakas antioksidantti. Lykopeenin imeytyminen taas tehostuu, kun tomaatti on soosimuodossa kuten ketsuppina tai vaikka pastakastikkeena.

Tutkijoiden mukaan terveellinen ruokavalio on sydäntautiriskistä kärsiville hyvin tärkeä ja etenkin Välimeren ruokavalio vähentää sairastumisen vaaraa.

http://www.menaiset.fi/artikkeli/ruoka/vihdoinkin_ketsuppi_sai_synninpaaston

Koska Felix on hyvää ja en piittaa siitä mitä muut ajattelee. T.Juntti

Lykopeeni on antioksidantti, joka ehkäisee monia sairauksia. Suomalaiset saavat sitä keskimäärin liian vähän ruokavaliostaan.

Lykopeenin terveysvaikutukset

Lykopeeni ehkäisee tutkimusten mukaan seuraavia sairauksia:

syöpä
sydän- ja verisuonitaudit
sydäninfarkti
aivohalvaus
muistin heikkeneminen
harmaakaihi
silmänpohjan ikärappeuma.

Lisäksi lykopeeni

hidastaa ihon vanhenemista
auttaa suojautumaan auringon UV-säteilyä vastaan
parantaa eturauhassyövän ennustetta
hillitsee maksasyövän kasvua.

Syöpäpotilaan hoidossa käytettävää annosta (6 mg/vrk) on käytännössä mahdotonta saada ravinnosta, eli hoidossa on käytettävä lisäravinteita.

Lykopeenin tarve

Lykopeenia kannattaa sisällyttää ravintoon lähes päivittäin, sillä se voi varastoitua elimistöön vain muutamiksi päiviksi.

Ihanteellista saantia ei ole tutkimuksissa vielä pystytty määrittämään. Lykopeenitutkijat Tiina Rissanen ja Jouni Karppi arvelevat, että runsaasti tomaattia sisältävä ruokavalio riittää antamaan sopivan määrän lykopeenia. Karpin mukaan muutama tomaatti päivässä riittää hyvään lykopeenin saantiin.

Suomalaisten veressä on merkittävästi vähemmän lykopeenia kuin monilla muilla Euroopan kansoilla.

Lykopeenin lähteet

Lykopeenia saa esimerkiksi seuraavista punaisista tai punertavista kasviksista:

tomaatti
punainen vesimeloni
papaija
punainen chili
ruusunmarja
aprikoosi
veriappelsiini
verigreippi
vaaleanpunainen guava.

Myös parsa sisältää kohtuullisen paljon lykopeenia, vaikka se ei olekaan väriltään punaista.

Tomaatti on paras lykopeenin lähde

Eniten lykopeenia on tomaatissa, jolle se antaa punaisen värin.

Lykopeeni imeytyy parhaiten kypsennetystä ja hienonnetusta tomaatista, kuten ketsupista, tomaattimehusta ja tomaattipyreestä. Se kestää hyvin kuumennusta.

Tomaattia kannattaa syödä rasvan kera, sillä lykopeeni on rasvaliukoinen antioksidantti.

Mikä lykopeeni on?

Lykopeeni on

karotenoidi, kuten beetakaroteeni. Se ei kuitenkaan ole A-vitamiinin esiaste beetakaroteenin tavoin.
punainen väripigmentti kasveissa; kaikki punertavat kasvit eivät kuitenkaan sisällä  lykopeenia.
tehokas antioksidantti: yli kaksi kertaa tehokkaampi kuin beetakaroteeni.

http://www.antioksidantit.com/lykopeeni/

Oikeastikko täällä halutaan perusteluja miksi käytetään ketsuppia, miksi ei..:D Mutta vastataan nyt sitten, vaikka tämä onkin tälläinen nolo paremmuuskisa.

Tykkään käyttää sokeritonta ketsuppia tuomassa kosteutta ja lisämakua ruokaan, muita kastikkeita ja marinadeja yms. kun en henk. koht. halua käyttää. Ja minä outolintu taidan sitten olla palstan ainoa, joka käyttää sitä vähän joka ruoassa, varsinkin jauheliha- ja kananmunaruoissa. Itse pidän makeasta vastapainosta, jonka ketsuppi tuo suolaiseen ruokaan. Ehkä joka toinen kerta sitä lämpimällä ruoallla käytän, näin karkeasti arvioituna. And there's no shame in that! :-)

Lykopeeni
Päivitetty 14.6.2009
Lykopeeni on kasvisten punainen väripigmentti, joka antaa punaisen värin tomaatille, vesimelonille ja punaiselle greipille. Lykopeeni on karotenoideihin kuuluva isoprenoidiyhdiste. Sitä pidetään terveyttä edistävänä ja sairauksia ehkäisevänä yhdisteenä (1), pääasiassa siksi että se on erittäin tehokas kasviantioksidantti (2). Vapaita radikaaleja tutkivien fyysikkojen mukaan lykopeeni on antioksidanttina kaksi kertaa tehokkaampi kuin sen sukulaisaine beetakaroteeni ja sata kertaa vahvempi kuin E-vitamiini (2).

Kemiallisesti lykopeeni (kuten muutkin karotenoidit) muodostuu isoprenoideista, jotka kaikki ovat tehokkaita antioksidantteja. Lykopeeni (kuten lähes kaikki muutkin suojaravinteet) säätävät geenien rakenteita ja toimintoja muun muassa syöpää vastaan. Siksi ravitsemushoito on tulossa hyvää vauhtia yleisesti hyväksytyksi syöpätautien hoidossa. Lykopeeni (n. 5 mg/vrk) ja C-vitamiini ovat erityisesti suositeltavia eturauhassyövässä. 
Lykopeeni (5–6 mg/vrk) parantaa eturauhassyövän ennustetta

Elimistö ei itse kykene tuottamaan lykopeenia, mutta se käyttää ravinnosta tai lisäravinteista saatua lykopeenia terveyden edistämiseen. Kuumennettaessa kasvisten lykopeeni ei tuhoudu, vaan päinvastoin muuttuu sellaiseen muotoon, että elimistö ottaa sen paremmin vastaan ja käyttää paremmin hyväkseen kuin raa´asta tomaatista (1,2). Kaikki tutkimukset eivät ole kuitenkaan päätyneet samaan tulokseen (3). Elimistössä lykopeeni varastoituu maksaan, keuhkoihin, eturauhaseen, paksusuoleen ja ihoon.

Tomaattijalosteiden - ketsupin ja tomaattikastikkeiden - lykopeeni imeytyy verenkiertoon parhaiten, kun niiden kanssa nautitaan vähän rasvaa, sillä lykopeeni on rasvaliukoinen vitamiini. Se on täysin turvallista jättiannoksinakin. Eräässätutkimuksessa sitä annettiin 10 – 120 mg/vrk ilman haittavaikutuksia.

Miten lykopeeni tuli tunnetuksi Suomessa?

Toin ensimmäisenä lykopeenin Suomessa luontaistuotteisiin 1993 ja kerroin sen vaikutuksista terveyteen MTV:n Huomenta Suomi -ohjelmassa. Sittemmin lykopeenia on lisätty moniin luontaistuotteisiin ja lykopeenin vaikutuksia on alettu tutkia myös Suomessa tieteellisesti. Esimerkiksi Kuopion yliopiston sydäntautien ehkäisyhankkeessa on osoitettu, että lykopeeni ehkäisee valtimonkovetustautia ja siten siis myös sydän- ja aivoinfarkteja. Tutkimukset on julkaistu arvostetuissa tiedelehdissä ja Tiina Rissasen väitöskirjana kesäkuussa 2003 (lue raportti).

Syöpätaudit

Lykopeenin ja muiden karotenoidien vaikutusta syöpätauteihin on tutkittu jo pitkään ulkomailla. On käynyt ilmeiseksi, että ne ehkäisevät useita syöpäsairauksia, mm. keuhko-, rinta-, iho-, virtsarakko-, eturauhas-, endometriumin ja vatsa- ja suolistosyöpiä (4-18). Harvardin yliopistossa tehtyjen tutkimusten mukaan eturauhassyövän riski vähenee kolmanneksen miehillä, jotka syövät tomaatteja (tai tomaattituotteita, kuten tomaattimehua tai pizzaa) yli kaksi kertaa viikossa (4). Tutkimukseen osallistui kuuden vuoden ajan lähes 48.000 miestä (jotka olivat terveydenhuollon ammattihenkilöitä).

Tomaatin syöpää ehkäisevänä aineena pidetään nimenomaan lykopeenia (5). Monet tutkimukset ovat osoittaneet selvän yhteyden veren matalan lykopeenipitoisuuden ja eturauhassyövän välillä. Eräässä analyysissa eturauhassyövän riski oli 35 % pienempi miehillä, joiden veressä oli eniten lykopeenia, verrattuna alimpaan pitoisuuteen. Aggressiivisen eturauhassyövän riski väheni peräti 65 % (Am J Epidemiol 2002;155:1023-1032). Parissa ei-positiivisessa raportissa ei havaittu tilastollista yhteyttä tomaattituotteiden käytön ja syöpätautien välillä (14,15). Kiinalaisten ja australialaisten tutkimus sitä vastoin viittaa lykopeenin suojavaikutukseen eturauhassyövässä.

Tutkimusten mukaan vastikään todetut eturauhassyöpäkasvaimet pienenevät kun potilas syö ruuan lisänä lykopeenia - tai ne eivät ainakaan kasva samaa tahtia kuin verrokeilla, jotka eivät syö lykopeenia. Myös japanilaisen tutkimuksen mukaan lykopeeni ja eräät muutkin karotenoidit estävät eturauhassyöpäsolujen kasvua (18), joten lykopeenia voidaan suositella eturauhassyövän täydentävään hoitoon. Riittävänä päiväannoksena silloin pidetään noin 6 mg (4). Näin paljon on mahdotonta saada pelkästä ruuasta; siihen tarvitaan lisäravinteita. Suomalainen ruoka sisältää keskimäärin vain 0,2 mg lykopeenia; syöpäpotilaan tarve on yli 30-kertainen.

Uusi tutkimus osoittaa, että 10 mg lykopeenia, 10 mg muita karotenoideja ja 50 mg E-vitamiinia päivässä hillitsevät maksasyövän kasvua.

Sydän- ja verisuonitaudit

Yhdysvaltojen Pohjois-Karoliinan yliopistossa seurattiin 1379 miestä, joilla oli ollut sydänkohtaus, sekä yhtä montaa tervettä miestä. Tulosten mukaan tomaattien syönti vähensi sydänkohtauksen vaaran puoleen.

Kuopion yliopiston sydäntautien ehkäisytutkimuksissa on osoitettu, että lykopeeni vahvistaa valtimoiden sisäseinämiä ja voi siten ehkäistä sydän- ja aivoinfarkteja (21-23). Kuopiolaisten tutkijoiden mukaan suomalaisilla on lykopeenin puutetta. Ennaltaehkäisyn kannalta lykopeenin päivittäinen tarve on ilmeisesti vähintään kymmenkertainen keskimääräiseen saantiin (0,2 mg/vrk) verrattuna (ja alkaneen taudin hoidossa vieläkin suurempi).

Lykopeenilla on osoitettu ainakin seuraavat neljä verisuonia suojaavaa vaikutusmekanismia:

antioksidanttivaikutus
solujen tiedonsiirto (gap junction communication)
hormonaalinen vaikutus
immunologinen vaikutus. 

Lykopeeni estää tulehdusta, mikä näkyy veren C-reaktiivisen proteiinin ja fibrinogeenin mittauksissa. Nykykäsityksen mukaan valtimonkovetustauti johtuu hitaasta verisuonien seinämien tulehduksesta. 

Silmänpohjan ikärappeuma

Silmälääkärit ovat tutkineet lykopeenin vaikutusta silmänpohjaan ja uskovat sen vähentävän ikääntyvien vaaraa sairastua silmänpohjan ikärappeumaan. Silmälääkärit ovatkin alkaneet määrätä lykopeenin ja muiden karotenoidien yhdistelmiä hoidoksi potilaille, jotka kärsivät silmänpohjan ikärappeumasta. Tätä tautia hidastavat toki muutkin luonnonaineet, kuten C- ja E-vitamiinit ja sinkki. Tehokkaana antioksidanttina lykopeeni saattaa ehkäistä ja hidastaa myös harmaakaihia.

Hengitystieinfektiot

Hollantilainen 652 kotona asuvan yli 60-vuotiaan henkilön tutkimus osoitti, että mitä suurempi veren karotenoidipitoisuus, sitä vähemmän hengitystietulehduksia. Karotenoidit siis parantavat yleistä vastustuskykyä virus- ja bakteeritulehduksia vastaan, todetaan British Journal of Nutrition lehdessä.

Van Der Horst-Graat JM, Kok FJ, Schouten EG. Plasma carotenoid concentrations in relation to acute respiratory infections in elderly people. Br J Nutr. 2004;92(1):113-8. [PubMed]
Lykopeenia on myös luontaistuotteissa

Lykopeenia on saatavana myös erilaisina yhdistelminä, niin antioksidantti- ja rasvahappokapseleissa. Niissä on jopa 10–20-kertainen määrä lykopeenia tavallisen ruuan sisältöön verrattuna. Lykopeeni on osoittautunut täysin turvalliseksi myös jatkuvassa ja pikäaikaisessa käytössä. Sillä ei ole koskaan raportoitu haittavaikutuksia.

http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=94

Muutama kirjoittikin että sose on terveellistä. Edellyttäen toki ettei ole sokeroitua ja lisäaineellista.

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 18:51"]

Oikeastikko täällä halutaan perusteluja miksi käytetään ketsuppia, miksi ei..:D Mutta vastataan nyt sitten, vaikka tämä onkin tälläinen nolo paremmuuskisa. Tykkään käyttää sokeritonta ketsuppia tuomassa kosteutta ja lisämakua ruokaan, muita kastikkeita ja marinadeja yms. kun en henk. koht. halua käyttää. Ja minä outolintu taidan sitten olla palstan ainoa, joka käyttää sitä vähän joka ruoassa, varsinkin jauheliha- ja kananmunaruoissa. Itse pidän makeasta vastapainosta, jonka ketsuppi tuo suolaiseen ruokaan. Ehkä joka toinen kerta sitä lämpimällä ruoallla käytän, näin karkeasti arvioituna. And there's no shame in that! :-)

[/quote]

Minä käytän lähes kaikessa pastaruoassa kestuppia. Lapsesta asti oppinut. Lapset saattaa käyttää perunaruoankin kanssa. Hui kauhistus. Itse käytän paistetun perunan kaverina, ranskalaisia meillä on niin harvoin, että en voi niitä käyttää perusteluinta. Munakas on myös hyvää ketsupin kanssa. 

Meillä käytettiin ketsuppia jo ennen kuin se todettiin terveelliseksi. Ei elämäkään aina niin terveellistä ole.

Laitan sitä vähän jauhelihaan jauhelihamakaronimössöä tehdessäni. Tätä syön yleensä silloin kun rahani ovat vähissä eli loppukuusta.

Minä en laita ketsuppia kuin spagettiin ja sitäkin syön harvoin kun maha ei kestä. Mies laittaa ketsuppia jostain syystä myös silloin kun on jauhelihakastiketta ja perunoita, vaikka laitan sitä jo tekovaiheessa soosiin mausteeksi, samoin kuin sinappiakin. Lapset tykkäävät makaronijauhelihamössöstä, toinen poika haluaa siihen ketsuppia toinen ei tykkää. En kyllä tunne ketään jolla ei olisi ketsuppia kaapissa, monet kun laittavat sitä ranskalaisten perunoidenkin kanssa, minä en.

Kyllä ketsuppikin on ihan kelpo mauste. Lisäksi siitä saa lykopeeneja paljon enemmän kuin tuoreesta tomaatista. Luomuna se on varsin terveellistä.

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 18:19"]Ei ole kotona ketsuppia, ei tämä ole mikään kaupungin vuokraghetto :)
[/quote]Tämä on kaupungin vuokra- asunto ja meillä on ketsuppia. Se on hyvää makaronilaatikon kanssa. Muuten käytän tomaateista valmistamaani pohjakastiketta.

Koska mies käyttää sitä joka ruokaan, samoin kuin chili-kastiketta. Siis IHAN kaikkeen, jopa leivän päälle.... Itse laitan esim. Makaronilaatikkoon tai lihiksen väliin, mutta yksin mulla kestäisi ketsuppipullo monta kuukautta kun en hirveästi käytä.

Pienin mahdollinen pakkaus, käytän ketsuppia vain ja ainoastaan kun teen jauhelihakastiketta.

Siksi, että tykkään käyttää sitä ruuassa sekä ruuanlaitossa joskus. eikä kiinnosta pätkääkään mitä joku ajattelee. Tokmannilla tarjouksessa litran purkki eurolla, meinaanpa huomenna käydä ostamassa jemmaan ;)

U

sopii kastikkeisiin. ja esim lämpimiin voileipiin.

2