Tulipa tämäkin opittua. Luottamuksen pettämisessä pahinta ei olekaan kiinnijääminen tai sen pelko
vaan kun näkee miten sokeasti toinen yhä luottaa sinuun ja kaikki on hänelle kuin ennenkin ja sisimmässäsi säälit häntä. :(
Olen varmaan liian kiltti kun koen näin. Muilla tuntunut samalta?
Kommentit (15)
Niinpä niin. Noin siinä käy. Sinä tiedät jotain mitä hän ei tiedä mutta joka hänen todella olisi syytä tietää. Erottaa teitä enemmän kuin itse pettäminen, säälintunteineen.
Sinä raukka ymmärrä, mitä tarkoittaa kiltteys.
Tai sitten tämä on sairas provo, joita täällä riittää.
Toivottavasti kaikki pysyvät susta kaukana, olit tosissasi tai et...
Tiedätkö ettei luottamusta myöskään saa koskaan enää takaisin kun sen menettää?
Nämä pitäisi miettiä omalla kohdalla etukäteen ennen kuin tekee jotain peruuttamatonta. Onko todella valmis siihen.
Olet varmaan liian kiltti, kun petät ja säälit päälle hyväuskoisuudesta? Wtf, meillä on eri käsitys kyllä kiltteydestä.
Kuulehan nyt, se on semmoinen juttu, että kosto on parasta kun sen tarjoilee kylmänä. Minä pidän erityisesti siitä kun odotan, että ihmisellä on hyvä paikka vihdoin elämässä ja hän tuntuu saaneen kaiken ja sitten tuhoan hänen elämänsä kerralla. Nautin siitä kun ilo silmistä himmenee tuskaksi ja traumaksi jota tämä sitten kantaa vuosia. Ikinä ei kannata käyttää hyväksi kilttiä ihmistä, koska meitä on satutettu koko elämä ja me tiedetään tuskan tuottamisesta ja sen tunteesta kaikki.
Ei se toinen luota enää. Se ei vaan piittaa sinusta enää. Tarpeeksi kun perseilee, niin sitten saakin jo perseillä sielun kyllyydestä. Olet jo matkalla luiskaan. Onnea valitsemallesi tielle.
Fool me once shame on you, fool me twice shame on me.
Vierailija kirjoitti:
Olet varmaan liian kiltti, kun petät ja säälit päälle hyväuskoisuudesta? Wtf, meillä on eri käsitys kyllä kiltteydestä.
Oletko ollut vastaavassa tilanteessa koskaan?
Kyllä se tekee pahaa.
Luottamuksen voi menettää vain kerran. Varmaan olet sen kuullut ja paikkansa pitää. Ei se toinen luota sinuun enää eikä muihinkaan. Avioliittoa voi jatkaa monista syistä. Olen nähnyt tuollaista tapahtuvan useita kertoja.
Kertomasi vahvistaa ajatustani siitä että pettämisessä on kyse sadismista, typeränoveluudesta.
En todellakaan koe noin. Tuohan on hirveää sadismia ja narsistinen ajattelumalli.
Toinen kärsii ja toinen ei. Uhri ei kärsi koska ei tiedäkään olevansa uhri. Melkoinen tilanne.
Tuleehan se joskus yllätyksenä miten sinisilmäisiä toiset voikaan olla. Toisaalta on varmaan mukavaakin olla niin viaton.
Miksi petät jonkun luottamuksen, oletko sadisti🤦