Onko yksilapsisuus ainoa vaihtoehtoni?
Meillä on yksi lapsi. Useampi vuosi pohdittu toista ja mies sanoo olevansa näin täysin tyytyväinen, suostuisi kuitenkin ehkäisyn lopettamiseen koska minulla taas on ollut vahva toive ainakin kahdesta. Mutta itseäni tämä tökkii, tämä _suostuminen_. Ei puhetta aidosta halusta (muuta kuin voisihan se olla kiva jos kaikki menee hyvin). Jotenkin tuntuu rikolliselta tehdä toinen lapsi tällaiseen tilanteeseen. Mies kyllä hoitaisi osansa, siitä ei epäilystä, mutta onko väärin lähteä yrittämään lasta joka on toiselle ns kompromissi? Itsestäni tuntuu että on ja olen nyt pidemmän aikaa ajatellut että minun pitää varmaan pikkuhilja alkaa olemaan sujut sen kanssa että jäämme yksilapsisiksi...
Kommentit (15)
No meillä meni juuri noin. Tai itse asiassa mies halusi toisen lapsen kun eka oli alle vuoden, mutta sanoin silloin että ei heti perään, en olisi itse nimittäin jaksanut.
Sitten myöhemmin vastaus oli aina "no ihan sama", kun kysyin toisesta. Ei oikein kiva vastaus...
Kävi sitten niin, ettei odottelin liian kauan, eikä toista enää saada.
Mieti, mikä on sulle tärkeää. Jos pärjäät lasten kanssa yksinkin, niin sitten menet sen mukaan. Voi käydä niin, että mies ei olekaan kokonaan sinut kompromissin kanssa. Mutta voi käydä toisinkin, ei sitä tiedä.
Joo elämä on kpmprosseja. Sinä tai mies
Sepäse kun puolisostani en olisi valmis luopumaan ja silti vahvasti tuntuu että lapsen tekeminen vaan lykkäisi ongelmia. Asia on hiertänyt välejä jo useamman vuoden ja varsinkin sen takia herkästi tulkitsisin kompromissilapsen kanssa kaiken väsymisen arjessa omaksi syykseni. Että miksi piti mennä sohimaan muurahaispesää. Jotenkin itsestäni tämä onnellinen jatkoelämä on kiinni ja siitä miten kestän asian..
Älä missään tapauksessa jätä ehkäisyä pois, jos miehen sitoutuminen on lähinnä passiivista suostumista. Lapsen pitää saada syntyä toivottuna ja haluttuna, ja tässä skenaariossa on vahva riski, että vain toinen teistä haluaa lapsen. Totta kai isän kiinnostus voi herätä raskauden aikana, mutta se on kaukana varmasta lopputuloksesta.
Yksi lapsi on vaativuudeltaan yksi lapsi, mutta kaksi lasta on vaativuudeltaan kolme lasta. Moninkertainen työ 1-3-vuotiaana. Tämän moni tietää ja siksi on varovainen useamman lapsen hankinnassa. Helpottaa toki myöhemmin, kun sisaruksista seuraa ja apua toisilleen.
Hitto! Tee se lapsi nyt! Älä odota, sisarukset ovat tärkeitä.
Meillä mies suostui ensimmäiseen lapseen, mutta halusi toisen. Kai se on vähän itsestäsi kiinni. Itse en olisi voinut elää tyytyväisenä lapsettomana, joten miehen suostumus riitti tuolloin.
Meillä mies TODELLA halusi ensimmäisen lapsen. Sanoo että sitä oikean halun syttymistä on minun turha odotella, joten pitää nyt sitä lopullista luopumista alkaa työstää urakalla. Esikoisemme on siis jo yli 4-vuotias. Ap
[quote author="Vierailija" time="20.09.2014 klo 12:01"]
Itse en olisi voinut elää tyytyväisenä lapsettomana, joten miehen suostumus riitti tuolloin.
[/quote]
Onko sinulla jokin psykologinen vaikeus, vai miksi näin?
Kyllä meillä ainakin 1.lapsi "tehtiin" enemmän minun aloitteestani ja halustani.
Minuun iski naimisiinmenon jälkeen kova vauvakuume. Mies taas oli jotenkin hämmentynyt että jo nytkö ;)
No mies sai kyllä aikaa tottua ajatukseen koska meni melkein 2 vuotta ennenkuin tulin raskaaksi ja hänestä tulikin oikein hyvä ja osallistuva isä.
Toinen lapsi syntyi kun esikoinen oli 4v. ja mies olisi halunnut vaikka kolmannenkin lapsen mutta minä en halunnut enää lisää lapsia...tai oikeastaan en halunnut enää olla raskaana ja synnyttää.
[quote author="Vierailija" time="20.09.2014 klo 12:12"][quote author="Vierailija" time="20.09.2014 klo 12:01"]
Itse en olisi voinut elää tyytyväisenä lapsettomana, joten miehen suostumus riitti tuolloin.
[/quote]
Onko sinulla jokin psykologinen vaikeus, vai miksi näin?
[/quote]
Todennäköisesti on. Vauvakuumeeksi kutsuttu.
99% miehistä ns vain suostuu lasten tekoon, halvalla nyt mtn vauvakuumetta on. Silti sitoutuvat hoitoon, rakastavat jne. Toisin sanoen, antavat vaimon päättää nämä asiat.
Mutta kysypä autosta. ..tuskin kukaan mies toteaa, että ihab ok, ostetaan vaan Lada :-D
Itse koen että me ollaan niin tasa-arvoisia vanhempina että en voi tätä sivuuttaa. Mies mm piti esikoisen kanssa puolet vanhempainvapaasta ja hoitovapaasta, että ei se nyt ihan niin mene että miehellä on auto (itseasiassa on hankkiutumassa kokonaan eroon) ja vaimolla lapset... ap
Yritän jatkaa elämääni. Vaikeaa tulee olemaan mutta kyllähän se minä on jonka kompromissi on tehtävä, ei sen joka suostuisi kompromissilapseen. Ap
Onko muiden miehet lapsia halunnut vai onko vaatinut suostuttelua... ja lopputulos ei ole ollut siis miehen lapsitoive :(