Liikkeelle lähtemisen " sivuvaikutukset"
Hei kaikille,
Pikku neiti on nyt 1 v 2kk ja konttaaminen/ryömiminen on ihan tipalla (motorinen kehitys on siis viiveistä puoli vuotta sitten todetun hydrokefalian takia). Nyt tyttö oppi juuri siirtymään istumasta takaisin lattialle mahalleen (hillitysti) ja ei varmasti mene kuin hetki siihen että lähtee konttaamaan.
Nyt parina päivänä on unirytmi mennyt ihan sekaisin. Normaalisti neiti on mennyt yöunilleen iltakymmeneltä ja nukkunut reilut 10 tuntia. Päivällä sitten on otettu kahdet lyhyet päikkärit. Nyt yöunille ruvetaan jo iltakuudelta ja nukutaan kellon ympäri. Muistelen joskus jonkun kirjoittaneen täällä että liikkeelle lähteminen voi saada aikaan tämmöisen " unitaudin" .
Samoin syöminen ei tunnu kiinnostavan enää pätkääkään. Syöttötuolissa osoitellaan vaan lattialle eikä kärsivällisyys riitä kuin hetken ruokailuun. Yläetuhampaat ovat tietty juuri puhkeamaisillaan (kulma pilkistää jo) joten se ei yhtään helpota ruokailua.
Millaisia kokemuksia muilla on?
...siis tuo unirytmin muutos tuohon suuntaan. Paljon useammin olen kyllä kuullut että yöt muuttuvat levottomiksi kun lapsi oppii uusia taitoja. Meillä varsinkin viime kuukausien yöt (tyttö nyt 1 v 5 kk) ovat olleet välillä hyvinkin katkonaisia (2-10 heräämistä/yö), kun tyttö oppi kävelemään ja nyt oppii uusia sanoja joka päivä. Jutella pitää unissaankin!
Syömisen vaikeuden kanssa pitää vaan yrittää kestää, toivottavasti se ei kestä kauaa. Ensimmäisten hampaiden puhkeaminen on usein varsin tuskaista, joten ihme että uni maistuu noin hyvin yöllä!
En tiedä miten teidän tapauksessa unirytmin kehitys menee, mutta tuossa vuoden iässähän monilla jää toiset päiväunet pois luonnostaan ja vastaavasti yöunet saattavat pidentyä.