Kauanko hengellisessä tilaisuudessa voi käydä "turistina"?

Olen käynyt yli 10 vuotta omista syistä kenenkään siitä häiriintymättä.

No riippuu kai ryhmittymästä. Osahan on sellaisia, että ns. vakiporukkakin käy lähinnä sosiaalisten suhteitten vuoksi ja se uskonnollinen anti on sivuseikka. Toisissa taas se opetus on niin pääasia, että tuskinpa ketään kiinnostaa siellä vain seuran vuoksi istua. Toisaalta ne yhteiset uskomuksethan noita ryhmiä yhdistävät, eli siksi viihtyvät yhdessä. Esim. joissain piireissä perhe on ykkösjuttu, perheet viettävät aikaa yhdessä ja niitä, joilla ei vielä perhettä ole, autetaan kumppanin etsinnässä. Toisissa taas musiikki on tärkeää.

Mutta oma asiahan se vakaumus on. Joten tuskin missään tullaan sanomaan, että nyt olet käynyt täällä X kertaa, tehdäänpä sinusta jäsen. Mutta uteliaisuutta kysyisin, että miksi viihdyt noitten ihmisten kanssa, ja mikä heidän uskossaan sitten tökkii?

Kannattaa ehkä miettiä myös taloudellista puolta omantunnon kysymyksenä. Kuinka kauan voi osallistua, kun toiset maksavat kenties tilavuokraa ja tarjoiluja, ehkä kymmenysten muodossa (jos kyseessä ei ole kirkon tilaisuus)? 

3; viihdyn noitten ihmisten kanssa koska he ovat ihmisinä mielenkiintoisia ja viehättäviä; avarakatseisia, suvaitsevaisia, lämpimiä ihmisiä. Kaikenlaiset ihmiset ovat heidän joukkoonsa tervetulleita. Kyseessä siis pieni ryhmä yksityistiloissa koska heillä ei ole täällä kirkkoa.

Se, mikä uskonnoissa tökkii, on se että olen elänyt lapsuuteni paikkakunnalla, jossa herätysliikkeellä on erittäin voimakas asema, eikä se ollut hyväksi ihmisille. Lähes kaikki kaverini, jotka noissa perheissä kasvoivat, ovat tarvinneet terapiaa masennuksen, itsetunto-ongelmien ja jatkuvan riittämättömyyden ja arvottomuuden tunteen kanssa jotka heihin istutettiin ankaran Jumalan ja vielä ankarampien ihmisten nimissä. Niiden hymyjen takana oli tuossa meidän yhteisössä (sanon meidän vaikka perheeni ei kuulunut tähän yhteisöön) armotonta henkistä väkivaltaa, ihmisten alistamista taloudellisesti, henkisesti ja fyysisestikin. Siksi suhtaudun kaikkiin uskonnollisiin ryhmittymiin hyvin varautuneesti, ja ajattelen että se lämmin lähimmäisenrakkaus voi olla aivan hyvin olla pelkkä naamio, pelkkä houkutin ja se todellisuus voi olla jotain aivan muuta. Haluan katsoa ihan kaikessa rauhassa, enkä halua sitoutua mihinkään. Huolehdin aina oman osani tarjoiluista ja siivoamisista. 

Yksinkertaistaen sanoisin, että minulle jo se, että ihminen haluaa ajatella muita tässä elämässä ja olla hyvä lähimmäinen, riittää. En tarvitse siihen hengellistä ulottuvuutta, vaikkakin ajatus kaikkia rakastavasta Jumalasta on hyvin kaunis ja lohdullinen. Mietin vain onko sitten tosiaan oikein käydä siellä vain ihmisten vuoksi, jos en halua sitoutua uskontoon.

Käymällä siellä annat itsellesi mahdollisuuden sitoutua ehkä tuonnempana. Minusta voisi olla hyvä puhua asiasta avoimesti. Jotkut eivät ehkä halua avautua sinulle kaikesta jos tietävät, että olet vain tsekkailemassa etkä halua sitoutua heihin, mihin heillä on oikeus.Hengellisissä kuvioissa ihmiset ovat usein aika avoimia ja haavoittuvia. Sitä voi verrata usein suljettuun vertaistukiryhmään. Niissäkään ei voi käydä sitoutumatta.

Kannattaa pitää silmänsä auki myös tuossa porukassa. Yleensä, kun kaikki vaikuttaa pelkästään ihanalta ja hyvältä, se ei ole koko totuus. Pienissä ryhmissä on vieläkin suurempi vaara tulla manipuloiduksi ja hyväksikäytetyksi kuin isoissa herätysliikkeissä, joissa on yleensä hajautettu valta. Yritä saada selville, miten vallan- ja rahankäyttö on järjestetty, lepääkö se yhden tai hyvin pienen (miehen?) porukan harteilla ja miten jäsenten ääntä kuullaan käytännön asioissa. Mihin emokirkkoon tai yhteisöön tämä pieni porukka on sidoksissa? Mitä tietoa voit löytää siitä? Mitkä ovat syyt sille, ettei se tee yhteistyötä isojen kirkkojen kanssa? Miten yhteisö suhtautuu eronneisiin? Mikä on sen pelastuskäsitys (pelastuvatko vain sen jäsenet)?

Vaikka loppuikänsä voi käydä, useimmissa paikoissa. On toki myös sellaisia seurakuntia ja ryhmiä jotka alkavat usein käyvää jotenkin yrittää sitouttaa enemmän toimintaan, ja vähän painostaakin siihen. Mutta tosiaan monesti ei ole noin vaan ihan vapaasti saa käydä miten tykkää.

#viihdyn noitten ihmisten kanssa koska he ovat ihmisinä mielenkiintoisia ja viehättäviä; avarakatseisia, suvaitsevaisia, lämpimiä ihmisiä. Kaikenlaiset ihmiset ovat heidän joukkoonsa tervetulleita. Kyseessä siis pieni ryhmä yksityistiloissa koska heillä ei ole täällä kirkkoa."

Tämän perusteella vaikuttaa, että kyse on porukasta missä saat käydä tosiaan pelkästään ihmisten takia ilman mitään ongelmia asiasta. Jos itse olisin (olen uskovainen) tuollaisessa porukassa, en pitäisi turistina käymistä ollenkaan pahana, kunhan tällä turistilla ei ole halveksuvia ajatuksia sentään ryhmän uskontoa ja uskoa kohtaan. Se tuntuisi pahalta jos siellä olisi joku joka tyynen naaman takana naureskelee että kaikkea paskaa nuo hörhöt uskoo.

[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 10:47"]Jos itse olisin (olen uskovainen) tuollaisessa porukassa, en pitäisi turistina käymistä ollenkaan pahana, kunhan tällä turistilla ei ole halveksuvia ajatuksia sentään ryhmän uskontoa ja uskoa kohtaan. Se tuntuisi pahalta jos siellä olisi joku joka tyynen naaman takana naureskelee että kaikkea paskaa nuo hörhöt uskoo.

[/quote]

En tosiaan halveksi heidän uskoaan, vaan kunnioitan sitä, ja siksi juuri ajattelenkin, että pitävätkö he jotenkin pahana sitä, jos minulla ei ole henkilökohtaista suhdetta Jumalaan. Olen siis keskustellut tästä asiasta heidän kanssaan, eli sanonut ettei minulla ole vakaumusta enkä tiedä onko Jumala olemassa. Minulla ei ole omakohtaisia uskonnollisia kokemuksia. Mutta että suhtaudun asioihin avoimesti, ja koen että saan tästä ryhmästä itselleni henkisesti paljon. Olen kertonut myös, että suhtaudun kaikkiin uskonnollisiin ryhmittymiin varautuneesti, ja he olivat että hyvähyvä, niin kuuluukin. 

Mutta, puhe on puhetta, käytäntö voi olla sitten eri asia.

ap.

Pienille piireille jokainen sen liepeillä roikkuva on tärkeä. Sinua varmasti siedetään hyvin pitkäänkin, mutta ihmettelen jos ei jossain vaiheessa tule ehdotuksia sitoutumisesta esim. tiettyihin vastuisiin ennen jäsenyyttä/kastetta tai mitä siellä ryhmässä tavataan tehdäkään. Pyydetään vaikkapa leipomaan, hoitamaan lapsia, musisoimaan, laulamaan. Sitten aletaan haastaa ajatteluasi ja taitavin sanakääntein saadaan uskomaan, että olet hukassa ilman heidän uskoaan. Herätetään epävarmuutta ja syyllisyyttä. Vedotaan tunteisiisi, joita sinulla on ryhmäläisiä kohtaan.

[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 10:47"]

Se tuntuisi pahalta jos siellä olisi joku joka tyynen naaman takana naureskelee että kaikkea paskaa nuo hörhöt uskoo.

[/quote]

No minä en naureskellut, mutta turhauduin ja jäin pois omalla-tavallaan uskovien ryhmistä, siis eri srk:ista.

Kun Jumalan totuudet alkoivat valjeta, en yksinkertaisesti pystynyt enää jatkamaan näissä yhteisöissä. Pelkkää ajanhukkaa. Eikähän siellä kukaan minua kuuntelisi, vaikka yrittäisin selittää missä menevät vikaan.  Ihmisten seuraa aluksi kaipasin, mutta nyt kun Näen,  he vaikuttavat nukeilta/roboteilta, useimmat kyllä vilpittömiä "uskossaan". 

P.S. En ole niin seko, että kuvittelen ainoana löytäneeni Totuuden. Ajan myötä törmäsin samoin ajatteleviin, kun kiertelin netissä. Suomessakin tuntuu heitä olevan (muutama samanmielinen jopa kirjoittelee joskus tänne av:lle!), vaikka en sen paremmin tunne. 

[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 10:58"]

[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 10:47"]Jos itse olisin (olen uskovainen) tuollaisessa porukassa, en pitäisi turistina käymistä ollenkaan pahana, kunhan tällä turistilla ei ole halveksuvia ajatuksia sentään ryhmän uskontoa ja uskoa kohtaan. Se tuntuisi pahalta jos siellä olisi joku joka tyynen naaman takana naureskelee että kaikkea paskaa nuo hörhöt uskoo.

[/quote]

En tosiaan halveksi heidän uskoaan, vaan kunnioitan sitä, ja siksi juuri ajattelenkin, että pitävätkö he jotenkin pahana sitä, jos minulla ei ole henkilökohtaista suhdetta Jumalaan. Olen siis keskustellut tästä asiasta heidän kanssaan, eli sanonut ettei minulla ole vakaumusta enkä tiedä onko Jumala olemassa. Minulla ei ole omakohtaisia uskonnollisia kokemuksia. Mutta että suhtaudun asioihin avoimesti, ja koen että saan tästä ryhmästä itselleni henkisesti paljon. Olen kertonut myös, että suhtaudun kaikkiin uskonnollisiin ryhmittymiin varautuneesti, ja he olivat että hyvähyvä, niin kuuluukin. 

Mutta, puhe on puhetta, käytäntö voi olla sitten eri asia.

ap.

[/quote]

Ok, olet siis avoimesti kertonutkin tuon mikä on hengellinen näkemyksesi. Ei tässä minusta sitten mitään ongelmaa. Jos he kerran hyväksyvät sinut kun tietävät ettet usko, niin hyvä, voit käydä turistina. Jos joskus alkaa jotain painostusta esiintyä, sitten voi harkita uudelleen jatkaako käymistä vai ei. Fiksujen ihmisten porukassa ei todennäköisesti sellaista kyllä käy, vaan ainoa millä yrittävät sinua käännyttää on että omissa kodeissaan saattavat kyllä rukouksissaan pyytää että löytäisit Jumalan.

Riippuu ihmisestä, minusta ei kannata käydä ollenkaan jos ei itse ajattele menevänsä oikeista syistä.

Jumalan sanassakin kerrotaan on tehtävä se mielellään muutoin ei hyödytä.

Kun vähänkin tuntee ahdistusta on lähdettävä pois.

Koetelkoon ihminen itsensä.  Uskon että on oltava henkisesti vahva kestääkseen varsinkin hellarit, eikä Jumalaa etsivä ihminen voi olla sellainen, joten jos ei saa mistään tukea se on jopa vaarallista.