Jos miehelläsi olisi lapsi viikonloppuna usein yötöitä

Työnantaja määrää työvuorot ei mies niihin pysty vaikuttamaan vaikka naiset niin vaativat/luulevat

Vierailija kirjoitti:

Työnantaja määrää työvuorot ei mies niihin pysty vaikuttamaan vaikka naiset niin vaativat/luulevat

Mieheni ajoi oikeudessa läpi mallin jossa lasten isälläoloajat määräytyvät kulloisenkin työvuorolistan mukaan sen sijaan, että ne määräytyisivät exän mielivaltaisen vapaapäivähaluamisten mukaan. Läpi meni, ja exä maksoi viulut.

Vierailija kirjoitti:

Työnantaja määrää työvuorot ei mies niihin pysty vaikuttamaan vaikka naiset niin vaativat/luulevat

Siitä huolimatta Ap:n ei tarvi hoitaa ja viihdyttää miehen lasta. Mies ottaa lapsen luokseen vain kun ei ole työvuoroja, tai palkkaa lapselle hoitajan.

Siis että miehelläni olisi lapsi vai viikonloppuna töitä? Kysymyksesi on järjetön, ethän vain ole mennyt siirtämään geenejäsi eteenpäin?

Mitä sille "me ollaan kokonaispaketti" ajattelulle yhtäkkiä tapahtui? Se pätee myös toisin päin eikä vain silloin kun naisella on pieniä lapsia.

No en vahtisi, kuin ehkä ihan silloin tällöin. Minulla on tosin suht saman ikäiset lapset ja en olettaisi, että miesystävä vahtisi. Vaan lasten isä. Tai ehkä isovanhemmat, heitäkään en vaatisi, vaan kysyisin jos haluavat olla lasten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies vetoaa siihen, ettei hänen 10 vuotiaasta pojassa ole enää 'mitään hoitamista', sen kun komentaa iltapalalle ja nukkumaan (aina ei nukkumaan kiltisti mene). Tätä on jatkunut kauan. Olen vaan alkanut miettimään että tämä rajoittaa mua silti. Tuntuu ilkeältä kieltäytyäkään, mutta jotenkin alkanut tuntumaan ettei tämä vaan jotenkaan ole oikein. Ap

Ymmärrän kyllä. Ei sitä halusisi nipottaakaan. Eli sinun pitää kouluttaa mies toisella tavalla.

Ehdotan, että alat sopimaan omia menoja lapsiviikonlopuiksi. Näet kavereita ja menet omille vanhemmillesi, tai vaikka et näkisikään niin ainakin sanot miehellesi niin. ”En sitten ole ensi viikonloppuna kotona”.

Kuinkakohan kauan tuota pitäisi jatkaa, ennen kuin mies ymmärtäisi yskän? Aika vaivalloista varmaan aloittajallekin keksiä itselleen jotain yökyläpaikkaa aina miehen lapsiviikonloppuina. Ehkä helpointa olisi kuitenkin nostaa kissa pöydälle ja kertoa suoraan miehelle, että hänen tulee hoitaa oma lapsensa itse. Jos tuon sanominen on miehen mielestä kauheaa nipottamista, niin sitten kannattaa varmaan miettiä suhteen tulevaisuutta, tai ainakin yhdessä asumisen järkevyyttä muutenkin.

Vierailija kirjoitti:

Työnantaja määrää työvuorot ei mies niihin pysty vaikuttamaan vaikka naiset niin vaativat/luulevat

Sitten miehen pitää sopia lapsensa tapaaminen työvuorojensa mukaan. Vai miten mies asian hoitaisi jos hänellä ei olisi naista, jolle voi nakittaa lapsenhoidon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies vetoaa siihen, ettei hänen 10 vuotiaasta pojassa ole enää 'mitään hoitamista', sen kun komentaa iltapalalle ja nukkumaan (aina ei nukkumaan kiltisti mene). Tätä on jatkunut kauan. Olen vaan alkanut miettimään että tämä rajoittaa mua silti. Tuntuu ilkeältä kieltäytyäkään, mutta jotenkin alkanut tuntumaan ettei tämä vaan jotenkaan ole oikein. Ap

Ymmärrän kyllä. Ei sitä halusisi nipottaakaan. Eli sinun pitää kouluttaa mies toisella tavalla.

Ehdotan, että alat sopimaan omia menoja lapsiviikonlopuiksi. Näet kavereita ja menet omille vanhemmillesi, tai vaikka et näkisikään niin ainakin sanot miehellesi niin. ”En sitten ole ensi viikonloppuna kotona”.

Kuinkakohan kauan tuota pitäisi jatkaa, ennen kuin mies ymmärtäisi yskän? Aika vaivalloista varmaan aloittajallekin keksiä itselleen jotain yökyläpaikkaa aina miehen lapsiviikonloppuina. Ehkä helpointa olisi kuitenkin nostaa kissa pöydälle ja kertoa suoraan miehelle, että hänen tulee hoitaa oma lapsensa itse. Jos tuon sanominen on miehen mielestä kauheaa nipottamista, niin sitten kannattaa varmaan miettiä suhteen tulevaisuutta, tai ainakin yhdessä asumisen järkevyyttä muutenkin.

Toki miehelle sanotaan, että näin jatkuu aina, jos töitä lapsiviikonloppuna. Aika tyhmä saa mies olla, jollei ymmärrä.

Ymmärtääkseni ap oli jo nostanut kissan pöydälle ja mies oli mitätöinyt ap:n toiveen. Siksi pitää ottaa kovat käyttöön.

Jos olet vakavassa parisuhteessa tämän miehen kanssa, niin toki osana sitä on, että tutustut myös tähän lapseen ja vietät aikaa hänen kanssaan. Se on osa parisuhdetta miehen kanssa, jolla on lapsi.

 Ei todellakaan ole oikein, että jokaisena lapsiviikonloppuna menee niin, että mies järjestää itselleen yötyötä, jottei hänen tarvitse viettää aikaa lapsensa kanssa ja luottaa (sopimatta?) että sinä hoidat hänen lapsensa ja perut omat suunnitelmasi.

On ok, että silloin tällöin autat, kun yövuoro osuu lapsiviikonlopulle, mutta niistä on sovittava ja oikeaan parisuhteeseen kuuluu myös se, että voit kieltäytyä. Tuskin on se idea, että sinun on aina joustettava ja hoidettava miehen lapsi. Lapsi tosiaan on siellä nähdäkseen isäänsä ja viettääkseen aikaa isänsä kanssa. Sinäkin tarvitset lepoa ja rauhaa, myös niinä miehen lapsiviikonloppuina.

Vierailija kirjoitti:

Mitä sille "me ollaan kokonaispaketti" ajattelulle yhtäkkiä tapahtui? Se pätee myös toisin päin eikä vain silloin kun naisella on pieniä lapsia.

Se ajattelu toimii perheessä missä on sun, mun ja vielä yhteisetkin lapset.

Kyllä niitä miehiä löytyy, jotka ovat isiä, mutta hoidattavat lapsensa toisilla naisilla. Tiedän miehen, joka on eronnut ja kun lapsi on hänen luonaan, niin silloin mies pakkaa tavarat ja vie lapsen äitinsä luokse, joko niin, että he molemmat ovat siellä tai sitten hän järkkää itselleen omia menoja myös lapsiviikonlopuiksi, koska luottaa siihen, että äiti kyllä hoitaa. Todella härskiä meininkiä, sillä on ollut aika, jolloin mies ei ole nähnyt tällä systeemillä lastaan oikeasti moneen kuukauteen, kun lapsiviikonlopulle "osuu" muka "työvuoro", joka on poikien viikonloppu, treffit tai aikana ennen koronaa vaikka mitä festareista pelkkään kännäämiseen.

Joten ap, tee itsellesi palvelus, ja ota kissa pöydälle. Kerro, että voit silloin tällöin hoitaa miehen lasta, mutta ei ole sinun elämäntehtäväsi viihdyttää tätä lasta ja olla ilmainen lastenhoitaja. Järkkää omia menoja seuraaville lapsiviikoille ja anna miehen ratkoa, että mitä tehdä ilman sinun apuasi. Jos hän jättää sinut, tiedät, että funktiosi oli olla myös ilmainen babysitter.

Toki lapsen ikäinen ei enää tarvitse niin paljon hoitoa kuin nuoremmat, mutta yhä aikuisen aktiivinen läsnäolo on tarpeen. "Hyviä ideoita" nämäkin keksivät, eikä yöksi voi jättää yksin.

Tsemppiä, ap!

Totta on, että työvuoroja ei voi itse valita, mutta ei se niinkään voi mennä, että juuri tämä mies joutuu tekemään joka viikonloppu yötöitä. Lapsiviikonloppuja pitää säätää niin, että pääsääntöisesti ne ovat muulloin kuin yövuoroviikonloppuina.

Kuulostaa siltä, että mies ei halua enää olla lapsensa kanssa. Ei ehkä osaa, jos erillään asumista on ollut jo pitkään.

Tämähän on hänelle unelmatilanne! Voi elää kuten itse tahtoo, exä pysyy tyytyväisenä (pakkohan sitä on lapsen vuoksi toimeen tulla), työt hoituu, lapsi hoituu.

Jos olet lapsen äidin kanssa asiallisissa moikkausväleissä, ja äiti on tolkun ihmisiä, ottaisin asian puheeksi suoraan äidin kanssa. Hän tuskin haluaa, että lapsi tulee teille vain sinun hoidettavaksesi niin, että isää ei edes näe.

Vierailija kirjoitti:

Mitä sille "me ollaan kokonaispaketti" ajattelulle yhtäkkiä tapahtui? Se pätee myös toisin päin eikä vain silloin kun naisella on pieniä lapsia.

Tämä toimii, kun suhde on vastavuoroinen. Jos suhteessa on yhtään hyväksikäytön makua, niin se ei toimi. Vaatimukset tappavat rakkauden.

Minä elän uusperheessä, jossa molemmilla on omia lapsia. Ei yhteisiä. Ajattelen kokonaispaketista niin, että minun pitää hyväksyä miehen lapset. Minulla ei ole oikeutta kieltää lapsiltaan isää. Mutta silti: miehen pitää kasvattaa, hoitaa ja viihdyttää omat lapsensa. Se on hänen vastuunsa uusperhekuviossa.

Minulla on teesi: suurin osa uusperheistä kaatuu siihen, että mies ei tätä hoito-ja kasvatusvastuuta ota. Hän miekellään delegoi sen äitipuolelle. Lopulta äitipuoli uupuu.

Mies myös kieltää poikaansa kertomasta äidilleen isän olleen taas töissä. Joskus on tehnyt mieli kertoa itse totuus tälle pojan äidille, mutta siitä syntyisi sellainen riita miehen ja tämän exän välille, että eniten siitäkin taas lapsi kärsisi. Ap

Vierailija kirjoitti:

Mies myös kieltää poikaansa kertomasta äidilleen isän olleen taas töissä. Joskus on tehnyt mieli kertoa itse totuus tälle pojan äidille, mutta siitä syntyisi sellainen riita miehen ja tämän exän välille, että eniten siitäkin taas lapsi kärsisi. Ap

Eli mies tietoisesti hyväksikäyttää sinua.

Lyön vaikka vetoa, että hän erikseen pyytää yövuoroja juuri lapsiviikonlopuille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä sille "me ollaan kokonaispaketti" ajattelulle yhtäkkiä tapahtui? Se pätee myös toisin päin eikä vain silloin kun naisella on pieniä lapsia.

Tämä toimii, kun suhde on vastavuoroinen. Jos suhteessa on yhtään hyväksikäytön makua, niin se ei toimi. Vaatimukset tappavat rakkauden.

Minä elän uusperheessä, jossa molemmilla on omia lapsia. Ei yhteisiä. Ajattelen kokonaispaketista niin, että minun pitää hyväksyä miehen lapset. Minulla ei ole oikeutta kieltää lapsiltaan isää. Mutta silti: miehen pitää kasvattaa, hoitaa ja viihdyttää omat lapsensa. Se on hänen vastuunsa uusperhekuviossa.

Minulla on teesi: suurin osa uusperheistä kaatuu siihen, että mies ei tätä hoito-ja kasvatusvastuuta ota. Hän miekellään delegoi sen äitipuolelle. Lopulta äitipuoli uupuu.

Teesisi on väärässä.

Olen itse eronnut isä ja hoidan lapseni kun ovat luonani. Mutta jos haistan puolisoehdokkaassa edes pientä vastenmielisyyttä lapsiani tai heidän hoitamistaan kohtaan niin se on potku persuksille. En halua lapsilleni mitään ilkeää äitipuolta.

Jos et halua hoitaa miehesi lasta niin olet ilkeä äitipuoli. Äitipuolen tehtävä on hoitaa miehen lasta kun mies käy töissä. Jos homma ei käy vaimolle niin tämä saa lähteä elämästä. T. Yhden lapsen isä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä sille "me ollaan kokonaispaketti" ajattelulle yhtäkkiä tapahtui? Se pätee myös toisin päin eikä vain silloin kun naisella on pieniä lapsia.

Tämä toimii, kun suhde on vastavuoroinen. Jos suhteessa on yhtään hyväksikäytön makua, niin se ei toimi. Vaatimukset tappavat rakkauden.

Minä elän uusperheessä, jossa molemmilla on omia lapsia. Ei yhteisiä. Ajattelen kokonaispaketista niin, että minun pitää hyväksyä miehen lapset. Minulla ei ole oikeutta kieltää lapsiltaan isää. Mutta silti: miehen pitää kasvattaa, hoitaa ja viihdyttää omat lapsensa. Se on hänen vastuunsa uusperhekuviossa.

Minulla on teesi: suurin osa uusperheistä kaatuu siihen, että mies ei tätä hoito-ja kasvatusvastuuta ota. Hän miekellään delegoi sen äitipuolelle. Lopulta äitipuoli uupuu.

Teesisi on väärässä.

Olen itse eronnut isä ja hoidan lapseni kun ovat luonani. Mutta jos haistan puolisoehdokkaassa edes pientä vastenmielisyyttä lapsiani tai heidän hoitamistaan kohtaan niin se on potku persuksille. En halua lapsilleni mitään ilkeää äitipuolta.

On toki tuollaisiakin isiä kuin sinä. Ja sinun uusperheesi ei todennäkäisesti hajoakaan siihen syyhyn. Minun eksäni on myös tuollainen isä, mutta silti väitän, että suurin osa uusperheistä hajoaa juuri tämän takia. Perusteluina on kymmenen vuoden av:n uuserheketjujen lukeminen. Samat asiat pyörii - kuten huomaat tästäkin aloituksesta.

Vierailija kirjoitti:

Jos et halua hoitaa miehesi lasta niin olet ilkeä äitipuoli. Äitipuolen tehtävä on hoitaa miehen lasta kun mies käy töissä. Jos homma ei käy vaimolle niin tämä saa lähteä elämästä. T. Yhden lapsen isä

Kerrothan tämän tyttöystävällesi etukäteen. Säästyt monelta murheelta.