Lue keskustelun säännöt.
Naapurin lapsi (tai teini)
18.09.2014 |
Niin, näitä avauksia on varmasti nähty jo monet kerrat, mutta nyt on vähän erilaisempi tilanne kuin että Purjopetteri kiusaa tai räkii.
Alustan tarinaa sillä, että meilläkin on erityislapsia, ettei nyt ongelmana ole se naapurin lapsen erityisyys.
Naapuritalossa asuu meidän lapsia jokusen vuoden vanhempi yläaste (vai onko se yläkoulu) ikäinen poika, joka on lyöttäytynyt meidän lapsien seuraan. Sinällään jees, on kuitenkin ihan mukavaa seuraa osan ajasta. Mutta kun pojalla on ilmeisesti asperger tai joku muu autismin kirjoon kuuluva vaiva. On hyvin vähän (jos ollenkaan) kiinnostunut toisten asioista, puhuu omia juttujaan, on hyvin herkkä äänille, ei tykkää että tullaan lähelle jne. Kun taas meillä on hyvin äänekkäät ja vilkkaat mölytoosat (toisen diagnoosi adhd). Näistä tulee jo jonkun verran konflikteja jotka menevät jo siihen, että isompi poika tönii ja korottaa ääntään meidän lapsille. Toki ymmärrän, että jos on as tai autismi, se oma tila on tärkeä ja tätä rataa... mutta jotenkin olettaisin tuossa iässä lapsen (nuoren) osaavan käsittää, että kyseessä on kuitenkin eskari-ikäinen ja pikkukoululainen jotka eivät vielä hallitse käytöstään kuten isommat. Etenkään kun toinen vaatisi lähes kirkonpenkissä istumista ja leikeissä/peleissä täydellistä sääntöjen noudattamista, ei mitään poikkeuksia jne.
Tiedän myös olevani ns. syypää siihen, että poika viihtyy meidän seurassamme, koska kun joskus vajaa pari vuotta sitten alettiin tutustumaan pihalla (minä vähän tylsistyneenä juttelin väkisin vaitonaiselle pojalle ja monen kuukauden päästä aloin saada vastakaikua jutuilleni). Omien lasten lähiympyröissä kuitenkin pyörii niin monensorttista hiihtäjää, että ajattelin vaan jotenkin tuonkin pojan olevan oikeutettu saamaan tarvitessa juttuseuraa pihalla.
Edelleen painotan ettei minulla ole suurimmaksi osaksi mitään ongelmaa siitä että muutaman kerran viikossa hakee meidän lapsia pihalle tai tulee meille käymään, vaan se, että jos meille ei sovi, ei poika oikeasti ymmärrä sitä. Jää jankuttamaan ovenrakoon miksi ei miksi ei miksi ei, vaikka sanon suoraan että siksi ei. No sopiiko sitten puolen tunnin päästä? Tahtoo aina jos sanon "myöhemmin vaikka", tietää tarkalleen minuuttiaikataulut ja selvästi ahdistuu tilanteista, joissa ei tiedä mitä tulee tapahtumaan. Enkä minäkään jaksaisi omaa tai lasteni elämääni kellottaa minuutilleen "vieraan" lapsen takia.
Onko kellään as/autismilapsen vanhemmalla vinkkejä pojan käsittelyyn? Tai parhaiten tuohon, miten saisin ymmärtämään, että ei on ei on EI ja myöhemmin voi olla mitä vaan 1-2h välillä, eikä tarkalleen 23min45sek myöhemmin? ;) Kiitosta!
Kommentit (7)
Miten sää edes viitsit? Tutustut lapseen ja siitä sulle kai pitäisi oikein palkinto antaa? Jotenkin tulee se yksi yritysblogiin kirjoittanut joka kiukustuu kun tätä ei nuori osaa arvostaa.. :)
Jos minulle joku sanoisi "myöhemmin" niin olen sen verran yksinkertainen että menen kysymään siihen tarkempaa aikaa. Vai sinä pidät sitä oikeasti hyvänä että 1-2 tunnin välein joku tulee sitten kysymään että joko nyt? Jaa ei, no "kohta" tuun uudestaan?
Saatko ehkä jotain tyydytystä tuollaisesta toiminnasta? Kiva hyppyyttää toisia?
Kerro sille pojan kotiin että teillä on vaikeaa saada tässä jotain ratkaisua. Koska juuri nyt tunnut ärsyyntyneeltä. Sitten kun et pysty itse elämään sen mukaan että jos sovitte tapaamisen 2 h päästä niin joku sitä noudattaisi. Voi miten kamalaa!
Ainoa ongelma tässä olet sinä. Sinä ja sinun tarpeesi saada ihmisille diagnooseja. Melko törkeää käytöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanot tuntevasi nuoren, et kuitenkaan tiedä hänen sukunimeään että voisit mennä juttelemaan hänen äidilleen?
Meidän ovella/pihassa pyörii samanlainen yksilö joskin tyttö. Jankuttaminen/vänkyttäminen johti meillä siihen, etten enää huoli sitä sisään ollenkaan ja oven raosta totean "nyt ei käy" & vedän oven äkkiä kiinni ennen kuin jankutus alkaa. Tämä tyttö on n. 13v ja hakee ulos meidän poikaa 10v.
Saattaa soittaa pojalle 20 kertaa illan aikana, olla oven takana klo 21 tai ennen klo 10 sunnuntaina jne.
Itseäni ärsyttää ihan suunnattomasti, ja ainut miksi en ole mennyt vanhemmilta vinkkejä kysymään on se, että suuttumustani ei välttämättä otettaisi kovin hyvin vastaan. Luulisi, että tuollaisen erityisen tekemisiä vanhemmatkin vähän tarkemmin vahtisi :/
Mietityttää siis a) miten saada puhe perille b)mitä 13v tyttö hakee noin paljon nuoremmasta pojasta c) voinko vain kieltää kyseenalaiset kaveruudet? ja d) miksi niitä pentuja pitää pästää rimputtelemaan pikkulapsiperheiden ovikelloja aikaisin aamulla/ myöhään illalla? (meillä 6 lasta, vastasyntyneestä 12-vuotiaaseen eikä tosiaan resursseja toisten erityislasten paimentamiseen)
Mitäpä jos juttelisit vanhempien kanssa...
Joo, olen tuotakin miettinyt. En vaan viitsisi mennä ovelle (enkä tarkalleen tiedä edes missä asunnossa asuu), ja pihoilla nähdään hyvin harvoin ja yleensä ihan vilahdukselta. Asuu vain toisen vanhempansa kanssa, joka ilmeisesti tekee aika paljon iltapainotteista työtä. Ja jotenkin tuntuisi tyhmältä/loukkaavalta(?) mennä kyselemään että onkos tällä teidän kaverilla joku virallinen diagnoosi, että osaisin paremmin käsitellä sitä x)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäpä jos lopettaisit "myöhemmin" -sanomisen. Sanot vaan että "ei nyt" "ei käy" tms. Ja vanhempien kanssa voi jutella myös.
Tunnen aspergerpojan, nimenomaan ylä-asteella. Hän on juurikin tuollainen kun kuvailit tuota poikaa, on pakko tietää kaikki tarkalleen ja noudattaa kaikkia sääntöjä jne. Mutta se on normaalia sen diagnoosin omaavilla, eikä sille hirveästi voi mitään. Mutta ei luulisi että olisi kovin hankalaa jos sanoisit vaikka että tunti ja kolmekymmentä minuuttia myöhemmin, sanot siis jonkun ajan jolloin olet varma että jo käy. Ymmärrän kyllä tuota poikaa tuossa asiassa. Ja kyllähän se tietysti hankaloittaa että lapsesi ovat nuorempia kuin hän, mutta voisivat he silti yrittää noudattaa pelien sääntöjä jne. Ja yrittävät olla niin ettei lähtisi liikaa ääntä, eikä tulla liian lähelle. Ei se kovin vaikeaa kuitenkaan ole. Sanot niille omille lapsillesi että pitää käyttäytyä hyvin kun tämä poika tulee kylään koska hän ei kestä ääntä/kosketusta/sääntöjen rikkomisia.