Lue keskustelun säännöt.
Opiskelen lähihoitajaksi. Pelkään tehneeni virheen.
21.08.2021 |
Tällä palstalla on paljon spekuloitu kyllä jo lähäriopintojen laatua ja opiskelijoiden tasoa.
Halusin kuitenkin tuoda henkilökohtaisen näkökulmani koska en ole ihan varma edes omasta soveltuvuudesta alalle.
Ensinnäkin hain pelkästään koronan vuoksi alalle. Olin haaveillut alanvaihdosta jo aikaisemmin ja kun omat työt meni tauolle niin pistin hieman ehkä huvikseni hakemuksen koululle. Tiedostan potentiaalini jossain määrin kyllä ja tiesin pärjääväni opinnoissa jos pääsen.
Yllättäen sain paikan - yhden hakemuksen perusteella. Ei mitään muuta. Tervetuloa opiskelemaan.
No mennään sitten ajattelin, sopi elämäntilanteeseen ja olin uusia tuulia vailla.
Olen onneksi ihan tunnollinen ja opiskelen. Pyrin olemaan osallisena tunneilla ja oppimaan. Yritän hoitaa tehtävät parhaani mukaan. Ensimmäisellä harjoittelujaksolla sain täyden arvosanan ja kesätöitä.
Minusta kuitenkin opetuksen laatu on huonoa joka ei motivoi kiristämään tahtia vaan hölläämään asennettani. Menemme kovalla sykkeellä eteenpäin, luottavat, että opimme kyllä. Ei minulle kuitenkaan jää käteen paljoakaan kuuden tunnin päivistä, joissa käsittelemme laajaa kirjoa, teemme nopeasti tehtävän ja lähdemme kotiin.
Lääkelaskujen opetus on vähäistä. No toki panostan itsenäiseen opiskeluun kotona ja tahdon olla hyvä hoitaja siinä vaiheessa kun joutuu heittäytymään kentälle pysyvästi.
Yritän kyllä.
Jokin tässä takkuaa omassa mielessä. Mistä minä tiedän olenko oikea ihminen tekemään työtä? Olenko varmasti turvallinen hoitaja tulevaisuudessa?
Haluaisin ammattikorkeaan vielä varmuuden vuoksi opiskelemaan lisää ja perusteellisemmin eri sairauksista.
Koen olevani nyt jossain hätäisessä sisään-ulos tyyppisessä pyörityksessä mukana.
Moni opiskelijoista ei ole motivoituneita tuolla ja kaikki pääsee kuitenkin läpi.Minä olen tavallaan mutta kaikki ihmeellisyys saa jotenkin lannistumaan kun oikein mitään tasoa ei ole enkä osaa arvioida itseäni.
No kai kaikki tulee selkeämmäksi ajan kuluessa mutta väitän, että suuri osa tuolla ei välttämättä ole ihan hoitotyöhön soveltuvia enkä ole varma olenko itsekkään.
Kommentit (31)
Valmistuin lähihoitajaksi vuonna 2013. En uskaltanut koskaan lähteä työtä tekemään, koska en kokenut olevani osaava hoitaja. Olin todella epävarma taidoistani, vaikka tunnollinen opiskelija olinkin. Päivääkään en ole lähihoitajan hommia tehnyt ja opiskelin amkissa toisen tutkinnon, joka minut myös työllisti ja tiedän olevani hyvä siinä. Joskaan se ei ole pelkästään koulutuksesta kiinni, olen paljon itse lukenut ja käynyt täydennyskoulutuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä sinä asenteesi perusteella kuulostat hyvältä hoitajalta, panostat opiskeluihin ja opiskelet vielä itsenäisestikin. Loppujen lopuksi eniten oppii sitten kun on töissä, vaikka toki opiskeluihin panostamisellakin on merkitystä.
On siis kyllä niitäkin päiviä kun ei voisi vähempää kiinnostaa enkä ole niin mukana tunneilla kun voisin. Välillä kapasiteetti on jotenkin aivan hukassa ja tunnit menevät ohi.
Kai siellä on niin paljon hälinää ja asioita, että joskus oikeasti aivosumu iskee pahasti päälle.
Toisaalta pyrin silti ymmärtämään kokonaisuudessaan. En ole mallioppilas mutta riittävän tunnollinen ehkä.
No, jos olen epävarma töissä niin en aio kyllä riskeerata potilaan terveyttä. Nostan kädet pystyyn riskitilanteissa jos epäilen vielä valmistuttuani, että en ole kyllin hyvä.
Tavallaan on arvostus ammattia ja etenkin asiakkaita kohtaan mutta sitä en tiedä enää, että millainen ammattilainen mahtaa minusta tulla.
Ap
Olen vuotta vaille valmis lähihoitaja itse. Mun mielestä kuulostat siltä, että susta tulee hyvä ja vastuullinen hoitaja.
Töissä saa kokemusta ja varmusta. Itse olen ollut nyt puoli vuotta vanhustenhoidossa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sinä asenteesi perusteella kuulostat hyvältä hoitajalta, panostat opiskeluihin ja opiskelet vielä itsenäisestikin. Loppujen lopuksi eniten oppii sitten kun on töissä, vaikka toki opiskeluihin panostamisellakin on merkitystä.
Näin on. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen vuotta vaille valmis lähihoitaja itse. Mun mielestä kuulostat siltä, että susta tulee hyvä ja vastuullinen hoitaja.
Töissä saa kokemusta ja varmusta. Itse olen ollut nyt puoli vuotta vanhustenhoidossa.
Samat sanat!
Muutamia hyviä neuvoja: Ota opiskelut tosissasi.
Kaikki hyöty irti harjottelupaikoissa. Ole aktiivinen siellä. Kysy asioista. Älä missään nimessä räplää puhelinta, joka välissä. Myös ohjaaja on motivoituneempi ohjaamaan, kun opiskelija on kiinnostunut oppimaan. Naama vääränä olevaa opiskelijaa on raskasta roudata perässä. Ala tekemään sijaisuuksia, kun opinnot sallivat. Alkuun jokainen opiskelija on aivan sekaisin pari ensimmäistä viikkoa harjoitteluissa. Älä säikähdä. Kyllä se siitä sitten lähtee aukenemaan. Teoria tulee tutuksi käytännössä. Mitään kutsumusta alalle ei tarvita. Vanhanaikainen käsitys. Enemminkin sitä, että tulee toimeen ihmisten kanssa, joustavuutta ja tunneälyä. Jos hoitoala on sitten opiskelujen päättyessä sun juttu, niin paljon onnea sulla on aina töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On siis kyllä niitäkin päiviä kun ei voisi vähempää kiinnostaa enkä ole niin mukana tunneilla kun voisin. Välillä kapasiteetti on jotenkin aivan hukassa ja tunnit menevät ohi.
Kai siellä on niin paljon hälinää ja asioita, että joskus oikeasti aivosumu iskee pahasti päälle.
Toisaalta pyrin silti ymmärtämään kokonaisuudessaan. En ole mallioppilas mutta riittävän tunnollinen ehkä.
No, jos olen epävarma töissä niin en aio kyllä riskeerata potilaan terveyttä. Nostan kädet pystyyn riskitilanteissa jos epäilen vielä valmistuttuani, että en ole kyllin hyvä.
Tavallaan on arvostus ammattia ja etenkin asiakkaita kohtaan mutta sitä en tiedä enää, että millainen ammattilainen mahtaa minusta tulla.
Ap
Kunhan et luovuta heti jos ensimmäisenä työpäivänä olet epävarma. Niin on kaikki muutkin. Apua voi ja kannattaa kysyä, ei kukaan ole heti täydellinen.
Ihmisten kanssa tulen toimeen. Tiedän omaavani tunneälyä ja kaikista ihaninta on luoda hyvä yhteys asiakkaaseen. Tahdon ymmärtää ja tukea etenkin henkisellä puolella.
No enköhän minä opi kunhan luotan vain itseeni ja päätän ottaa taas varmemman otteen opiskeluihin. Sitten kun on liian epävarma niin jo pelkästään tenttaaminen tai kirjan avaaminen saa ahdistumaan. Yritän nyt katsoa tätä hieman rauhallisemmin itseäni kohtaan ja opiskella aivan kuten opiskelujen alussakin - jolloin pärjäsin erittäin hienosti enkä stressanut juuri lainkaan.
Kiitos tsemppaajille ja muille!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivottavasti tulet meille harjoitteluun👍
Kuulostaa siltä, että sinusta tulee todella hyvä hoitaja! Varovaisuus, tarkkuus ja tunnollisuus ovat hyviä ominaisuuksia hoitoalalla. Sitten kun olet töissä, niin tulet oppimaan siinä työssä tarvittavat taidot ja itsevarmuutesi kasvaa, kun huomaat osaavasi ja pärjääväsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten niin pääsit yhdellä hakemuksella sisään? Nykyisin on soveltuvuustestit taas psykologin haastatteluineen, itse olin juuri kesällä niissä.
Älkää viitsikö pahentaa näillä provoilevilla vääristelyillänne muutenkin hankalaa tilannetta!
Vierailija kirjoitti:
Miten niin pääsit yhdellä hakemuksella sisään? Nykyisin on soveltuvuustestit taas psykologin haastatteluineen, itse olin juuri kesällä niissä.
Älkää viitsikö pahentaa näillä provoilevilla vääristelyillänne muutenkin hankalaa tilannetta!
No meillä ei kyllä tasan ollut.
Eikä minulla ole mitään syytä provoilla tällaisella asialla.
Tein jatkuvaan hakuun hakemuksen ja muutama kuukausi myöhemmin tuli viestiä, että pääsen opiskelemaan.
Ajattelin itsekin, että edes jotain kartoitusta mutta ei mitään.
Olen aikuisopiskelija, se varmaan tuli kyllä selväksi aloituksessa mutta mietin voiko sekään vaikuttaa? Vai onko koulusta kiinni sitten?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä ne testit on aikuispuolellakin.
"Esimerkiksi tieto rokotuksesta on lähtökohtaisesti salassa pidettävää terveystietoa, johon työnantajalla ei ole oikeutta. Jos kyselee, se voi olla työoikeudellinenkin asia. " - Nohynek
Opiskeletko Espoon Omniassa Lehtimäentiellä? Tuli vaan mieleen tuosta kun sanoit että kouluun pääsi ilman haastattelua ja pääsykoetta.
t. toinen lh-opiskelija
No on kyllä erikoista jos muualla on soveltuvuustestit, mutta sitten yhdessä koulussa ei olekaan.
Teet virheen.
T. Lähihoitaja, joka 1,5v valmistumisen jälkeen miettii alanvaihtoa..
Ei lähihoitajan tiedoilla sairauksista ole juuri mitään väliä, et opiskele lääkäriksi tai edes sh:ksi. Terve järki, perus ensiaputaidot, kyky jakaa ne lääkkeet ja perushoitotaidot riittää. Toki jos menet vaikka teholle, saatat tarvita monipuolisempaa osaamista. Jossakin geriatrialla tai tk:n vuodeosastolla pärjää ihan perusasioilla.
Lähihoitajaopiskeluihin liittyy monta käytännön harjoittelujaksoa ja kaikki eivät tule pääsemään niistä läpi. Eli kaikki eivät etene jatkoon.