Lue keskustelun säännöt.
Eikö koiranpennun väriä saa valita?
Tulevaisuudessa on tarkoitus hankkia koira perheeseen. Rodulla on useita eri värejä, joista 3 on meidän mieleen, muut ei. Nyt kuitenkin selvisi, että kasvattajat suhtautuvat ylimielisesti väritoiveisiin, että pennun hankkijan pitäisi olla tyytyväinen siihen minkä KASVATTAJA meille päättää? Minkä ihmeen takia roduille on sitten jalostettu niin monta eri väriä ja on "sallittuja" ja epäsallittuja värejä, jos niistä ei saa olla mielipiteitä? Miksi koiranäyttelyitäkään pidetään jos ulkonäkö ei saa olla kriteeri?
Tottakai meille prioriteetti 1. on koiran terveys ja luonne, mutta kyllä se väri silti vaikuttaa. Rakastumme varmasti uuteen perheenjäseneen turkinväristä riippumatta, mutta miksi pitäisi ottaa itselle epämieluisan värinen pentu, joka kuitenkin on perheenjäsenenä seuraavat 10+ vuotta. Kyseessä on puhtaasti seurakoira.
Pentu maksaa kuitenkin sen +-2000e, joten haluaisimme kyllä valita meille mieleisen, eikä vaan tyytyä siihen minkä joku muu kokee meille sopivaksi.
Kommentit (1021)
Olen niin tyytyväinen, kun olen saanut haluamani rodun uroksen. Värit vaihtelee vehnästä mustaruskeaan. Ei siis ole tullut edes mieleen, että värin perusteella vielä valkataan. Hyvä kun on saanut koko koiran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sekarotuisten piskien ja maatiaiskoirien kohdalla väri on kriteeri silloin, kun koiraa käytetään metsästykseen. Mustan koiran haukussa ei lintu pysy, ei siis mustaa koiraa jos aikoo lintumetsälle. Karhunhaukkujana taas musta koira on todettu parhaaksi ja mustavoittoinen rotukin on, kun ruskeat koirat pakenivat karhua. Hirvenhaukkujaksi kelpasi ruskea koira, kunhan siinä oli tarpeeksi mustaa.
Mulla ei ole jonoja. En lupaa kenellekään mitään. Otan ylös kiinnostuneiden yhteystietoja ja teen pienen haastattelun. Haastattelussa tiedustelen koirakokemusta, rotukokemusta, väritoivetta, sukupuolitoivetta, mihin käyttöön koira mahdollisesti tulisi, onko kiinnostusta sijoituspentuun jne. Kun pentue syntyy niin alan yhdistellä näitä mahdollisia tulevia koteja syntyneisiin pentuihin. Eli tietysti saa toivoa vaikka mitä, mutta eri asia on sitten mitä sieltä syntyy. Joskus käy hyvä tuuri ja joskus joutuu tekemään kompromisseja niin ostaja kuin myyjäkin.
Jos tämä tyyli ei miellytä, ei kannata haaskata kummankaan aikaa vaan voi ottaa yhteyttä toiseen kasvattajaan jonka tyyli miellyttää. Kyllä minä saan myytyä pennut kuitenkin.
Kokeile muita kasvattajia ja odotatte sitten, että sopivan luonteinen ja oikean värinen syntyy. Mun mielestä väri on ihan tavallinen kriteeri perhekoiralle. Eräs kasvattaja kertoi ihmisten ostavan koirie niiden laikkujen mukaan ts. Rodussa kaikilla yksilöillä on yksilöllinen kuviointi ja mielenkiintoisesti kuvioidut on suosittuja. Joo, hän kasvattaa paljon ja välistä syntyy tähtiä, jotka pitää itse. Muut hän sitten myy vaikka laikkujen perusteella, kunhan ostaja muuten on asiallinen.
Haluan vaalean koiran, josta on helpompi nähdä punkit. Muuten ei ole väliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi on niin paljon ostajia etten edes vastaa värikyselijöiden sähköposteihin. Todella rasittavaa porukkaa. Toiset ehtii saada Sen väärän värisen koiran käyttövalioksi siinä ajassa kun aloittelevat harrastajat etsii söpöä sinisilmää. Onnea odottamiseen ap. T:kasvattaja
Ohhoh, oikein käyttövalioksi. Herranenaika. No sitten, kyllä tässä nyt prioriteetit vaihtui kun tämän kuuli.
Kyllähän kasvattajaa aina kiinnostaa saada koiralle tuloksia, näytöstä tai käytöstä, riippuen mitä kasvattaja hakee kasvatuksellaan. Eikä sitä lupaavinta käyttöpentua anneta sunnuntailenkkeilijöille, vaikka väri olisi kuinka ostajan mieleen. Eikä sitä lupaavinta näyttöpentua anneta ostajalle joka ilmoittaa ettei näyttelyt kiinnosta. Tulokset on ne, mitkö kertoo kasvattajalle miten oma jalostustyö on tuottanut hedelmää.
Loppujen lopuksi ei siis kiinnosta niinkään se, että pentu pääsee huolehtivaan ja hyvään kotiin, kunhan ostaja vie näyttelyyn että saa tuloksia. Hieno homma👍
Kuulostaa siltä että ketjun kasvattajille tärkeintä on että kasvattaja saa jotain kuviteltua mainetta ja kunniaa, koirat vain tämän harrastuksen välineenä. Koiranäyttelyt on kyllä niin absurdia hommaa ettei tosikaan. Samoja piirteitä tuntui tulevan esiin hevosharrastuspiireistä sen Tokion raipallahakkaajan myötä.
Kasvattajapiireissä esiintyy myös todella raakaa kilpailua ja toisten kasvattajien sabotoimista - halutaan varmistaa että itse menestyy parhaiten näyttelyissä eikä esimerkiksi anneta omaa urosta lainaan toisille kasvattajille, jotta toinen kasvattaja ei saisi tehtyä yhtä hyviä pentuja. Näyttelymenestys menee myös eläimen terveyden yli - esimerkiksi jos oikeanlaista urosta ei heti löydy niin naarasta pidetään mieluummin pillereillä kuin astutettaisiin vääränlaisen (esim. väärä turkin tai silmien väri) uroksen kanssa, vaikka e-pillerit nostavat merkittävästi riskiä kohtusyövälle ja -tulehduksille eikä kukaan eläimen terveydestä välittävä eläinlääkäri suosittele niitä.
Tämä aihe on oikeastaan sellainen että tämä pitäisi nostaa kunnolla pöydälle ja käydä näkyvää julkista keskustelua asiasta, mutta en tiedä miten se olisi mahdollista, kun kukaan kasvattaja ei halua omalla nimellään puhua näistä ongelmista koska pilaisi tällöin oman kasvattajauransa ja saisi aivan h*lvetisti p*skaa niskaansa muilta kasvattajilta.
Mielenkiintoinen keskustelu. Toisaalta ihan sama mitä mieltä moni on kasvattajista ja koirien ostajista, niin he toimivat omalla logiikalla omista lähtökohdistaan. Ostaja voi olla vapaasti ymmärtämättä kasvattajan logiikkaa ja kasvattaja voi vapaasti olla myymättä pentua ostajalle. Toisaalta taas ostaja voi olla vapaasti ostamatta pentua, jonka kasvattaja voisi myydä.
Kyseessä on kahden kauppa ja lopputulokseen vaikuttaa sekä myyjä ja ostaja. Jos näkemykset ei kohtaa, niin kauppaa ei synny.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittujen rotujen kasvattajilla on joskus noussut hattuun tämä ostajien valikoiminen.
Mutta muutenkin minua on aina ihmetyttänyt, miksei värillä saisi olla väliä. Kasvattajat itse ovat usein kovimpia näyttelyharrastajia, ja pienenpienetkin ulkonäölliset rakennepoikkeavuudet kyllä noteerataan.
Tavis koiranpennun ostaja on valmis sietämään monenlaista pikkuvikaa, ei haittaa purentavirhe tai laskeutumattomat kivekset. Mutta auta armias jos toivoo tiettyä väriä.
Minulla on nyt neljäs koira ”meneillään”, nuori vielä. Mutta haaveilen että joskus vielä saisin skotlanninterrierin. Ja muut värit (valkea, brindle) eivät tule kyseeseen, ainoastaan musta. Enkä aio nöyristellä kasvattajia siinä asiassa.
No mut joskasvattaja ei myy sulle sitä mustaa? Varastatko sen?
Siis miten lapsellisia koirankasvattajat on tässä väriasiassa? Miksi itse tavoittelette kasvattaessa tiettyä väriä, kun asenne on tämä?
Miten vaikeaa on tajuta, että jos sopivaa terveys+luonne+väri yhdistelmää ei löydy, niin sitten joillekin ihmisille vaihtoehtona on ihan vaan olla ilman?
Vai onko kyse siitä, että teille itsellenne ei olisi?
Kasvattajan ja harrastajan maailma on erilainen. Sen takia kasvattaja haluaa tietää mitä aiot tehdä pennun kanssa. Jos kyseessä on harvinainen väri ja aiot ottaa sen seurakoiraksi ja steriloida sen, niin pystytkö yhtään ymmärtämään mikä vuosikymmenien työ siinä menee hukkaan? Se väri ehkä halutaan antaa sellaiselle, joka kenties itsekin alkaa kasvattaam harrastaa näyttelypuolta edes valioitumisen verran jne. Geenit ovat arvokkaita.
https://www.katiska.info/tieto/koira-turkki-iho/koirien-varigenetiikka/
Täällä jos viitsit vilaista vähän ja ymmärtäisit miksi väri ei ole vain sisustusasia.
Eli kärjistetysti hyväluonteisia ja hyvän näköisiä koiria saa vain aktiiviset koiraharrastajat ja muut voi tyytyä harrastajien ylijäämiin. Geenit on arvokkaita juu, mutta siksihän siitä pennusta maksetaan se hinta.
Jos tosiaan menee noin niin sit pitäis kyllä näkyä hinnassakin se, että on saanut pentueen "huonoimman" pennun.
Melko sisäsiittoiselle kuulostaa koiraharrastajien piirit jos kaikki on noin mustavalkoista. Rauhallisesti puhuvalle rauhallinen koira, urheiluvaatteissa pentuja katsovalle urheilullinen koira... Todellisuudessa pennut ja pentujen kodit on aika joustavia, eli hyvin monesti samalle ihmiselle käy todella monen luonteinen koira ja samalle koiralle monenluoneinen omistaja. Silti kasvattajat päättää diktaattorina kuka kuuluu mihinkin ja sit myhäillään miten oma kasvatustyö ja pentujen osoitukset on mennyt nappiin.
Hyvä harrastuskoira ja hyväluonteinen on kaksi eri asiaa. Myös sohvaperuna voi olla hyväluonteinen. Kyse on energiatasoista. Laiskaa, hankalasti motivoitavaa yksilöä ei voi laittaa harrastuskotiin, eikä sähköjänistä sohvanlämmittäjäksi. Värin ei siksi tulisi painaa ostajankaan korissa paljoa. Toki jos haluaa juuri harvinaisen värin sohvaperunaominaisuuksilla, niin sitten sitä joutuu ehkä odottamaan.
Kasvatustyö ja onnistuneen pentueen aikaansaaminen on suuremman vaivan takana. Ei toki kaikilla takapihakasvattajilla - mutta he kyllä myyvät värin perusteella. Tämä työ on vaikea ymmärtää sellaisten pentua haluavien, jotka ei jaksa edes perehtyä ko yhdistelmään tai käydä tutustumassa kasvattajaan etukäteen.
Oikein mielelläni kävisin tutustumassa eri kasvattajien emo- ja isäkoiriin ja haastattelemassa kasvattajia, mutta kun koronan vuoksi ei kukaan ota vastaan. Kuinka nyt tutustua itselle uuteen rotuun? Näyttelyitäkään ei järjestetä eikä agilitykisoihin oteta yleisöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi on niin paljon ostajia etten edes vastaa värikyselijöiden sähköposteihin. Todella rasittavaa porukkaa. Toiset ehtii saada Sen väärän värisen koiran käyttövalioksi siinä ajassa kun aloittelevat harrastajat etsii söpöä sinisilmää. Onnea odottamiseen ap. T:kasvattaja
Ohhoh, oikein käyttövalioksi. Herranenaika. No sitten, kyllä tässä nyt prioriteetit vaihtui kun tämän kuuli.
Kyllähän kasvattajaa aina kiinnostaa saada koiralle tuloksia, näytöstä tai käytöstä, riippuen mitä kasvattaja hakee kasvatuksellaan. Eikä sitä lupaavinta käyttöpentua anneta sunnuntailenkkeilijöille, vaikka väri olisi kuinka ostajan mieleen. Eikä sitä lupaavinta näyttöpentua anneta ostajalle joka ilmoittaa ettei näyttelyt kiinnosta. Tulokset on ne, mitkö kertoo kasvattajalle miten oma jalostustyö on tuottanut hedelmää.
Loppujen lopuksi ei siis kiinnosta niinkään se, että pentu pääsee huolehtivaan ja hyvään kotiin, kunhan ostaja vie näyttelyyn että saa tuloksia. Hieno homma👍
Kuulostaa siltä että ketjun kasvattajille tärkeintä on että kasvattaja saa jotain kuviteltua mainetta ja kunniaa, koirat vain tämän harrastuksen välineenä. Koiranäyttelyt on kyllä niin absurdia hommaa ettei tosikaan. Samoja piirteitä tuntui tulevan esiin hevosharrastuspiireistä sen Tokion raipallahakkaajan myötä.
Kasvattajapiireissä esiintyy myös todella raakaa kilpailua ja toisten kasvattajien sabotoimista - halutaan varmistaa että itse menestyy parhaiten näyttelyissä eikä esimerkiksi anneta omaa urosta lainaan toisille kasvattajille, jotta toinen kasvattaja ei saisi tehtyä yhtä hyviä pentuja. Näyttelymenestys menee myös eläimen terveyden yli - esimerkiksi jos oikeanlaista urosta ei heti löydy niin naarasta pidetään mieluummin pillereillä kuin astutettaisiin vääränlaisen (esim. väärä turkin tai silmien väri) uroksen kanssa, vaikka e-pillerit nostavat merkittävästi riskiä kohtusyövälle ja -tulehduksille eikä kukaan eläimen terveydestä välittävä eläinlääkäri suosittele niitä.
Tämä aihe on oikeastaan sellainen että tämä pitäisi nostaa kunnolla pöydälle ja käydä näkyvää julkista keskustelua asiasta, mutta en tiedä miten se olisi mahdollista, kun kukaan kasvattaja ei halua omalla nimellään puhua näistä ongelmista koska pilaisi tällöin oman kasvattajauransa ja saisi aivan h*lvetisti p*skaa niskaansa muilta kasvattajilta.
Täh, mitkä e-pillerit? Eiköhän riitä että narttua ei astuteta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittujen rotujen kasvattajilla on joskus noussut hattuun tämä ostajien valikoiminen.
Mutta muutenkin minua on aina ihmetyttänyt, miksei värillä saisi olla väliä. Kasvattajat itse ovat usein kovimpia näyttelyharrastajia, ja pienenpienetkin ulkonäölliset rakennepoikkeavuudet kyllä noteerataan.
Tavis koiranpennun ostaja on valmis sietämään monenlaista pikkuvikaa, ei haittaa purentavirhe tai laskeutumattomat kivekset. Mutta auta armias jos toivoo tiettyä väriä.
Minulla on nyt neljäs koira ”meneillään”, nuori vielä. Mutta haaveilen että joskus vielä saisin skotlanninterrierin. Ja muut värit (valkea, brindle) eivät tule kyseeseen, ainoastaan musta. Enkä aio nöyristellä kasvattajia siinä asiassa.
No mut joskasvattaja ei myy sulle sitä mustaa? Varastatko sen?
Siis miten lapsellisia koirankasvattajat on tässä väriasiassa? Miksi itse tavoittelette kasvattaessa tiettyä väriä, kun asenne on tämä?
Miten vaikeaa on tajuta, että jos sopivaa terveys+luonne+väri yhdistelmää ei löydy, niin sitten joillekin ihmisille vaihtoehtona on ihan vaan olla ilman?
Vai onko kyse siitä, että teille itsellenne ei olisi?
Kasvattajan ja harrastajan maailma on erilainen. Sen takia kasvattaja haluaa tietää mitä aiot tehdä pennun kanssa. Jos kyseessä on harvinainen väri ja aiot ottaa sen seurakoiraksi ja steriloida sen, niin pystytkö yhtään ymmärtämään mikä vuosikymmenien työ siinä menee hukkaan? Se väri ehkä halutaan antaa sellaiselle, joka kenties itsekin alkaa kasvattaam harrastaa näyttelypuolta edes valioitumisen verran jne. Geenit ovat arvokkaita.
https://www.katiska.info/tieto/koira-turkki-iho/koirien-varigenetiikka/
Täällä jos viitsit vilaista vähän ja ymmärtäisit miksi väri ei ole vain sisustusasia.
Eli kärjistetysti hyväluonteisia ja hyvän näköisiä koiria saa vain aktiiviset koiraharrastajat ja muut voi tyytyä harrastajien ylijäämiin. Geenit on arvokkaita juu, mutta siksihän siitä pennusta maksetaan se hinta.
Jos tosiaan menee noin niin sit pitäis kyllä näkyä hinnassakin se, että on saanut pentueen "huonoimman" pennun.
Melko sisäsiittoiselle kuulostaa koiraharrastajien piirit jos kaikki on noin mustavalkoista. Rauhallisesti puhuvalle rauhallinen koira, urheiluvaatteissa pentuja katsovalle urheilullinen koira... Todellisuudessa pennut ja pentujen kodit on aika joustavia, eli hyvin monesti samalle ihmiselle käy todella monen luonteinen koira ja samalle koiralle monenluoneinen omistaja. Silti kasvattajat päättää diktaattorina kuka kuuluu mihinkin ja sit myhäillään miten oma kasvatustyö ja pentujen osoitukset on mennyt nappiin.
Hyvä harrastuskoira ja hyväluonteinen on kaksi eri asiaa. Myös sohvaperuna voi olla hyväluonteinen. Kyse on energiatasoista. Laiskaa, hankalasti motivoitavaa yksilöä ei voi laittaa harrastuskotiin, eikä sähköjänistä sohvanlämmittäjäksi. Värin ei siksi tulisi painaa ostajankaan korissa paljoa. Toki jos haluaa juuri harvinaisen värin sohvaperunaominaisuuksilla, niin sitten sitä joutuu ehkä odottamaan.
Kasvatustyö ja onnistuneen pentueen aikaansaaminen on suuremman vaivan takana. Ei toki kaikilla takapihakasvattajilla - mutta he kyllä myyvät värin perusteella. Tämä työ on vaikea ymmärtää sellaisten pentua haluavien, jotka ei jaksa edes perehtyä ko yhdistelmään tai käydä tutustumassa kasvattajaan etukäteen.
Oikein mielelläni kävisin tutustumassa eri kasvattajien emo- ja isäkoiriin ja haastattelemassa kasvattajia, mutta kun koronan vuoksi ei kukaan ota vastaan. Kuinka nyt tutustua itselle uuteen rotuun? Näyttelyitäkään ei järjestetä eikä agilitykisoihin oteta yleisöä.
No sitten odotat.
Vierailija kirjoitti:
Haluan vaalean koiran, josta on helpompi nähdä punkit. Muuten ei ole väliä.
Vihdoin joku toinenkin, kun itselläni on aikojen saatossa karvan osalta noussut punkkien näkeminen todella isoksi kriteeriksi. Eli siis lyhytkarvainen ja pääsääntöisesti vaalea karva. Niistä pitkistä tai tummista turkeista punkkien löytäminen on aika mahdotonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saat yrittää valita värin ja kasvattaja saa valita myykö pennun teille vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Voiko lapsenkin jättää synnärille, jos se on ruma? Tai palauttaa, jos ei ole tyytyväinen? Idiootit. Toivottavasti jäätte ilman koiraa. Kuulostatte pinnallisilta tyhjäpäiltä.
Voiko lapsen ostaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voiko lapsenkin jättää synnärille, jos se on ruma? Tai palauttaa, jos ei ole tyytyväinen? Idiootit. Toivottavasti jäätte ilman koiraa. Kuulostatte pinnallisilta tyhjäpäiltä.
Voiko lapsen ostaa?
Suomessa tuskin onnistuu, mutta joissain muissa maissa kyllä.
Ap oletko saanut tästä keskustelusta oppia ja onko se avannut silmiäsi aiheesta koskien pennun ostoa? Toivottavasti tästä on ollut jotain hyötyä sinulle. Tsemppiä pennun etsintään teille, toivottavasti löydätte juuri teille sopivimman koiran.
Vierailija kirjoitti:
Ja jos pennun ostajista esim. 15 on harrastajia joita olen tavannut jo kisoissa, leireillä tms. Osalla on jo minun kasvatti entuudestaan. Sitten ilmaantuu 2 värikyselijää. Eli 17 ostaja ehdokasta. Syntyy 6 pentua. Miksi myisin värikyselijälle? Kaikki harrastajat tietää että pennut annetaan ominaisuuksien perusteella ei värin. Ja esim. Paras narttu saattaa jäädä kotiin tai mennä sijoitukseen.
Mies joskus sanoi että laita niille värikyselijöille pennun hinnaksi 15 000e ja katso kiinnostaako niitä vielä sen jälkeen.
Aivan. On hermoja lepuuttavaa, kun menee autokauppaan ja myyjä tietää mikä väri sopii teidän perheeseen. Malliakaan on turha etukäteen miettiä, kyllä myyjä päättääsen puolestanne. Te vain maksatte, todella upeeta. - Kuka muuten valitsi kotinne sisustusvärit - asuntonne myyjähän se olikin. Hyvää päivänjatkos sympaattiset koiraihmiset!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluan vaalean koiran, josta on helpompi nähdä punkit. Muuten ei ole väliä.
Vihdoin joku toinenkin, kun itselläni on aikojen saatossa karvan osalta noussut punkkien näkeminen todella isoksi kriteeriksi. Eli siis lyhytkarvainen ja pääsääntöisesti vaalea karva. Niistä pitkistä tai tummista turkeista punkkien löytäminen on aika mahdotonta.
Kannattaa laittaa punkkilääkettä, niin ei ole tuostakaan huolta.
Kun lueskelen täällä näiden potentiaalisten koiran ostajien kommentteja, niin uskon olevani kasvattajien listoilla suht vahvoilla uuden rodun etsinnän kohdalla. Varmasti kasvattaja tosin myy ”paremmat” (toivottuja rodun ominaisuuksia) pennut ensin alan harrastajille (jos ovat väleissä) ja niille keillä on häneltä koira aiemmin (jos kaikki on mennyt hyvin). Mutta sitten uusista ostajista veikkaisin että on hyvin toiveita saada itselle kiva pentu, kun yrittää ajatella asiaa myös sen vastapuolen, eli kasvattajan näkökulmasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluan vaalean koiran, josta on helpompi nähdä punkit. Muuten ei ole väliä.
Vihdoin joku toinenkin, kun itselläni on aikojen saatossa karvan osalta noussut punkkien näkeminen todella isoksi kriteeriksi. Eli siis lyhytkarvainen ja pääsääntöisesti vaalea karva. Niistä pitkistä tai tummista turkeista punkkien löytäminen on aika mahdotonta.
Kannattaa laittaa punkkilääkettä, niin ei ole tuostakaan huolta.
Ei se punkkihäätö ole 100%. Lisäksi niissä eri vaikuttavia aineita ja toiset tappaa punkit vasta kun kiinnittyvät. En halua, että koira kuljettaa turkissaan vielä kiinnittämättömiä punkkeja, joka voi tippua kotiini. Nämä vielä kiinnittymättömätkin (kävelevät) näkyvät paremmin vaaleassa lyhyessä karvassa.
Käyttäkoirissa ei kannata laskea liikaa värin päälle. Ihan muut ominaisuudet ratkaisee, onko koirasta kisakoiraksi tai työkoiraksi. Eli ymmärrän, että joltain australianpaimenkoiran kasvattajalta menee hermo, kun kaikki kyselee vain blue tai red merlepentuja. Sitten taas jos valitaan jotain perusperheen seurakoiraa, ei niillä pentijen luonteilla myt niin hirveästi eroja ole, että kasvattaja pystyy sanomaan, että teidän pitää ottaa tuo musta, kun siitä tulee teille hyvä koira... Tutkimusten mukaan se, että ostaja saa itse jollain tavalla valita haluamansa yksilön, auttaa siteen syntymisessä ja suhteen pysyvyydessäm jos kasvattaja vaan sanelee, että sinä otat tuon, voi hankaluuksista syyttää kasvattajan valintaa eikä ota itse vastuuta omasta valinnastaan. Kyllä joka tapauksessa rotu valitaan ensin sen ominaisuuksien mukaan, sitten katsotaan terveystaustoja ja vanhempien luonnetta. Valitaan mieluisampi sukupuoli ja sitten jäljelläolevissa toki voi vaikka se värikin vaikuttaa. Jos sitten haluaa kovin tarkasti rajata toiveen, voi joutua etsimään pitkään. Eihän nyt kukaan "toivottavasti" etsi vain valkeaa pentua, oli rotu mikä tahansa...🤦🏻♀️