Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi jotkut liioittelee valheeksi asti?
15.09.2014 |
Olen tässä kiinnittänyt parin tuttavan kohdalla huomiota sellaiseen, että heillä ja perheillään on tapana liioitella asioita vaikuttamaan "paremmilta" kuin ne todellisuudessa ovat. Esimerkkinä, jos tytär olisi menossa missikisakarsintoihin, he kertoisivat tyttönsä osallistuvan misssuomi-kisoihin (ei vasta karsintoihin). Tai jos poika olisi menossa yliopiston pääsykokeisiin, he kertoilisivat joka puolella kuinka heidän pojastaan tuleekin ekonomi (vaikka on vasta pääsykokeisiin menossa eikä siis edes päässyt vielä yliopistoonkaan). Tottakai kun tytär tai poika muuttaa, hän on "ostanut" uuden asunnon, vaikka todellisuudessa kyseinen asunto oli vuokrayhtiön talossa ja siis varmuudella vuokra-asunto.
Ei siinä mitään, saa tietenkin olla ylpeä itsestään ja perheestään, mutta miksi valehdella asioista, joiden oikea laita selviää kuitenkin kaikille? Miksi ei voi sanoa, että tytär pyrkii missikisoihin ja poika yliopistoon, miksi kertoa asia kuin faktana kun se ei sitä vielä ole?
Huvittavinta tässä onkin nimenomaan se, että sitten kun se tyttö ei olekaan siellä missikisojen pääkilpailussa eikä poika olekaan päässyt yliopistoon, vältellään kaikkia niitä joille on asialla lesoteltu. Hyvä esimerkki tästä oli kun tuttavan tytär meni naimisiin ns. tasokkaamman miehen kanssa; jo sitä miehen titteliä ja asemaa tuotiin esille jokaisessa lauseessa, joka koski tytärtä. Kun sitten selvisi muiden tuttujen kautta, että tytär on eronnut ajat sitten ja jo avoliitossa uuden "tavis"miehen kanssa, älysin että tuttava on puhunut tyttärestään edelleen aviossa olevana - ilmeisesti, koska jostakin syystä olisi hävettänyt myöntää, että liitto ihmemiehen kanssa ei kestänytkään.
Mistä tällainen johtuu?
Kommentit (13)
Joo, kun sanoit että välttelee sitten jäljestäpäin niitä joille on turhaan kehunut, makuhan tuosta meni.
Eli huono itsetunto, sanoisin. Ei ole pelkkä puhetapa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeasti, tuollaisille on sanottava että sä olit btw viimeinen ettet olut lähelläkään päästä jatkoon ja se teidän tyttären ihmemies on lempannut sen kun se löysy paljon kauniimman ja fiksumman uuden että kehuskelepa noilla.
Näille valehtelijoillehan ominaista on sellainen, että jos heille sanoo että taidat nyt vähän liioitella tai eikös se talo ole vuokratalo eikä sieltä voi mitään asuntoa kukaan ostaa, he kääntävätkin asian niin että kuulija on ymmärtänyt tai kuullut väärin "siis enhän mä sanonut että ostanut vaan muuttanut", "mä sanoin että meidän poika yrittää yliopistoon, sä nyt käsitit jotain väärin hehheh" ja tosiasia on, että on sanottu osti asunnon ja tulee ekonomi. Oma vale koetetaankin kääntää kuulijan virheeksi kun siitä jäädään kiinni.
Huono itsetunto; halutaan esittää "parempaa ja hienompaa" kuin oikeasti ollaan.
Tuollaisia asioita ei ylipäätään ole tarpeen edes kertoilla vähän jokaiselle tuttavalle ja vastaantulijalle; ketä tuttavaa edes kiinnostaa jonkun toisen "vain" tuttavan perheen asiat? Minua ei ainakaan. Aivan sama meneekö työkaverin poika ilmoittautumaan työkkäriin vai kauppakorkean pääsykokeisiin. Hyvä kysymys onkin se, miksi hanakasti ollaan kertomassa pääsykoepojasta, mutta ei työkkäripojasta :D Minulle ei tarvitse kertoa kummastakaan, mutta miksi nämä yliopistopojat, hienoissa naimisissa olevat tytöt ja asuntojenostot on asioita, joista jaksetaan paasata kyllästymiseen asti, mutta potkut saaneesta pojasta, miehensä jättämästä avioerotyttärestä ja vuokraluukkuun muutosta ei hiiskahdetaakan? Hieman kuin hävettäisiin omia lapsiaan.
Huono itsetunto.
Minun äiti on tuollainen.Hän esim. kuvittelee että minun sairaanhoitaja amk-tutkinto on jotenkin "hienompi ja korkeampi" kuin serkkuni sama tutkinto. Minä menin ensin lukioon ja sen jälkeen amk:hon, serkku taas meni peruskoulun jälkeen opiskelemaan lähihoitajaksi ja sen jälkeen amk:hon. Voitte kuvitella niitä noloja hetkiä kun äiti kehuskelee yo-sh-tyttärellään verrattuna lähihoitaja-sh- serkkuuni. Hävettää niin maa vois aueta altani. Ei vaan tajua että ne on samanarvoisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liittyy narsismiin ja epävakauteen.
[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 13:51"]
Liittyy narsismiin ja epävakauteen.
[/quote] niin ku kaikki joo! :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 13:50"]
Huono itsetunto.
Minun äiti on tuollainen.Hän esim. kuvittelee että minun sairaanhoitaja amk-tutkinto on jotenkin "hienompi ja korkeampi" kuin serkkuni sama tutkinto. Minä menin ensin lukioon ja sen jälkeen amk:hon, serkku taas meni peruskoulun jälkeen opiskelemaan lähihoitajaksi ja sen jälkeen amk:hon. Voitte kuvitella niitä noloja hetkiä kun äiti kehuskelee yo-sh-tyttärellään verrattuna lähihoitaja-sh- serkkuuni. Hävettää niin maa vois aueta altani. Ei vaan tajua että ne on samanarvoisia.
[/quote]
Muistinpas toisenkin jutun. Äiti aina kehuskelee omalla loistavalla vahemmuudellaan, kuinka ymmärtävä ja lastaan tukeva äiti on ollut. Oikeasti hän ei ollut henkisesti läsnä meille lapsille. Siivosi ja leipoi koko ajan ja hankki vaatteet yms mutta siihen se jäi. Ei ollut kiinnostunut meidän lasten haaveista, ei oikein opiskeluistakaan. Kertoilee kaikkea mitä on puuhastellut meidän kanssa, esim. suurista synttäreistä joille on kutsuttu KOKO suku. Sitten kun sanoo että älä viitsi, meillä ei ole ikinä ollut synttärijuhlia (ei siis todellakaan koskaan) niin inttää kivenkovaa vastaan että ihan varmasti on ollut. Saattaa alkaa esim. tädiltäni kyselemään että muistatko "Petran" 8v-synttärit silloin ja silloin... Eikä anna periksi vaikka minä, sisarukset, isä ja tätikin sanoisi ettei sellaisia juhlia ole koskaan vietetty. Inttää vaan vastaan.
[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 14:00"]
[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 13:50"]
Huono itsetunto.
Minun äiti on tuollainen.Hän esim. kuvittelee että minun sairaanhoitaja amk-tutkinto on jotenkin "hienompi ja korkeampi" kuin serkkuni sama tutkinto. Minä menin ensin lukioon ja sen jälkeen amk:hon, serkku taas meni peruskoulun jälkeen opiskelemaan lähihoitajaksi ja sen jälkeen amk:hon. Voitte kuvitella niitä noloja hetkiä kun äiti kehuskelee yo-sh-tyttärellään verrattuna lähihoitaja-sh- serkkuuni. Hävettää niin maa vois aueta altani. Ei vaan tajua että ne on samanarvoisia.
[/quote]
Muistinpas toisenkin jutun. Äiti aina kehuskelee omalla loistavalla vahemmuudellaan, kuinka ymmärtävä ja lastaan tukeva äiti on ollut. Oikeasti hän ei ollut henkisesti läsnä meille lapsille. Siivosi ja leipoi koko ajan ja hankki vaatteet yms mutta siihen se jäi. Ei ollut kiinnostunut meidän lasten haaveista, ei oikein opiskeluistakaan. Kertoilee kaikkea mitä on puuhastellut meidän kanssa, esim. suurista synttäreistä joille on kutsuttu KOKO suku. Sitten kun sanoo että älä viitsi, meillä ei ole ikinä ollut synttärijuhlia (ei siis todellakaan koskaan) niin inttää kivenkovaa vastaan että ihan varmasti on ollut. Saattaa alkaa esim. tädiltäni kyselemään että muistatko "Petran" 8v-synttärit silloin ja silloin... Eikä anna periksi vaikka minä, sisarukset, isä ja tätikin sanoisi ettei sellaisia juhlia ole koskaan vietetty. Inttää vaan vastaan.
[/quote]
Kai tajuat itsekin, mikä hän on? Huono itsetunto voi olla asia erikseen, mutta tuollainen on aina muutakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 14:03"]
[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 14:00"]
[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 13:50"]
Huono itsetunto.
Minun äiti on tuollainen.Hän esim. kuvittelee että minun sairaanhoitaja amk-tutkinto on jotenkin "hienompi ja korkeampi" kuin serkkuni sama tutkinto. Minä menin ensin lukioon ja sen jälkeen amk:hon, serkku taas meni peruskoulun jälkeen opiskelemaan lähihoitajaksi ja sen jälkeen amk:hon. Voitte kuvitella niitä noloja hetkiä kun äiti kehuskelee yo-sh-tyttärellään verrattuna lähihoitaja-sh- serkkuuni. Hävettää niin maa vois aueta altani. Ei vaan tajua että ne on samanarvoisia.
[/quote]
Muistinpas toisenkin jutun. Äiti aina kehuskelee omalla loistavalla vahemmuudellaan, kuinka ymmärtävä ja lastaan tukeva äiti on ollut. Oikeasti hän ei ollut henkisesti läsnä meille lapsille. Siivosi ja leipoi koko ajan ja hankki vaatteet yms mutta siihen se jäi. Ei ollut kiinnostunut meidän lasten haaveista, ei oikein opiskeluistakaan. Kertoilee kaikkea mitä on puuhastellut meidän kanssa, esim. suurista synttäreistä joille on kutsuttu KOKO suku. Sitten kun sanoo että älä viitsi, meillä ei ole ikinä ollut synttärijuhlia (ei siis todellakaan koskaan) niin inttää kivenkovaa vastaan että ihan varmasti on ollut. Saattaa alkaa esim. tädiltäni kyselemään että muistatko "Petran" 8v-synttärit silloin ja silloin... Eikä anna periksi vaikka minä, sisarukset, isä ja tätikin sanoisi ettei sellaisia juhlia ole koskaan vietetty. Inttää vaan vastaan.
[/quote]
Kai tajuat itsekin, mikä hän on? Huono itsetunto voi olla asia erikseen, mutta tuollainen on aina muutakin.
[/quote]
No höpö höpö se mikään narsisti ole, jos sitä yrität väittää.
Minulle tulee mieleen alemmuudentunne, koetaan ettei olla riittävän hyviä tai jtn muuten, joten sitten kehitellään perheestä oman mielikuvan mukaisia menestystarinoita, joissa jo yliopistoon hakemisesta tulee maisteriksi, uudesta vuokra-asunnosta tulee omistusasunto ja normaalisti työssäkäyvästä miehestä menestyjäaviomies. Sehän on tietenkin aina mahdollisuutena että joku tietää miten asia oikeasti on ja silloin tulee mukaan tuo välttely tai kyllä sinä olet ymmärtänyt väärin-väittäminen. Eihän sitä voi myöntää, että valehtelin vaikka meillä on ihan perusmeininkiä, koska juurikin se perusmeininki on tällaiselle totuudenvääristelijälle jostakin syystä huono asia. Totuudenvääristelijä on paitsi alemmuudentuntoinen, myös häpeää olemistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä tuttavat tuumaa, kun kysäiset koskas setalo, josta poikanne osti asunnon, on osaketaloksi muutettu kun tähän asti se on ollut vuokratalo? Tai että en huomannutkaan teidän tyttöä missikisoissa vai onko sillä eri sukunimi kuin teillä muilla?
Tuollaiselle länkyttäjälle kannattaa ihan suoraan sanoa, että huomattu on ja tiedetään että p-kaa puhut. Joku itsetunto-ongelma tai alemmuudentunnehan tuossa takana on, mutta silti.
Alue: Aihe vapaa
Tästä vielä typerämpi versio on se, kun henkilö itse osallistuu kisaan x ja toitottaa sitä kaikille ja kaikilla mahdollisilla tavoilla etukäteen, menee ja osallistuu ja jää viimeiseksi, mutta kertoo ettei ihan päässyt jatkoon. Ihan, siis ollessaan viimeinen :D
Typeräähän tässä tosiaan nykyään on se, että tuollaisesta valehtelusta jää kiinni, koska aina joku tuntee jonkun ja ellei tunne, netistä voi helposti tarkistaa asioita jos haluaa ja kiinnostaa.
Ettekö te ihmiset sano noille tyhjänkehujille, että älä viitsi kun eihän se teidän jolppi edes päässyt koko yliopistoon ja kuinkas se teidän tytär sieltä kaupungin vuokratalosta kämppiä voi ostella. Kaikenlaista tarvitse kuunnella ja nyökytellä.