Miksi jotkut eivät tajua, että he menettävät uskottavuutensa sillä sekunnilla, kun rupeavat huutamaan tai haukkumaan töistä?

Menen huutajien kanssa "keskustellessa" ihan lukkoon, koska hämmästyn heidän moukkamaista käytöstään niin paljon.

Up

Jos joku rupeaa huutamaan minulle, niin en jaksa enää keskittyä itse aiheeseen, vaan ajattelen huutajan olevan vain "vähän" tyhmä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertokaapa tilanne, missä huutamalla saa asiansa läpi, kun puhutaan aikuisena aikuiselle? Lapsille ja nuorille saattaa joutuakkin korottamaan ääntään, mutta aikuisten pitäisi pystyä keskustelemaan ilman huutamista.

No meillä ainakin on töissä paljon erilaisia ihmisiä ja eri kulttuureista. Se mikä on huutamista voi olla tulkinnan varaista. Ei siellä kukaan suoraa kurkkua huuda, mutta ääntä korottelee välillä yksi jos toinenkin. En tiedä miten toimintatapaan vaikuttaa työtehtävät, meillä on paljon projekteja ja tuotevastuiden vetoa. Välillä useampikin aika painokkaasti kyllä kertoo ja voi olla turhautumistakin. Käytössä on vaikuttamisen erilaisen keinot, jotka usein näyttävät tepsivän ihmisiin paremmin kuin pelkkä rauhallinen monotoninen puhe.

Ja monen muun kulttuurin näkökulmasta ylirauhallista suomalaista pidetään vähän "yksinkertaisena" tai sellainen esiintyminen ei vakuuta, että ihminen edes itse uskoo omaan asiaansa.

Joo, mutta jos ollaan Suomessa.

Huutaja menettää malttinsa eikä kiihtymystilassaan enää ajattele selkeästi. Maltin mukana häviää myös auktoriteetti, jos sitä on ollutkaan. Sivustakatsojaa naurattaa touhu, niin noloa ja hävettävää. Lapsen käytös aikuisella.

Huutaminen ja haukkuminen kertoo tällä henkilöllä olevan psyykkisiä ongelmia.

Tähän Ap:n aloitukseen voisi kai myös sanoa, että itse kiusaaminenkin kertoo vain itse kiusaajasta. Älykkäät ihmiset eivät osoita mieltään, jos eivät pidä toisista. Kultaa on se, että yritetään tulla toisten kanssa toimeen, vaikka toisista ei pidettäisikään.