Kaverin 2v taapero tökkäsi mun vauvaa silmään. Kaveri ei sanonut muksulleen mitään.

Ei noin pieni ymmärräkään, eikä hän tahalleen satuttanut. Fiksumpaa olisi sanoa lapselle, että varovasti pitää olla vauvan lähellä. Toruminen ei auta.

Olen myös nähnyt juhlissa kun isompi lapsi tunki likaisia käsiä vauvan naamalle ja ulkopuoliset puuttuivat kun lapsen äiti ei mitään välittänyt mitä lapsensa tekee. 

Vierailija kirjoitti:

Mun lapsia ei kaverit kasvata ja määrää. T. Av-mamma 4 lapsen yh

No luulis tuohon jo yh äidin oppineen itse lapsensa kasvattamaan.

Vierailija kirjoitti:

Ja kaikilla lapsilla eri isä😄😄😄

itseasiassa kahdeksan iskää parijonossa panivat.

mietippä ap jos olisi sattunut toisinpäin vaikka vahingossa. ymmärrys olisi eri tasolla.

Vierailija kirjoitti:

Ei noin pieni ymmärräkään, eikä hän tahalleen satuttanut. Fiksumpaa olisi sanoa lapselle, että varovasti pitää olla vauvan lähellä. Toruminen ei auta.

Tätä aina ihmettelen näissä av:n jutuissa. Vauvojen äidit hakee hyväksyntää ylimitoitetuille reaktioilleen. Ei taapero ymmärrä eikä satuta tahallaan. Miksi ap ei ollut siinä vauvansa lähettyvillä. Kaikki joilla on vauvan lisäksi isompia pieniä tietää, ettei sitä taaperoa voi jättää vauvan kanssa, koska todennäköisesti jotain sattuu. Taaperot on kömpelöitä ja oikea reaktio ei ole raivota taaperolle, vaan lohduttaa sitä omaa lasta JA sitä kaverin taaperoa selittämällä rauhassa että täytyy muistaa olla varovaisempi.

Leikki-ikäinen jo ymmärtää ettei vauvan silmään kosketa ja silloin voi ärähtää. Olisin reagoinut tilanteessa kuten ap:n kaveri. Lapsi sai jo riittävän rangaistuksen kun ap ylireagoi.

Vierailija kirjoitti:

Olen myös nähnyt juhlissa kun isompi lapsi tunki likaisia käsiä vauvan naamalle ja ulkopuoliset puuttuivat kun lapsen äiti ei mitään välittänyt mitä lapsensa tekee. 

ihan naamaanko työnsi, pienemmän äiskä ei reagoinut kun oli sammunut pöydän alle.

Vierailija kirjoitti:

En olisi torunut noin pientä. Nyt pelkää sinua.

Ei varmasti pelkää. 2-vuotiaat alkavat jo pikkuhiljaa ymmärtämään tekojensa seurauksia ja on tärkeää, että lapsille opetetaan jo pienestä pitäen mikä on oikein ja mikä väärin. Työskentelen pienten lasten parissa ja joudun usein puuttumaan lasten välisiin riitoihin ja tappeluihin pitämällä "puhutteluita" kaikkien osapuolten kesken ja ehkä hieman toruvalla äänensävyllä sanomaan esim. ettei toiselta saa riistää lelua kädestä.

Mehän emme ap:n kertomuksesta tiedä tarkalleen mikä on ollut tilanne ja onko vauva mahdollisesti ollut sylissä vai ei. 2-vuotias on voinut haluta tehdä tuttavuutta vauvaan ja yrittää ehkä hieman silittää tai muuta, mutta vahingossa tökännytkin silmään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei noin pieni ymmärräkään, eikä hän tahalleen satuttanut. Fiksumpaa olisi sanoa lapselle, että varovasti pitää olla vauvan lähellä. Toruminen ei auta.

Tätä aina ihmettelen näissä av:n jutuissa. Vauvojen äidit hakee hyväksyntää ylimitoitetuille reaktioilleen. Ei taapero ymmärrä eikä satuta tahallaan. Miksi ap ei ollut siinä vauvansa lähettyvillä. Kaikki joilla on vauvan lisäksi isompia pieniä tietää, ettei sitä taaperoa voi jättää vauvan kanssa, koska todennäköisesti jotain sattuu. Taaperot on kömpelöitä ja oikea reaktio ei ole raivota taaperolle, vaan lohduttaa sitä omaa lasta JA sitä kaverin taaperoa selittämällä rauhassa että täytyy muistaa olla varovaisempi.

Leikki-ikäinen jo ymmärtää ettei vauvan silmään kosketa ja silloin voi ärähtää. Olisin reagoinut tilanteessa kuten ap:n kaveri. Lapsi sai jo riittävän rangaistuksen kun ap ylireagoi.

2 vuotias ei ole taapero. Vahinkoja sattuu, kuitenkin on selitettävä ettei voi toimia ko. tavalla. Kertoa syy, miksi vauva alkoi itkeä. AP ei ylireagoinut, äidin vaisto reagoi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi vauva oli sellaisella paikalla johon taaperokin pääsi? Minä oisin pitänyt sylissä, just tuon takia.

Ehkä ap uskoi että kaveri katsoo muksunsa perään..

Äitiyden oppitunnit osa 39485 : Älä oleta, että muut katsovat lapsesi perään, kieltävät omaa lastaan, tai reagoivat yhtään mihinkään. Mikään ei ole itsestäänselvää.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei noin pieni ymmärräkään, eikä hän tahalleen satuttanut. Fiksumpaa olisi sanoa lapselle, että varovasti pitää olla vauvan lähellä. Toruminen ei auta.

Tätä aina ihmettelen näissä av:n jutuissa. Vauvojen äidit hakee hyväksyntää ylimitoitetuille reaktioilleen. Ei taapero ymmärrä eikä satuta tahallaan. Miksi ap ei ollut siinä vauvansa lähettyvillä. Kaikki joilla on vauvan lisäksi isompia pieniä tietää, ettei sitä taaperoa voi jättää vauvan kanssa, koska todennäköisesti jotain sattuu. Taaperot on kömpelöitä ja oikea reaktio ei ole raivota taaperolle, vaan lohduttaa sitä omaa lasta JA sitä kaverin taaperoa selittämällä rauhassa että täytyy muistaa olla varovaisempi.

Leikki-ikäinen jo ymmärtää ettei vauvan silmään kosketa ja silloin voi ärähtää. Olisin reagoinut tilanteessa kuten ap:n kaveri. Lapsi sai jo riittävän rangaistuksen kun ap ylireagoi.

Miksi leikki ikäiselle voi ärähtää? Eikö leikki ikäinen ole oikeutettu johdonmukaiseen ja ohjaavaan kasvatukseen? Mielestäni se ei katso ikää. Olette itsekeskeisiä vastuuttomia vanhempia. AP toimi, kuten äidin tulee toimia.

Joo, sellaista se on. Kun lapseni oli parivuotias, häntä sai töniä ja rääkätä mielin määrin. Keksin, että menen tönijän ja lapseni väliin seisomaan, ulkona, että se töniminen loppuu. Tönijä kurkotteli tönimään minun ohitseni ja tönijän äiti pahastui minuun. Toinen tapaus: vielä kävelemätön poikavauva oli äitinsä sylissä ja äiti nosti vauvaa kohti lastani muka ottamaan jotakin. Ei tullut mitään järkevää mieleen, jota voisin sanoa. Äidit on kammottavia.

2 vuotias on utelias ja kokeilee kaikenlaista. Ihan normaalisti lapsi toimii kun noin pieni. Mutta äidin pitäisi saman tien neuvoa ja opastaa.

Ei opi ymmärtämään, jos ei opeta. Taaperon perään muutenkin saisi katsoa jatkuvasti ja nostaa vaikka syliinsä jos näkee että on menossa vauvan luokse tai ihan kädestä pitäen sitten näyttää taaperolle miten vauvaan voi koskea. Sisarukset tietysti joutuu kohtaamaan toisiaan enemmän ja vahinkoja varmasti sattuu. Mutta jos ollaan kylässä vauva perheessä niin todellakin katsotaan oman lapsen perään tarkemmin kuin kotona.

Se toinen äiti ei olis mun kaveri enää! Ei siksi että parivuotias teki virheen vaan siksi että äiti ei torunut! Ihan on pallo hukassa kasvattajalta jos ei osaa selittää mitä tuli tehtyä väärin.

Taaperon äidin olisi pitänyt olla pahoillaan tilanteesta. Pitäisi vahtia lasta. Eihän se sen taaperon vika ole. Äidin pitäisi katsoa lapsen perään.

Minuakin ärsytti,kun lapseni serkku vetäisi yhtäkkiä lastani ,joka istui lattialla,jaloista,jolloin lapseni löi päänsä aika kovaa tv-tason reunaan ja itki kovasti,eikä serkun vanhemmat sanoneet mitään.Kyseinen serkku oli jo kouluikäinen.Samainen serkku kävi salaa nyppimässä lapseni nukelta silmäripset .

Vierailija kirjoitti:

Minuakin ärsytti,kun lapseni serkku vetäisi yhtäkkiä lastani ,joka istui lattialla,jaloista,jolloin lapseni löi päänsä aika kovaa tv-tason reunaan ja itki kovasti,eikä serkun vanhemmat sanoneet mitään.Kyseinen serkku oli jo kouluikäinen.Samainen serkku kävi salaa nyppimässä lapseni nukelta silmäripset .

Ärsytti vain? Kammotti, pelotti, järkytti olisi sopivampi reaktio tuollaiselle käytökselle. Tunnekylmä pershäiriön alku tuollainen kouluikäinen serkku ja vanhemmat näköjään lamaantuneet lapseensa eivätkä uskalla laittaa rajoja. En olisi sinuna enää tuon perheen kanssa missään tekemisissä. Syy: pelkäät heidän lapsensa vahingoittavan uudelleen sinun lastasi. Tuollainen serkku ja hänen vanhempansa tarvitsisivat kipeästi apua. Perheneuvolaa suosittelisin ensi alkuun.