Vähävaraiset, käytättekö hyväksenne luonnon antimia?

En käytä.

Asumme rivitalossa ja kasvatan kaikki yrtit ja kuivaan ne, mutta ei meidän pienellä ja pimeällä pihalla kasvakaan. En tiedä uskaitaisko edes omenapuuta kasvattaa, koska tie menee niin lähellä.

Olen eronnut ja lapset ovat viikko-viikko isällään ja minulla ja minä kun lapset ovat minulla, me teemme kaikkea pientä ja lisäksi toisella lapsella on aikaa vievä harrastus. Isäviikolla teen puuttuvat työtunnit ja olen ottanut jonkin verran muita töitä ja lisäksi teen paljon käsitöitä myytäväksi. Uskon että se marjastamiseen menevä työaika ei ole kannattavaa, varsinkin kun vanhempani poimivat meille niitä aina vuoden tarpeet kerralla, he kun asuvat marjojen vieressä.

Sienten ja marjojen taloudellinen merkitys on pieni kun ei niitä niin paljon kuitenkaan syödä.

[quote author="Vierailija" time="14.09.2014 klo 16:08"][quote author="Vierailija" time="14.09.2014 klo 13:21"]

Sienten ja marjojen taloudellinen merkitys on pieni kun ei niitä niin paljon kuitenkaan syödä.

[/quote]

Meillä taas 1/3 päivän energiasta tulee marjoista ja/tai hedelmistä.
[/quote]
Myös meillä syödään päivittäin marjoja puuron, jugurtin,rahkan ym. seassa. Mehua ei juurikaan osteta vaan juodaan itsetehtyä mehua. Itse kerättyjen ja säilöttyjen marjojen ja sienten rahallinen arvo on ainakin meidän perheessämme suuri, jos siis joutuisimme ostamaan saman määrän laupasta yai torilta tai syömään tuontihedelmiä talvisin.

Nyt pakastimesta löytyy 20 l marjamehua, 20 l omenamehua 20 l mustikkaa, omenasosetta, 7 kg vadelmia ja 14 kg mansikoita (poimittu itsepoimintatilalta, kimppakyyti). Vähän lakkaa. Sienistä tunnen vain suåpilovahveron, niitä vielä odottelen. Ja puolukan kypsymistä
Ja aina ammottaa pakastin tyhjyyttään toukokuun lopussa.

Asutaan kaupungissa, bussilla ja kimppakyydillä kuljetaan . Myös seurakunnat

En tunne ketään, joka lahjoittaisi minulle ilmaiseksi omenoita. Lähimpään sieni- ja puolukkametsään on matkaa n. 15 kilometriä. En sitäpaitsi pidä metsäsienistä enkä puolukoista, eikä kukaan perheenjäsenkään suostu niitä syömään.

Monen köyhän on varmaan hankalampi käyttää luonnon antimia hyödyksi kuin vaikkapa keskituloisen. Voisin kuvitella että täällä omakotitaloalueella suuri osa porukasta on melko keskituloista. Kaikilla on auto, joten metsään pääsee. Eikä sitä autoa edes tarvitse, koska metsä on lähellä ja jo omalta pihalta saa paljon hedelmiä ja marjoja. Tänä vuonna sieniäkin on tullut pihaan ihan reilusti. Luulisin, että iso pakastin on suunnilleen kaikilla. 

Käytän. Kasvatan kaikkea ikkunoilla ja parvekkeella. Kulkuvälineenäni on pyörä joten se rajoittaa. Mutta sanon, että välillä tuntuu kuin eläisin keräilykulttuurissa. Eli ruuan keräilyyn ja säilömiseen menee hurjasti aikaa. Samoin kerään pulloja ja kolikoita maasta. Teen myös työtä ja hoidan kodin ja lapset yksin. Paikkaan vaatteet ja kudon sukat ja lapaset ja pipot. Riittääkö? Tule käymään niin opetan selviytymistä.

67 jatkaa karannutta viestä.
Myös seurakunta jarjestää marjanpoimintareissuja..
Me onnelliset saamme käydä anoppilasta poimimassa herukoita ja omenoita omiin tarpeisiimme.
Nyt kannattaa käydä kävelyllä vanhoilla omakotitaloalueilla. Ainakin meidän lähistöllä on talojen porttien pielessä omenoita joita saa ottaa omaan käyttöön.

Tässä on usein sellaista jeesustelua, että vähävaraiset on vain laiskoja, jotka ei viitsi tehdä töitä ruokansa eteen.
Monesti kuulee näitä luonnonantimien käytöstä.
Mutta kukaan ei oikein vastaa, että mites ruokit 5henkisen perheen niillä puolukoilla ja mustikoilla. Taikka edes sienillä.
Pitää todella tykätä niistä sienistä, että viitsisi niitä puputtaa päiväkausia.
Harvemmin tulee kaupasta ostettua marjoja, jos käymme perheen kanssa metsässä kävelyllä, niin lapset syövät kyllä sitten niitä mustikoita minkä keräilevät leikkien ohella.
Mutta en vain näe minkäänlaista säästökohdetta tässä marja-asiassa.
Miten se vähentää minun ruokakustannuksia, jos saan yhden lisukkeen "ilmaiseksi", jota ilmankin voisin olla.
Mitä ruokaa laittaisin mustikoista?. Omenoista?. Puolukoista?.
Noista saa lähinnä makeita leivonnaisia, jotka ei liene ravinnon kannalta merkittäviä.

[quote author="Vierailija" time="14.09.2014 klo 12:59"]Kuka veis mut metsään? Asun kaupungissa eikä ole autoa.

 
[/quote]

Omistatko polkupyörän? Kulkeeko bussit?

En ole vähävarainen mutta ei ole yhtään liikaa rahaa. Kerään tatteja, suppilovahveroita, mustikoita, aroniaa, pihlajanmarjaa, nokkosta, vähän villiyrttejä. Kasvatan parvekkeella siemenistä mm. salaatteja, tomaatteja, yrttejä ja chilejä. Leivon leipää sun muuta. Neulon sukkia jne. Enemmän kaikki tämä on kylläkin rentoutumista ja harrastusta kuin rahansäästöä.

Harvemmin. Ei ole autoa eikä polkupyörää, joten apajille ei pääse ihan helpolla. Joskus mökillä tulee kerättyä sieniä ja marjoja, mutta niitäkään ei voi kovin paljoa kerätä koska ei ole kuin pieni pakastinlokerikko jonne pitää mahtua muutakin.

Ihme syyllistämistä.

Uskomattomia on nämä saamattomien selitykset.

[quote author="Vierailija" time="14.09.2014 klo 12:23"]Monet ei käytä, kun eivät jaksa. Lähikaupasta ostavat roiskeläppäpitsaa ja hamppareita ja ihmettelevät, kun rahat ei riitä.

Onneksi edes osa vähävaraisista ymmärtää syksyn sadon merkityksen taloudenpidossaan. 
[/quote]Aika marginaaliseksi se jää. Kilo porkkanoita maksaa alle euron kuten perunatkin. Puolukoita ei juurikaan käytetä ja sieniä syön vain minä. Enemmän sääästää mehujen keittämisellä mutta mehumaija ja marjapuskat nekin maksavat.

[quote author="Vierailija" time="14.09.2014 klo 15:18"][quote author="Vierailija" time="14.09.2014 klo 12:23"]Monet ei käytä, kun eivät jaksa. Lähikaupasta ostavat roiskeläppäpitsaa ja hamppareita ja ihmettelevät, kun rahat ei riitä.

Onneksi edes osa vähävaraisista ymmärtää syksyn sadon merkityksen taloudenpidossaan. 
[/quote]Aika marginaaliseksi se jää. Kilo porkkanoita maksaa alle euron kuten perunatkin. Puolukoita ei juurikaan käytetä ja sieniä syön vain minä. Enemmän sääästää mehujen keittämisellä mutta mehumaija ja marjapuskat nekin maksavat.
[/quote]Ja olen siis se etuoikeutettu jolla on marjapuskat mökillä ja mehumaija ja auto jo ostettu. Mutta vähävaraiseksi minut tällä palstalla luokitellaan koska olen yksinhuoltaja.

Miettikääpä, paljonko se marjastaminen ja sienestäminen kuluttaa energiaa? Ja paljonko pitää kerätä sieniä ja marjoja, jotta ne syömällä saa edes kuluttamansa energian korvattua? Köyhän on järkevämpää maata vain sohvalla ja tilata pizzataxi kokiksen kanssa, koska silloin kympillä saa useamman päivän energiantarpeen tyydytettyä. Ja sohva kannattaa olla ihan oven vieressä, ettei kulu energiaa oven avaamiseen pizzamiehelle.

Metsässä on karrrhuja ja käärmeitä, tssss.

Marjastamassa emme käy, koska emme tykkää syödä marjoja. Sienestämässä käymme pari kertaa syksyn aikana. Emme ole sienienkään ystäviä joten viimevuotisia sieniä löytyy edelleen.

Sen sijaan kalastamme paljon (asumme ihan meren vieressä). Kalaa meillä sitten syödäänkin enemmän kuin kait suositellaan.

joopa joo. Näytä mulle ihminen joka elää sienillä ja marjoilla viikkoja. En ole vähävarainen ja sienestän/marjastan, mutta ei marjat riitä ruuaksi eikä tattikastike maistu monena päivänä peräkkäin.

[quote author="Vierailija" time="14.09.2014 klo 15:05"]

Sienet ja puolukat ovat kiva lisä, mutta aika pienen osan ruokavaliosta ne ratkaisevat. Kävin juuri sienimetsässä, kaksi tuntia meni ihan kivasti. Saaliista saa pannullisen sienimuhennosta ja makua jauhelihapihveihin.

[/quote]

Meillä marjat ovat ehkä noin 1/4 osa päivittäistä ruokavaliota. Joka päivä syödään aamu- tai välipala, joka on tehty marjoista. Meillä on kaksi isoa arkkupakastinta tämän takia.

On totta, että marjametsiin ei niin vaan mennä. Pitää tietää paikat ja ne paikat on usein vähän kauempana - niin meilläkin. Huonoina marjavuosina poimiminen on työlästä, eikä yhtään kivaa - toisinaan taas pääsee helpommalla. Ja sitten on niitä vuosia, jolloin ei muista syistä pääse metsään (tänä vuonna) ja marjat tulee ostettua torilta. 

Tosin tämä osittainen omavaraisuus ruoan suhteen koskee meillä muitakin tuotteita kuin marjoja; oman pihan antimet on muutaman kuukauden käytettävissä satokautena. Ehkä tämä on enemmäkin sellainen elämäntapa tai ratkaisu, johon ei päädytä välttämättä varallisuuden perusteella.