Lue keskustelun säännöt.
Lupauduin kummiksi ja nyt kuulen kuinka huono kummi olen
19.08.2021 |
Antamani lahjat surkeita ja epäonnistuneita, pidän liian vähän yhteyttä kummilapseen, lapsi kuulemma pelkää minua jne.
Voiko kummiuden vielä perua? En jaksa tätä enää henkisesti.
Kommentit (46)
Voi kauhistus, mikä tilanne! Mulle kävi jotakuinkin samoin, kun minut ylipuhuttiin kummiksi lukioikäisenä. Opiskelijana mulla ei luonnollisestikaan ollut varaa prameisiin lahjoihin, joten annoin lapselle kirjoja, piirustustarvikkeita, legosettejä jne. Eräiden synttärien jälkeen hänen äitinsä otti minuun sitten yhteyttä, että "Tästä eteenpäin muistamiset pankkisiirtona tai vaihtoehtoisesti käteisenä". Ymmärrän ihan, etteivät heitä kiinnostaneet mun kaksi kertaa vuodessa antamat rojut, mutta silti tapaus johti lopulta välien viilenemiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi menit häiriintyneen ihmisen lapsen kummiksi?
tästä taas nähdään se, että AINA, jos pyytää toiselta jotain isompaa palvelusta, niin pitää kertoa tarkkaan mitä siltä odottaa. Esimerkiksi kummiuden osalta pitää ehdottomasti kertoa miten odottaa kummin toimivan roolissaan. Jos pyytää kaasoksi, pitää ehdottomasti kertoa mitä kaikkea odottaa kaason tekevän jne. Ei saa vain olettaa, että tottakai toinen ajattelee asiasta samalla lailla kuin minä
Hengitä syvään, ja tee päätös, että unohdat vaan tuon sinulle pahaa mieltä tuottavan perheen.
Ei sinun ole pakko kuunnella mollaamista. Panet vaan pisteen koko hommalle.
Jos noin on oikeasti, seuraava lahjani olisi lasten raamattu tai joku uskonnollinen lasten kirja. Myös joku äänite uskontoaiheesta olisi hyvä, vaikkapa uskonnollisia lastenlauluja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos noin on oikeasti, seuraava lahjani olisi lasten raamattu tai joku uskonnollinen lasten kirja. Myös joku äänite uskontoaiheesta olisi hyvä, vaikkapa uskonnollisia lastenlauluja.
vaikkapa tämä
https://www.kristillinenkirjakauppa.fi/tuote/lasten-kauneimmat-hengelli…
Katkaise yhteydet siihen porukkaan. Kummiuden voi vaihtaa kyllä, mut eipä se ole sinun päänvaiva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kummiutta ei voi vaihtaa eikä ottaa pois kastetilaisuuden jälkeen. Kummi on kastetilaisuuden todistaja, eikä todistajuutta voi poistaa.
Ei voi, mutta ei myöskään velvoita kummia ostamaan lahjoja lapselle, varsinkaan kun vanhemmat eivät osaa yhtään arvostaa. Olen itse katkaissut välit tuollaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Katkaise yhteydet siihen porukkaan. Kummiuden voi vaihtaa kyllä, mut eipä se ole sinun päänvaiva.
Kummiutta ei voi vaihtaa eikä ottaa pois kastetilaisuuden jälkeen. Vähintään kahden kummin tai muun todistajan tulee olla läsnä kastetilaisuudessa. Kummeista tarvitaan rekisteröintiä varten nimi ja henkilötunnus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko tämä porvoolaisen kummitustarina vai onko tällaisia ihmisiä oikeasti?
Vierailija kirjoitti:
Voi kauhistus, mikä tilanne! Mulle kävi jotakuinkin samoin, kun minut ylipuhuttiin kummiksi lukioikäisenä. Opiskelijana mulla ei luonnollisestikaan ollut varaa prameisiin lahjoihin, joten annoin lapselle kirjoja, piirustustarvikkeita, legosettejä jne. Eräiden synttärien jälkeen hänen äitinsä otti minuun sitten yhteyttä, että "Tästä eteenpäin muistamiset pankkisiirtona tai vaihtoehtoisesti käteisenä". Ymmärrän ihan, etteivät heitä kiinnostaneet mun kaksi kertaa vuodessa antamat rojut, mutta silti tapaus johti lopulta välien viilenemiseen.
Tämä kertoo siitä, että olet väärän ihmisen kanssa tekemisissä. Voit sanoa hälle halutessasi, että irtisanoudut kummin tehtävästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi menit häiriintyneen ihmisen lapsen kummiksi?
Valitettavasti sitä ei välttämättä huomaa vielä siinä vaiheessa. Kai se kersa sitten koetaan niin ainutlaatuiseksi että jopa kummin pitäisi pökälettä palvoa ja nimenomaan samalla tavalla kun vanhempi. Joiltakin vanhemmilta vaan lähtee järki niiden lasten myötä.
Vierailija kirjoitti:
Voi kauhistus, mikä tilanne! Mulle kävi jotakuinkin samoin, kun minut ylipuhuttiin kummiksi lukioikäisenä. Opiskelijana mulla ei luonnollisestikaan ollut varaa prameisiin lahjoihin, joten annoin lapselle kirjoja, piirustustarvikkeita, legosettejä jne. Eräiden synttärien jälkeen hänen äitinsä otti minuun sitten yhteyttä, että "Tästä eteenpäin muistamiset pankkisiirtona tai vaihtoehtoisesti käteisenä". Ymmärrän ihan, etteivät heitä kiinnostaneet mun kaksi kertaa vuodessa antamat rojut, mutta silti tapaus johti lopulta välien viilenemiseen.
Minulle oltiin jopa sen verran röyhkeitä että ehdotettiin että testamenttaisin omaisuuteni kummilapselle, vain tälle yhdelle (äitinsä ehdotus). Minulla on useampi kummilapsi, en suostunut, välejä ei ole ollut enää vuosiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katkaise yhteydet siihen porukkaan. Kummiuden voi vaihtaa kyllä, mut eipä se ole sinun päänvaiva.
Kummiutta ei voi vaihtaa eikä ottaa pois kastetilaisuuden jälkeen. Vähintään kahden kummin tai muun todistajan tulee olla läsnä kastetilaisuudessa. Kummeista tarvitaan rekisteröintiä varten nimi ja henkilötunnus.
Joo, oon kokenu saman. lapsen äiti sano et otetaan kummius pois ku oon niin surkee lahjojen ostaja jne. huvittavaa, en oo enää missään tekemisissä kyseisen ihmisen kanssa enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katkaise yhteydet siihen porukkaan. Kummiuden voi vaihtaa kyllä, mut eipä se ole sinun päänvaiva.
Kummiutta ei voi vaihtaa eikä ottaa pois kastetilaisuuden jälkeen. Vähintään kahden kummin tai muun todistajan tulee olla läsnä kastetilaisuudessa. Kummeista tarvitaan rekisteröintiä varten nimi ja henkilötunnus.
Niin ei voi vaihtaa eikä ottaa pois mikä sun ongelma on?
Mieti sitä lasta äläkä välitä vanhemmista.
Ehkä se lapsi tarvitseekin juuri sinua, kun on tuollaiset vanhemmat.
Olet sen lapsen kummi. Viis ne vanhemmat.
Täällä unohdetaan nyt se lapsi. Älä katkaise sidettäsi lapseen. Kummius on kunniatehtävä ja kunnia yleensä hänelle, joka on lapsen ristiäisten aikaan perheen kanssa läheinen.
Itse olen myöskin "huono" kummi heikon yhteydenpidon takia.
Elämä vain vie erilleen, eri paikkakunnillekin, eikä tapaamisia niin enää synny. On myös voimavaroja vieviä asioita, joten yhteydenpito saattaa kärsiä.
Iän karttuessa en enää muistakaan aina syntymäpäiviä, mutta joulukortit laitan aina. Tämäkään ei ole kuitenkaan vastavuoroista, vaikka kummilapset ovat jo aikuisia. En kärsi vastavuoroisuuden puutteesta, se on niin kuin on.
Olen kuitenkin ylpeä, että olen päässyt kummiksi monelle lapselle.
Minun kummilapsen vanhemmat eivät ole pitäneet minuun juurikaan yhteyttä, joten en ole ollut itsekään missään yhteydessä kummilapseen enää moneen vuoteen. Vaikka olisi kummi, niin ei se voi ihan yksisuuntaista vain olla, että minä olen yhteydessä lapseen ja heihin, mutta he eivät minuun ja minun perheeseeni. Entinen ystäväni oli tämä kummilapsen äiti, joka ei nyt enää pidä yhteyttä. Eiköhän se kummiuskin lopu siihen, jos ystävyydestä ei viitsitä huolehtia yhtään.
kerrot heille, että kummin tehtävä on ollut olla todistajana kastetilaisuudessaj ja rukoilla lapsen puolesta skeä viedä häntä kirkkoon. Sitten kysy heiltä, että sopiiko, että vien lapsenne sunnuntainta kirkkoon, vai otetaanko etäyhteys. Eiköhän ne vanhemmat siitä tajua jotain