Herkistyinkö turhasta "viikonloppusuhteessa"?
Miesystävälläni ja minulla on ns. viikonloppusuhde. Mies siis asuu eri kaupungissa viikot. Viikonloppuisin hänen täytyy usein tehdä jonkin verran toisia töitä täällä päin. Tietysti pitää hoitaa myös sosiaalisia suhteita viettämällä aikaa kavereiden kanssa. Vietetään siis usein käytännössä vain yksi yö eli vajaa vuorokausi yhdessä.
Alan olla todella kyllästynyt yhteisen ajan puutteeseen. Kestän tätä, koska välitän miehestä todella ja hän muuttaa tulevaisuudessa kokonaan tänne.
Tänä viikonloppuna mies antoi minulle kaksi tuntia. Aluksi kiukuttelin ja loppuajan nielin kyyneleitä.
Ajoi siis tänne, oli hetken luonani ja käytiin syömässä, minkä lähti kavereiden kanssa viettämään iltaa. Huomenna ei voida nähdä, koska menen juhlimaan kaverini synttäreitä, mikä on sovittu jo kauan aikaa sitten.
Olen tottakai sitä mieltä, että miehen täytyy viettää aikaa kavereidensa kanssa. Silti tuntuu pahalta, että olen odottanut ja ikävöinyt koko viikon, ja sitten saan kaksi tuntia. Pitäisi olla tyytyväinen ja nauttia yhteisestä ajasta, mutta senkin ajan pilasin kiukuttelemalla. Tyhmä minä. En tiedä mitä menoja ensi viikonloppuna taas on.
Ymmärrän, että kiukutteluni on lapsellista, koska myös itselläni on menoja viikonloppuisin. En todellakaan halua kieltäytyä ystävieni seurasta sillä verukkeella, että mies "ehkä" ehtii nähdä. Mies kuitenkin aina raivaa minulle edes pienen hetken, jos ei sitten ole reissussa muualla.
Nyt tuntuu vielä entistä pahemmalta, sillä mies meni ulos kaverinsa ja muutaman naisen kanssa kaverinsa "esiliinaksi". Nyt varmaan muut naiset näyttävän hänen silmissän normaalia houkuttelevimmilta, kun oma nainen vaan kiukuttelee yhteisen ajan. En voi valittaa tästä, koska juuri viime viikonloppuna olin ulkona lapsuudenaikaisen miespuolisen kaverini kanssa. Lisäksi miehellä menee seisokki, jos meillä on kränää ja hän huomaa itkuherkkyyteni. Ei sitten ollut seksiäkään, vaikka yritettiin.
Sanokaa kiukuttelenko ja pillitänkö täällä e-pilleripäissäni ihan tyhjästä?
Kommentit (28)
[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 20:58"]
Meillä oli nykyisen aviomieheni kanssa viikonloppusuhde pari vuotta opiskelujen ja töiden takia. Kipuilia oli silloin jonkun verran kun kesti kauan tutustua toiseen muutenkin kuin seksin merkeissä. Sitä oli ja paljon. Meillä ero se että vietettiin viikonloput lähinnä kaksin, harvemmin käytiin baarissa ja tapailtiin mun kavereita (mies tuli aina viikonlopuksi mun kotikaupunkiin). Jos oli mullans. tyttöjen menoja, niin silloin hän yleensä järkkäsi omia menoja tai toisinpäin. Eli toisinaan oli viikonloppu jolloin ei tavattu vaan sitten molemmat tapasi kavereitaan jne. Toimi meillä, ei ollut tuollaista että jompi kumpi odottaa koska toisella on aikaa. Ikävämpi tietysti jos olet useimmiten se joka odottaa, mutta jos miesystäväsi on piakkoin muuttamassa samalle paikkakunnalle, pitäisi silloin selvitä tuo yhteisen ajan puutteen ongelmakin. Jos silloinmiehesi on koko ajan kavereidensa kanssa mielummin kuin sinun, siitä kannattaa tehdä johtopäätökset.
[/quote]
Pitää tosiaan puhua ja katsoa, miten asiat muuttuu, kun lähitulevaisuudessa on toivottavasti mahdollisuus olla enemmän yhdessä.
ap
Tarvitsette säännöt elämälle. Yksi päivä viikonlopusta on aina yhteinen?
Kavereita tavataan yhdessä?
[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 21:29"]
Tarvitsette säännöt elämälle. Yksi päivä viikonlopusta on aina yhteinen? Kavereita tavataan yhdessä?
[/quote]
Periaatteessa hyvä idea, mutta ei toimi meillä käytännössä. Molemmilla on ajoittain myös muita "pakollisia viikonloppumenoja", jotka eivät liity huvitteluun. Lisäksi toivoisin, että yhdessä oltaisiin halusta, ei siksi, että täytyy. Ei kuitenkaan olla naimisissa tms., joten mielestäni suhde kuuluu lopettaa, jos se on vain kalenteriin merkattu asia.
ap
Mikä ihme siinä muuten on, että naiset aina itkee parisuhteeseen liittyviä juttuja? Miehet nauttii elämästä sillä aikaa.. :D
ap taas
Mulla oli aikaisemmassa viikonloppusuhteessa sellainen tilanne, että mies laittoi mut aina etusijalle eikä juurikaan nähnyt kavereitaan. Oltiin siis koko viikonloppu yhdessä. Se ahdisti ja ihmetytti ajoittain..
Nyt samankaltainen tilanne kuin ap:lla. Ei tosin ole hyvä tämäkään. :/ I feel you sis..
Siis aloittajaa häiritsi, että oma miesystävä selvästi lähti jonnekin tuplatreffeille.. Ja siitä joku kommentoi, että hän on vaan neuroottinen kiukuttelija..? Aloittaja ei maininnut, etteikö miesystävä olisi myös voinut tulla tutustumaan tähän lapsuusajan kaveriin joka häiritsi. No huh huh, aloittaja ei edes maininnut suhteen olevan mitenkään vähemmän vakava eikä sitä varmasti olekaan mikäli on tarkoitus muuttaa yhteen. Miksei aloittaja ollut tervetullut mukaan miehen illanviettoon kaverinsa sekä naisten kanssa? Ihmekään, että miehen käytös itkettää.. Ei tuossa todellakaan hermostu turhasta, jos mies jo muutenkin viikot poissa ja sitten ne viikonloputkin. Aivan älytöntä, kyllä seurusteluun kuuluu että toista nähdään! Kun eivät näe kotonakaan etäsuhteen takia, mikä on jo valmiiksi rasite ns. normaalille suhteelle. Sitten jotkut rupeaa irvailemaan päälle, että vika on naisen. Muutenkin rasittava tilanne toisella!! Suhteessa molemmat ovat vastuussa suhteen toimivuudesta. Eipä mies näytä paljoa painoarvoa laittavan koko suhteelle? Nainen kumminkin neuvoa kysymällä yrittää muuttaa suhteensa tilaa siihen suuntaan, että molemmat olisivat suhteessa onnellisia sekä yrittää miettiä (muitten kokemusten avulla) omaa osuuttaan siitä että onko odotuksissaan kohtuullinen? Eli siis toisin sanoen yrittää ottaa vastuuta siitä oman suhteensa tilasta ja koittaa parantaa asioita hakemalla muitten näkökulmia tilanteeseen, jossa suhteessaan on. Se ON täysin kohtuullinen odotus suhteessa ollessa, ettei toinen lähde treffailemaan vastakkaisen sukupuolen edustajia. Ei siinä ole mitään nalkuttavan harakan ominaispiirteitä mikäli tälläisestä hermostuu.. Varsinkin jos suhde on muuten edennyt siihen pisteeseen, että he ovat muuttamassa tulevaisuudessa yhteen! Miten tuohon kukaan viittii sanoa vian löytyvän naisesta, kun nainen tässä nyt aktiivisesti etsi objektiivista näkökantaa ja parannusehdotuksia.. ? Aivan paskaa. Aika huonot lähtökohdat tälle suhteelle, mikäli mies ei tajua oman kumppanin tulevan ykkösenä. En tiedä sitten miten hyvä suhde muuten on, että missä kantimisissa suhteessa muuten ollaan että löytyykö paljon muita positiivisia ja suhdetta tasapainottavia aspekteja. Molempien olisi hyvä kunnioittaa terveitä rajoja suhteessa tai sitten määritellä suhde varsin avoimeksi.. Joka tuskin naiselle toimii, sillä em. asiat saavat hänet itkemään. Eivät naiset nyt ihan tyhjästä kumminkaan itke, että ihan hyvästä syystä hän on hermostunut! Aloittaja tarvitsisi itseluottamusta omiin tuntemuksiinsa nähden ja varmistusta siitä, ettei tuo nyt ole kenenkään muunkaan mielestä normaalia käytöstä parisuhteessa. Ainakaan mikäli uskoo ihan perinteiseen sitoutuneeseen parisuhteeseen, jossa kysytään myös kumppanin mielipidettä omiin menemisiin ja tekemisiin ylipäätään. Hänen pitäisi saada tuntea olevansa tärkeintä omalle kumppanilleen, eikä jotain mille annetaan puolihuolimattomasti aikaa tärkeämpiä tekemisiä odotellessa! Ei toimi kyllä jatkossakaan, ellei tässä tapahdu asennemuutosta. Kumppanit ovat tälläisessä suhteessa molemmat tahoillaan jotenkin yksin! Vaikka se on PARIsuhde, ei "ollaan yksin"-suhde tai "ollaan kaikkien muitten kanssa, paitsi oman kumppanin kanssa"-suhde. palstailijat yleensä kaiken pettämisen tuomitsevat.. Ei nykyaika tarkoita sitä, että toista kohdellaan miten sattuu. Vaikka välillä näihin juttuihin törmätessä se siltä näyttää. Sitten jotain aivan normaalia ihmistä suorastaan haukutaan hulluksi, kun odottaa aivan normaaleja asioita omalta suhteeltaan. Jos nyt mietitään mitä kaikkea tälläkin palstalla voidaan purnata miesten käytöksen osalta, niin tämä nyt on aika normaalista päästä ettei tuollaisesta tykkää. Mikä suhde se on, jos ei edes nähdä vaan tapaillaan koko ajan jotain muita tyyppejä?
Tunteekohan nainen muuten tätä kaveria, jota yritetään tuossa naittaa yhteen? Eli mikäli mies lähtisi jonkun toisen matkaan niin saisiko edes totuutta kuulla vai valehtelisiko miehen kaveri vielä lisäksi illan kulusta.. En tiedä yrittääkö mies tehdä "kostoiskuna" naista mustasukkaiseksi, sillä oli itse aiemmin mustis.. Se on toki mahdollista. Ei tarvitsisi silti mennä näkemään "hyviä kavereita" (joita kaikkia ei edes tunne..), sillä tuollainen romanttisen luonteinen kohtaaminen on tulkittavissa jonkunlaisiksi tuplatreffeiksi. Ja siinä on vielä se kun aloittajakaan ei näitä naisia mitenkään tunne eli ei voi tietää tietävätkö he miehen seurustelevan jne millaisia ihmisiä ovat.. Millä on tekemistä lopputuloksen kannalta! Että joo. Mikseivät kaikki voi viettää aikaa yhdessä, jos mikään ei uhkaa parisuhdetta sekä kaikki on ihan avointa? Mitään salattavaahan ei ole kun ei voi tutustuttaa toista omiin kavereihinsa..? Jep. Miten tuohon kukaan keksisi toisen natkuttavan turhasta, kun ei kumminkaan voi tietää varmuudella mitä on tekeillä? Enkä sano, että välttämättä on mitään sen ihmeempää tekeillä suhteen kannalta pettämismielessä. Mutta jotain on pielessä kunnioituksen kannalta, jos toisen mielipide omiin menoihin nähden ei kiinnosta niin että sitä ottaisi tekemisissään huomioon ja järjestäisi toiselle aikaa kun kotonakaan ei ole mahdollisuutta nähdä.
[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 20:56"]
Mitenhän tämän nyt ilmaisisi että ymmärrät mitä tarkoitan..... Minun mielestä on huolestuttavaa teidän suhteen tulevaisuuden kannalta että miehellä on erilliset lokerot elämänsä eri osa-alueille. Joita ei tunnu sekoittavan keskenään. Se on tietysti normaalia että ette näe viikolla kun mies on eri kaupungissa töissä. Viikonlopun vietto kuitenkin ihmetyttää. Miehellä on oma aika kavereiden kanssa ja sitten on oma aika sinun kanssasi. Eikö edes harkinnut ottavansa sinua mukaan? Onko sinua esitelty kavereille kunnolla eikä vaan "Mirkkuna, yhtenä kaverina"? En tiedä miten muissa piireissä on tapana mutta omalla kohdalla mies (jonka kanssa on ollut jotain vakavampaakin säätöä) on heti esitellyt kavereilleen, ottanut mukaan kun mennyt käymään kaverillaan. Eri asia jos on ollut joku jätkien kanssa suunniteltu mökkiviikonloppu mutta jos on mennyt kaverille lätkää kattomaan joka on kerta on kysytty että tuutko mukaan. Ja sama homma kaikilla kavereilla. Ei ole koskaan ollut kuukausien tapailua ja kavereilta "pimittämistä".
[/quote]
Olen itsekin miettinyt tuota elämän lokeroimista. Olen tällä hetkellä selvästi yksi lokeroista.
On esitellyt osalle kavereistaan, ei toki kaikille. Toivon, että mies pyytää minut mukaan silloin, kun itse sitä haluaa. Ei siksi, että otan asian esille tai pahimmassa tapauksessa jopa tirautan kyyneleet. Toisaalta, en minäkään halua häntä mukaan, kun tehdään tyttöjen kanssa jotain. Eikä se todellakaan tarkoita, ettenkö rakastaisi.
Asia pitäisi ehkä taas ottaa puheeksi. Mies luulee, että syytän häntä, koska hänellä on työ muualla ja tarve pitää kaverisuhteita yllä täällä. Tuntuu, ettei keskustelu johda mihinkään kun tilanne on mitä on.
ap