Puuttuuko opet kiusaamiseen?

Koulussani kiusaamiseen kyllä puututaan, kun sitä havaitaan tai oppilaat asiasta kertovat. Rehtori ja opo ovat onneksi napakoita asian suhteen, ja varmaan ratkaisevinta on, että rehtorimme sanoo aina suoraan vanhemmille, että kiusaamista on joka vuosi jonkin verran, joskus enemmän, joskus vähemmän. Itse puutun kaikenlaiseen nälvimiseen, joskus ehkä liikaakin, mutta mielestäni se on parempi kuin liian vähäinen puuttuminen. Oppilaathan usein puolustautuvat heittäneensä vain läppää eikä opettajan olekaan aina helppo erottaa harmittomampaa huulenheittoa tarkoituksellisesta ilkeydestä. Silti täytyy yrittää erehdyksienkin uhalla.

Vaikeinta on tuohon näkymättömämpään syrjimiseen puuttuminen. Yksin jätetty saattaa sanoa painokkaasti viihtyvänsä yksin. Muut sanovat, että ovat yrittäneet jutella, mutta "ei se halua puhua meidän kanssa". Onneksi meillä on nyt kuraattori, jolla on aikaa ja halua tavata oppilaita. Tärkeää onkin, etteivät koulussa opettajat ratko kiusaamistapauksia yksin vaan yhdessä muiden ammattilaisten kanssa.

Kiusaamista ei kuitenkaan saa koulusta poistettua, ennen kuin se poistuu myös "aikuisten maailmasta". En tarkoita millään muotoa vähätellä opettajien vastuuta, mutta ei koulu ole mikään muusta yhteiskunnasta erillinen saareke. Jokainen vanhempi voisi miettiä, millaisen esimerkin muiden ihmisten kohtelusta (ja tavasta puhua heistä) antaa lapsilleen ja näkeekö vaivaa kasvattaakseen lastensa empatiakykyä, itsetuntoa ja erilaisuuden sietämistä sekä omilla aivoilla ajattelemista. Kiusaamisen sivustaseuraajat ratkaisevat, saako kiusaaja teoillaan ihailua vai pidetäänkö häntä ikävänä tyyppinä. Hyvin harva kiusaa ilman yleisöä, ilman "hovinsa" kannustusta ja tukea.

21 allekirjoittaa myös 22:n sanat. Näin se toimii ja harva noista kiusaajista oikeasti kokee kiusaavansa kysyttäessä. Läpällähän minä, on tavallinen vastaus kysymykseeni ja sitten selitystä, että kun se on sellainen ja tällainen ja siitä ehkä aukeaa tuo juttutuokio tai sitten ei. Ja useimmat nuorista ovat lopulta uhosta huolimatta tosi fiksuja ja korjaavat käytöstään, kunhan joku heille kertoo että vituilleen (ja joo, juuri näin tai jokin muu murrealueeseen sopiva sana) menee nyt tämä homma. Eihan tämä kiusatun mahdollisesti vuosien piinaa poista, mutta ehkä auttaa askeleen eteenpäin.

[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 19:29"]

Opettajan velvollisuus on puuttua kiusaamiseen,mutta totuus on että yleensä opettajia ei kiinnosta, eivät puutu.

[/quote]

Onko joku opettaja joskus sanonut sinulle, että "minua ei kiinosta, älä tule minulle ruikuttamaan", kun olet mennyt kertomaan, että sinua kiusataan?

Silloin jos kiusataan Downeja, opettajat puuttuu siihen. Mutta jos Aspergeria kiusataan niin opet ei puutu. Down saa nauttia ihanasta koulunkäynnistä turvassa kaikelta kiusalta ja olla onnellinen, mutta Aspergeria kiusataan rankasti kenenkään puuttumatta ja aspergerin koulu ja elämä on helvettiä.

Tottakai puuttuu, kaikkeen kiusaamisen ,minkä näkee. Tärkeää myös tiedostaa mitä on kiusaaminen. Kiusaaminen ei ole tasavertaista taistelua tai kinastelua vaan systemaattista toisen haukkumista,ivaamista,porukan ulkopuolelle jättämistä ja toisen olon huonontamista eri keinoin. Kiusaamiseen puututaan aina.

Opettajat ihan tosissaan välittää niistä lapsista ja haluaa heille hyvää. Mitkä keinot tehoavat sitten ja kuinka pitkälle opettaja voi auttaa on eri asia. Paljon töitä tehdään oppilaiden kanssa Esim Kiva-koulu, kuraattorin, vanhempien ja rehtorin kanssa. Mutta niin kuin tiedämme, kiusataan myös työpaikoillamme paljon. Kiusaaminen ei ole yksin koulujen ongelma vaan yhteiskuntamme rakenteeseen kuuluva epäkohta. Jotain on pahasti vialla, jos oma asema pitää nostaa toisen kustannuksella.

Meillä kyllä puututaan kiusaamiseen. Kiusaajalle myös kerrotaan, että luokkaa/koulua vaihtaa kiusaaja ei kiusattu. Totta kuitenkin on ettei opet näe läheskään kaikkea ja läheskään aina kiusattu ei siitä kerro.

Minulle on myös käynyt niin, että kiusattu on kieltänyt asiaan puuttumisen, koska aiemmassa koulussa asia oli pahentunut puuttumisen myötä. Opetan siis täysikäisiä ja lähes täysikäisiä.

Omaa lastani kiusattiin alaluokilla ja siihen kyllä koulu puuttui monin eri tavoin. Kiusaaminen saatiin myös lopulta loppumaan vaikka olikin aika pitkä prosessi. 

Paljon tukea tarvitaan kiusaajan ja kiusatun vanhemmilta.